Avainsana: kunta

Julkaistu

Sysmän valtuusto avasi kautensa

Mika Sankari
SYSMÄ

Vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 20. maaliskuuta hallintosäännön muutokset hyväksyttiin ja ne astuvat voimaan 1.4.2023. Koulun nimen kirjaamista johdonmukaisesti joko Yhtenäis- tai Yhteiskouluksi toivottiin.

Useiden valtuustoaloitteiden tilanne päivitettiin. Päivitettyjen tietojen pohjalta valmistellaan aikataulusuunnitelmat vesijohtoverksoston saneerauksista. Jätehuoltoa lähdetään kehittämään suunnitelmallisesti, nuorisovaltuuston suorasta aloiteoikeus on jo voimassa, kuntalaiskysely ja vapaa-ajan asukaskysely Terrikorven tuulivoimapuistoon liittyen on tarkoitus viedä kaavatoimikunnan kautta kunnanhallitukseen toukokuussa 2023.
Esteettömyyskartoitus taajama-alueelle halutaan teettää, mutta opinnäytetyön tekijää ei ole vielä löytynyt. Tilinpäätöksistä ja talousarvioista on tarkoitus laittaa talouspäällikön toimesta jakeluun avoin, lyhyt ja selkokielinen versio. Vapaa-ajan asukkaiden edustaja voidaan kutsua puheoikeudella perustettavaan elinvoimatyöryhmään. Hyvinvointipäällikkö aloitti Sysmässä tehtävässään 1.1.2023. Aamupuurotarjoilu päätettiin muuttaa pysyväksi oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia tukevaksi toiminnaksi vuoden alusta lukien. Taajama-alueen pysäköintiä tarkastellaan kokonaisuutena kartoitustiedon pohjalta, ei pelkästään Veijolantien kadunvarsipysäköintiä. Suopellon sataman saattolaituri on tarkoitus saada rakennettua jäiden sulettua. Frisbeegolfrataa käsitellään osana kokonaisuutta, samalla tarkastellaan myös muita sijoituspaikkoja 18-väyläiselle frisbeegolf-radalle.

Heli Kuitunen kiitti päihdetilannekyselyä koskevassa puheenvuorossaan sysmäläisiä ahkerasta vastaamisesta. Puolet vastanneista aikuisista on sitä mieltä, että päihteitä käytetään liikaa.
Kunnanvaltuusto hyväksyi Niemenrannantien/Rimminniemen ranta-asemakaavamuutoksen.
Valtuusto valitsi tilintarkastusyhteisöksi tilikausille 2023- 2027 Mikkelin tilintarkastus Oy:n.

Timo Aromaa jätti valtuustoaloitteen.
-Keskustien varrella on paljon asutusta ja tiellä ajetaan usein reilusti yli nopeusrajoituksen. Maalarintien ja Poikkitien kohdalle on rakennettava suojatie korotuksin huonon näkyvyyden takia.

Julkaistu

Tilinpäätöksestä valtuustoaloitteisiin puolessa tunnissa

Mika Sankari
HARTOLA

Tiistai-iltana 14. maaliskuuta tehtiin valtuustosalissa sisällöllisesti isoja, mutta keskustelun pituuden kannalta lyhyitä päätöksiä.

Tilinpäätösennustetta 2022 esitteli kunnanjohtaja Jarkko Seppälä. Toimintatuotot pienenivät edelliseltä vuodelta. Suurimmat toimintatuottojen alitukset olivat teknisen toimen maksuissa sekä vuokratuotoissa. Henkilöstökulut pysyivät lähes ennallaan. Asiakaspalveluiden ostot toteutuivat hieman yli budjetoidun (noin 15.314.000 euroa). Ylitys johtuu sote-kustannusten noususta. Kunnan tulovero ja yhteisövero toteutuivat toisaalta arvioitua parempina, sillä tuloveroa kertyi 615.000 euroa budjetoitua enemmän ja verotulokertymä kasvoi 441.000 eurolla. PHHYKY maksaa Hartolan kunnalle ensihoidon kustannusten oikaisusta vuosilta 2017 ja 2019 palautusta 300.000 euroa.

KOy Kuninkaanpitäjälle myönnettiin pitkäaikaista lainaa 250.000 euroa 10 vuoden maksuajalla käytettäväksi ARA-lainojen takaisinmaksuun ja asuntokohteiden korjauksiin. Kuninkaanpitäjä saa lyhytaikaista lainaa 170.000 euroa (maksetaan takaisin 31.12.2023 mennessä). Asuntojen lukumäärä on tarkoitus saada vastaamaan kysyntää ja niiden käyttöaste kohoamaan. ARA-kohteiden osalta purkaminen on järkevää, koska purkukustannuksiin on saatavissa avustusta. Tänä vuonna on tarkoitus purkaa parisenkymmentä asuntoa.

Seuraavaksi edettiin Putkijärven ranta-asemakaavan purkamiseen. Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaavan muutos astui voimaan jo 24.1.2023. Jotta kyseisen muutoksen määräyksiä voidaan ruveta toteuttamaan, Putkijärven ranta-asemakaava täytyi kumota.
Seppälä kertoi valtuutetuille, että perussuomalaisten valtuustoaloite Hartolan joukkoliikenneyhteyksien parantamisesta on lähetetty hallinto-osaston valmisteltavaksi.
Kristillisdemokraattien valtuustoaloite tenniskentän peruskorjauksesta ja sen päällysteen uusimisesta on lähetetty tekniselle lautakunnalle.

Perussuomalaisten ja vihreiden yhteinen valtuustoaloite Yhtenäiskoulun seinämaalauksesta eli muraalista on lähetetty sivistys- ja hyvinvointilautakunnan käsittelyyn.

Anne Joutsijärvi kyseli omalla tontilla kaadettavia pihapuita koskevan valtuustoaloitteensa perään. Jonnekin se tuntuu hävinneen.

Tällä hetkellä Kuntalaisaloite.fi-palvelusta löytyy Hartolan kohdalla kuntalaisaloite “Tuulivoimaloiden ympäristöhaittojen kohtuullistamiseksi vaatimuksia kaavoitukseen ja rakennusluville”. Aloite on ohjattu ympäristölautakunnan valmisteluun.

Julkaistu

“Sysmä saa painua unholaan”

Mika Sankari
SYSMÄ

Sysmän kunnan talouspäällikkönä viime vuonna toiminut Sari Koittola irtisanoutui tehtävästään vuoden lopussa. Syyt eivät olleet ihan tavanomaisia.

-Asian muuttuminen poliisiasiaksi oli myös mahdollista. Paikallisilla toimijoilla on talot ja velat, vai mikä saa vaikenemaan. Pitää uskaltaa sanoa! Päätinkin tehdä työsuojeluilmoituksen valtuuston puheenjohtaja Veikko Kotolahdesta, jottei siellä saisi mellastaa miten hyvänsä, Jyväskylän Tilapalvelun talous- ja hallintopäälliköksi siirtynyt Koittola aloittaa.

Työ talouspäällikkönä muuttui kivireen vetämiseksi suunnilleen keväästä alkaen.

-Kotolahden kanssa yhteistyö osoittautui aina vaan hankalammaksi. Hän ilmeisesti kuvittelee olevansa “kunnan kuningas, joka voi sanoa mitä vaan ja se on nieltävä”, Koittola pohtii.

Hän korostaa yhteistyön sujuneen koko ajan hyvin muiden johtoryhmäläisten, kuten kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen, kanssa.

-En ikinä odottanut joutuvani työssäni näin paljon kosketuksiin politiikanteon kanssa. Keskustan ryhmä kampanjoi saadakseen kunnanjohtajan pois virastaan, ja minä toimin siinä välissä lyömäaseena, Koittola pohdiskelee toimijoiden motiiveja.

Kunnassa työsuojelupäällikkönä elokuussa aloittanut Waltteri Martelin vetosikin jo aiemmin toukokuussa johtoryhmän puolesta työrauha palauttamiseksi ja ylimääräisen härdellin vähentämiseksi.

-Näkemäni Kotolahden lähettämät viestit työsuojelupäällikölle olisivat helposti “iltapäivälehtikamaa”. Oliko taustalla jotain uhkailua, koska asian hoitaminen jäi sittemmin sikseen, Koittola vihjaa.

Osa keskustan ryhmästä oli Kotolahden tukena ja Koittolan mukaan hänen kimpussaan kohtuuttomine vaatimuksineen.

-Oliko entinen talouspäällikkö minua helpommin heidän ohjailtavissaan, sekin tässä taustalla varmaan vaikutti, Sari Koittola mietiskelee.

Eikä siinä vielä kaikki.

-Nurkkakuntaisuus vaivaa ja riitelyä on ilmassa koko ajan. Kaikilla on kytköksiä joka suuntaan mm. sukulaisuussuhteiden takia, joten ulkopuolisen voi olla vaikeaa tulla tähän tilanteeseen. Turhaa oli vääntää esimerkiksi lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvistin palkankorotuksesta, hänellähän on alaisia enemmän kuin kellään muulla Sysmässä eli vastuu on ihan toista luokkaa, mutta toisaalta joillekin viranhaltijoille palkankorotus tuntuu lohkeavan toisia helpommin, hän puuskahtaa.

Asiantuntemusta puuttuu hänen mukaansa jopa ihan perusasioista.

-Kuitenkin, esimerkiksi maakunnan tasolla kunnan taloustilanne on kaikesta huolimatta erinomaisen hyvä. Aiheuttaako se sitten sitä, että jonninjoutavuuksiin kiinnitetään huomiota ja niistä riidellään. Sellainen kannattaa lopettaa, ei enää eletä pimeällä keskiajalla. Sysmä saa painua osaltani unholaan. Oli kyllä pitkällä työurallani melkoisen opettavainen vuosi, entinen talouspäällikkö huokaa.

Veikko Kotolahti vastaa

-Onhan tämä minulle ja meille kaikille melkoinen kokemus. Kun kaikkien puolueiden taholta kyseltiin tarkempien talouslukujen perään, katsoin asialliseksi koota ne yhteen ja kysyä keskitetysti. Kun emme vastauksia kysymyksiimme saaneet ja teimme kyselyn yhä uudelleen, se tulkittiinkin hyökkäykseksi. Kuitenkin kaikilla valtuutetuilla on oikeus saada päätösten pohjaksi kaikki se tieto, jota ei ole luokiteltu salaiseksi. On melkoisen ennenkuulumatonta, että valtuutettujen lakiin perustuvaa tiedonsaantia rajoitetaan ja tiedon kysyjää kohtaan hyökätään hyvin epätavallisin keinoin. Poikkeuksellista oli myös tilintarkastajan usealle eri valtuutetulle antama tieto siitä, että hän oli huolissaan kunnan talouden hoidosta. Olen erittäin tyytyväinen, että asiaa tutkimaan perustettiin työryhmä, jonka kautta totuus selvinnee.

Lähilehti pyysi kirjallista kommenttia myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Lilli Karolalta, mutta ei saanut sitä maanantai-iltaan mennessä. Waltteri Martelin kertoi vastineessaan toimineensa työsuojelupäällikkönä elokuun alusta alkaen.

Julkaistu

Jokiranta viilenee – kuinka käy käyttäjille?

Mika Sankari
HARTOLA

Jokirannan kerrotaan siirtyvän käytön suhteen säästöliekille tänä vuonna. Pari kysymystä aiheesta Hartolan vs. tekniselle johtajalle Niina Varjolle.

Mitä tapahtuu Jokirannan rakennuksen lämmittämisen suhteen?

-Lämmittäminen ei lopu, kiinteistöteknisistä syistä pidämme siellä kuitenkin peruslämmön yllä.

Mihin Jokirannassa kokoontuneet yhdistykset voivat siirtyä jatkossa?

-Jokirantaa ovat käyttäneet mm. talviuimarit, eläkeyhdistykset, Hartolan 4H sekä muutamat yhdistykset muutaman tunnin ajan viikoittain. Talviuimarit voivat edelleen jatkaa Jokirannassa harrastuksensa parissa. Pukuhuonetila on käytettävissä omalla avaimella, tosin lämpötila lasketaan jatkossa noin +12 asteeseen. Koska Jokirannan sähkökulut ovat talvikaudella todella kovat ja käyttöaste on alhainen, kuten edellä olevasta määrästä voidaan todeta, esitimme käyttäjille mahdollisuutta vaihtaa aktiviteettipaikkaa talvikaudelle. Näin ollen bocciaa pelaavat eläkeyhdistykset siirtyvät koululle ja 4H-kerho pitää jatkossa tapaamisensa kunnantalolla. Olen ainakin saamastani sähköpostiviestinnästä saanut sen käsityksen, että yhdistykset ovat ymmärtäneet hyvin perusteet paikan vaihdokselle ja taisipa joku heistä todeta, että on hienoa olla mukana säästötalkoissa. Eli perusteet ovat relevantit ja ymmärrettävät.

Millaisia tuloksia odotatte säästötoimien tuottavan?

-Jos talvi jatkuu säiden puolesta tällaisena ja saamme sähkölaskun puolitettua, säästö on tulevaltakin kevättalvelta useita tuhansia euroja. Seuraamme talviuimareiden pukeutumistilan osalta palautetta ja tarvittaessa teemme korjaavia toimenpiteitä talven kuluessa. Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen siihen, että käyttäjät ovat ymmärtäneet, miksi muutoksia ja säästöjä tehdään. Meillä kunnassa on kuitenkin halu palvella ja osoittaa myös mahdollisuus aktiviteettien harrastamiseen jatkossakin, vaikka ympäristö muuttuisikin. Yhessä tehen siis!

Julkaistu

Sysmän valtuusto 19.12.

Mika Sankari
SYSMÄ

Sysmän kuntastrategian päivityksestä vuosille 2023-25 kertoi alussa konsultti Marita Lehikoinen. Vuotta 2030 kohden visio kuuluu: “Askel edellä, yhdessä”. Hyväksyttyyn strategiaan tehtiin keskustelujen jälkeen lisäykset.

Hallintosäännön muutamat muutokset palauttavat sen vielä uudelleen valtuuston käsittelyyn kunnanhallitus- ja valiokuntakierrosten jälkeen.

-Sysmän kunnan (valtuuston hyväksymän) päivitetyn hankintaohjeen jälkeen paikallisia yrityksiä hyödynnetään edelleen, tekninen johtaja Waltteri Martelin vakuutti.

-Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela kuittaa kulut, joten Sysmän kunnalle jää lomitustoiminnan johtamisesta pelkästään positiivista viivan alle, talousjohtaja Sari Koittola korosti.

Kunnan tilikauden tulos on reilusti voitollinen, talousarvio ylijäämäinen, lainansaantikin onnistuu, mutta talousjohtaja korosti uuden ajan alkavan monien puheenvuorojen tapaan hyvinvointialueiden aloittaessa. Virallisen osuutensa jälkeen Koittola kertoi irtisanoutuneensa.

-Lähimpien työtoverieni kanssa sujui hyvin, mutta tietty valtuutettujen ryhmä painosti eri tavoin. En ollut kokenut koskaan aiemmin tällaista, Sari Koittola päivitteli.

Lilli Karola lupasi kunnanhallituksen käyvän asian läpi.

Kunnan kohteiden lämmitystapojen modernisointi on hyvässä vauhdissa, sillä Nuoramoisten koulu on jäämässä viimeiseksi öljylämmitteiseksi rakennukseksi.

Ryhmäpuheenvuoroissa uuden koulun käyttöönottamisen lisäksi tulivat esille soten ja aikamme epävarmuus, kohonneet hinnat ja sota Ukrainassa. Veikko Kotolahti korosti keskustan puheenvuorossa mm. paikallisidentiteetin arvostamista ja monipuolista osallistumista.

-Katseet lapsiin ja nuoriin, sillä heidän hyvinvointinsa määrittää kunnan tulevaa hyvinvointia, sitä aikanaan tulevaa “Suomen Sardiniaa”, Avoimen Sysmän Nette Rimpioja totesi.

-Vesikriisistä selvittiin alkuvuonna, mutta sitten helmikuussa alkoi yhä jatkuva sota, joka on vaikuttanut tänne asti esimerkiksi kohonneina hintoina. Vai onko niissä Ukraina- ja koronalisää, perussuomalaisten Timo Aromaa mietti.

-Monia tänne asti vaikuttavia uhkakuvia näkyy, kuten metsäpolitiikan ratkaisut, tiestön korjausvelan paheneminen ja hyvinvointialue aloittaa alijäämäisinä, Mika Järvinen kertoi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa.

-Sysmässä tehdään hyvää ja aktiivista vanhustyötä esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen voimin, jonka tuloksista pääsivät hiljattain myös Helsingin Sanomien lukijat lukemaan, Arja Hiltunen totesi demarien vuorolla.

Ratkaisuvalta talousarvioon varattujen toiminta-avustusten myöntämisestä annettiin hyvinvointivaliokunnalle, pl. toimintaympäristövaliokunnan myöntämät avustukset.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos -kuntayhtymäliikelaitos puretaan 1.1.2023 lukien. Vesilaitokselle myönnettiin 150 000 euron lisämääräraha. Koulun investointivaraus muuttui 4 000 000 eurosta 4 250 000 euroon.

Lopuksi kaksi valtuustoaloitetta. Esa Einonen luki aloitteen monille hyödyllisen niin sanotun saattolaiturin rakentamisen puolesta Suopellon satamaan. Jesse Hilden esitti 18-väyläisen frisbeegolfradan rakentamista Ohrasaareen Heinolan esimerkin innoittamana ja matkailun edistämiseksi.

Katso tästä koko kokous.