Avainsana: kunta

Julkaistu

Harrastamishanke kannustaa

Antti Ruoppi
HARTOLA/SYSMÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Harrastamisen Suomen malli -hanke on jo muutaman vuoden ajan tähdännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Hankkeen perusajatuksena on taata jokaiselle peruskoululaiselle mahdollisuus maksuttomaan harrastukseen välittömästi koulupäivän jälkeen. Myös Hartolassa ja Sysmässä on vuosien ajan haettu valtionavustusta harrastustoiminnan takaamiseen.

Harrastamisen Suomen malli -hanke sai alkunsa vuonna 2021 pilottihankkeena. Myöhemmin toiminta on vakiintunut osaksi valtionavustusjärjestelmää. Lupa- ja valvontavirasto myönsikin hankkeeseen liittyviä avustuksia hakemuskaudelle 2026–2027 yhteensä 20 miljoonan euron edestä. Hartolan kunta sai 16 000 euron avustuksen, Sysmä puolestaan 28 000 euroa.

Hankkeen tavoitteena on myös edistää lasten ja nuorten keskinäistä tasa-arvoa, sillä kaikilla perheillä ei välttämättä ole mahdollista käyttää harrastuksiin rahaa tai kulkea omin kyydein harrastuspaikoille.

– On hienoa, että valtakunnan tasolla hankkeen vaikutukset nähdään niin arvokkaana, että harrastustoimintaa kannattaa rahoittaa, toteaa Hartolan kunnan vapaa-aikapäällikkö Anna-Maija Muurinen.

Hän nostaa esiin harrastusten useita hyötyjä. Esimerkiksi liikuntaharrastus tuo liikettä elämään ja kannustaa liikkumiseen myöhemmin elämässä. Sen lisäksi harrastukset tuovat elämään mielekästä tekemistä ja vahvistavat ihmissuhteita.

Molemmilla paikkakunnilla järjestetään monipuolista kerho- ja harrastustoimintaa koulupäivien yhteydessä. Hartolassa viime keväänä toimi muun muassa pienten koululaisten temppukerho ja Multisport-kerho, jonka puitteissa järjestettiin esimerkiksi uintiretkiä Sysmän uimahalliin ja laskettelua hiihtokeskus Purnussa. Vastaavaa toimintaa on luvassa myös tulevana lukuvuonna. Sysmässä puolestaan järjestetään esimerkiksi keppihevos-, näytelmä- ja uimakerhoja.

Avustuksilla katetaan harrastustoiminnan järjestämisestä koituvia kuluja, kuten ohjauskorvauksia ja matkakustannuksia.

– Hartolassa ei esimerkiksi ole omaa uimahallia, mutta uimakerhotoimintaa on järjestetty hyödyntämällä Sysmän uimahallia. Tällainen yhteistyö kahden pikkukunnan välillä hyödyttää kaikkia osapuolia, Muurinen avaa toimintaa.

Harrastusmahdollisuudet eivät rajoitu pelkästään koululaisille järjestettävään ohjelmaan.

– Muutenkin Hartolassa harrastustoiminta on kunnan koko huomioon ottaen todella vilkasta ja olosuhteet kunnossa, Muurinen toteaa.

– Sille on syynsä, miksi kunta oli muutama vuosi sitten Urheilugaalassa ehdolla Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi, hän jatkaa.

Kuvassa: Esimerkiksi KunkkuAreena tarjoaa Hartolassa puitteet monipuoliselle harrastustoiminnalle. Kuva Anna Ruoppi.

Julkaistu

Johtoryhmä kohtasi kuntalaisia Pohjolan Kartanossa

Sonja Laukkanen
HARTOLA

Hartolan kunnan johtoryhmä jalkautui tällä kertaa Pohjolan Kartanolle kuulemaan kyläläisiä, vapaa-ajan asukkaita, yrittäjiä ja alueen muita toimijoita. Tilaisuudessa esiteltiin kunnan ajankohtaisia asioita ja ennen kaikkea kuunneltiin kuntalaisten kysymyksiä, huolia ja kehittämisideoita.

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoi Hartolan parhaillaan päivitettävästä strategiasta, jota varten kerätään kuntalaisten näkemyksiä laajasti. Tavoitteena on rakentaa tulevaisuutta yhdessä, kuten nykyisessä strategiassa on linjattu. Aktiivinen yhdistys- ja kylätoiminta, tapahtumat sekä Lumopuiston kaltaiset hankkeet ovat tästä konkreettisia esimerkkejä.

Yksi keskeisistä haasteista on väestön ikääntyminen ja väheneminen. Hartolan keski-ikä on yli 63 vuotta, mikä vaikuttaa sekä kunnan palveluihin että kylien elinvoimaan. Kunnanjohtajan mukaan tavoitteena ei kuitenkaan ole keskittää asumista kirkonkylälle, vaan mahdollistaa elämä koko Hartolan alueella.

Pohjolassa keskustelu painottui erityisesti liikkumiseen. Asiointikyytien loppuminen on herättänyt paljon huolta etenkin ikäihmisten keskuudessa. Kunnanjohtaja kertoi, että palvelun palauttamista on selvitetty, mutta aiemman mallin kustannukset suhteessa käyttäjämäärään olivat merkittäviä. Keskustelussa nousi esiin kuitenkin uusia ideoita, kuten yhteistyö naapurikuntien kanssa ja erilaiset yhteiskäyttöiset kuljetusratkaisut.

Myös Valtatie 4:n tulevaisuus puhutti. Pohjolassa tien kehittämisellä on suuri vaikutus kylän arkeen, turvalliseen liikkumiseen ja ympäristöön. Kyläläiset toivoivat, että mahdollisissa uusissa linjauksissa huomioidaan nykyistä paremmin kylän elinympäristö, kevyen liikenteen turvallisuus sekä arvokkaat luonto- ja pohjavesialueet.

Tilaisuudessa nousi esiin myös Pohjolan vahvuus: kyläläiset auttavat toisiaan. Naapuriapu on monelle tärkeä osa arkea, mutta sen rinnalle tarvitaan myös toimivia julkisia ja kaupallisia palveluja. Pohjolan Kartanon nähtiin vahvistavan kylän yhteisöllisyyttä ja toimivan eräänlaisena kylän olohuoneena.

Illan tärkein viesti oli, että Hartolan tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä. Kunnanjohtaja kannusti kyläläisiä tuomaan rohkeasti esiin kaikki uudet ideat, sillä juuri paikallisista ajatuksista voi syntyä uusia ratkaisuja pienen kunnan tulevaisuuden haasteisiin.

Kuvassa: Osallistujat nauttivat tunnelmallisesta kahvihetkestä ennen keskustelun alkua.

Julkaistu

Iloinen sadepäivä Krouvilla

Helena Mäkinen
HARTOLA

Eläkeliiton Hartolan yhdistyksen iloinen iltapäivä oli 17.6. Puheenjohtaja Seija Koivuniemen aamu oli alkanut kukkien keräämisellä.

– Sää on kesäinen ja juhannus tulossa, mikä on juhliessa! Päijät-Hämeen piirin yhdistyksistä ovat mukana Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti ja Sysmä sekä Joutsan ja Luhangan yhdistykset. Tervetuloa myös kaikki muut! On hienoa, että näin moni pääsi juhlaamme.

Raija Kujala ja Kerttu Nykänen toimivat juontajina. Krouvin henkilökunnan valmistamalla lounaalla aloitettiin.

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä pohti juhlapuheessaan ikäihmisiä monelta kantilta.

– Hartola, Sysmä ja Padasjoki ovat ikääntyvien listan kärkipäässä. Kesällä väkilukuamme kasvattavat vapaa-ajan asukkaat, jotka hekin ovat keskimäärin melko iäkkäitä. Mutta ikä ei ole rasite, vaan voimavara. Siksi haluan haastaa alueemme kunnat ja yhdistykset miettimään ratkaisuja siihen, miten parhaiten huomioimme ikääntyvän väestömme tarpeet ja sen, mitä annettavaa ikäihmisillä on nuoremmille sukupolville.

Seppälä mainitsi OP Pohjolan asuntokuntien ikärakenneselvityksen.

– Padasjoki, Hartola ja Sysmä ovat hopeaindeksin kärkikolmikkoa, jossa seuraavien 20 vuoden aikana noin kolmannes omistusasunnoista tulee myyntiin tai siirtyy perikunnille. Tämä aiheuttaa haasteita saada asuntokauppaan kysyntää, että hintataso pysyisi kohtuullisella tasolla. Tärkeintä on saada kuntiin kaikenikäisiä asukkaita.

Hartolan kunnan taloutta on tasapainotettu. Työperäinen muutto on vähentynyt, koska työpaikkoja on niukasti. Kaunis luonto, yhteisöllisyys ja aktiiviset ihmiset saivat kehuja.

– Te kaikki olette osa oman alueenne tarinaa. Olette rakentaneet omaa kuntaanne vuosikymmeniä, tehneet työtä, kasvattaneet perhettä, osallistuneet yhdistystoimintaan ja huolehtineet siitä, että kunnassa on ollut hyvä elää. Siitä me kaikki saamme olla kiitollisia. Ikääntymisen mukanaan tuomaa kokemusta ja viisautta ei voi oppia kirjoista.

Seppälä kannusti jokaista liikkumaan ja tekemään asioita yhdessä mm. yhdistyksissä, joiden toimintaa osataan kunnassa arvostaa.

Ohjelmassa oli mm. hauska tietokilpailu. Lauluryhmä ja tutut tarinoijat Vuokko Nurminen, Kalervo Joutsijärvi ja Anne Joutsijärvi kertoivat kukin omalla tavallaan elämänmenosta. Vanha merimies Tauno Sulkumäki muisteli puskuproomu Finn-Balticin kohtalokasta haaksirikkoa 27.12.1990 Hangon edustalla.

Sitten tanssilattia kutsui jo pyörähtelemään.

Julkaistu

Näkötornin korjauksen viivästyminen huolestuttaa 

Lehdistötiedote 17.6.2026

Päijätsalon Osuuskunta ryhtyy toimiin

Päijätsalon Osuuskunta valmistautuu tukemaan Päijätsalon näkötornin ja alueella sijaitsevien muiden rakenteiden kunnostusta. Osuuskunta on huolissaan korjausten viivästymisestä ja vetoaa alueen tulevaisuuden turvaamiseksi yhteiseen vastuuseen.  Syksyllä avataan keräys, johon Osuuskunta sitoutuu lahjoittamaan 10 000 euroa. Osuuskunta katsoo, että alueen rakenteiden kunnossapidosta huolehtiminen on investointi sekä luontoperintöön että Sysmän vetovoimaan.

Päijätsalo on yksi Päijänteen kansallispuiston tunnetuimmista ja Etelä-Suomen suosituimmista luontokohteista. Alueen maamerkkinä tunnettu näkötorni on ollut suljettuna turvallisuussyistä, eikä korjauksen aikataulusta ole vielä varmuutta.

Päijätsalon Osuuskunta vastasi Päijätsalon näkötornin, luontopolkujen ja virkistysrakenteiden ylläpidosta vuoteen 2001 saakka, jolloin alue siirtyi osaksi Päijänteen kansallispuistoa Metsähallituksen hoidettavaksi. Vaikka Osuuskunta ei enää vastaa alueen ylläpidosta, se kokee edelleen vahvaa vastuuta yli sadan vuoden ajan vaalimansa virkistys- ja luontokohteen tulevaisuudesta.

– Päijätsalo on tärkeä osa Sysmän luontoa, matkailua ja paikallista identiteettiä. Alueen rakenteiden kunnosta on huolehdittava niin, että tulevatkin sukupolvet voivat nauttia siitä turvallisesti, osuuskunnan hallituksesta todetaan.

Keräys näkötornin ja laiturin kunnostamiseksi

Päijätsalon Osuuskunnan osuuskuntakokous valtuutti hallituksen perustamaan keräystilin Päijätsalon näkötornin korjaamista ja Pyydysniemen laiturin uusimista varten. Osuuskunta päätti samalla lahjoittaa hankkeeseen 10 000 euroa.

Keräystili avataan, kun Metsähallituksen tarkempi kustannusarvio näkötornin korjauksesta valmistuu syksyllä 2026. Osuuskunta tiedottaa keräyksen käynnistymisestä erikseen.

Osuuskunta kannustaa Sysmän kuntaa, alueen yrityksiä, mökkiläisiä, yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä osallistumaan yhteiseen ponnistukseen Päijätsalon rakenteiden säilyttämiseksi.

115 vuotta yhteistä työtä Päijätsalon hyväksi

Vuosi 2027 on Päijätsalon Osuuskunnan 115. toimintavuosi. Vuonna 1912 perustettu osuuskunta on koko historiansa ajan vaalinut Päijätsalon luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvoja sekä edistänyt alueen käyttöä kaikkien yhteiseksi hyödyksi. Osuuskunnan toiminta-ajatus on säilynyt vuosikymmenten ajan samana: huolehtia Päijätsalon ainutlaatuisen luontoympäristön säilymisestä sekä tukea alueen yhteisöllisyyttä, virkistyskäyttöä ja elinvoimaa.

– Päijätsalo on ollut Osuuskunnan toiminnan ytimessä jo yli sadan vuoden ajan. Haluamme omalta osaltamme varmistaa, että alue säilyy elinvoimaisena myös tuleville sukupolville.

Hallitukseen uusia voimia

Lauantaina 13.6. pidetyssä Osuuskuntakokouksessa valittiin osuuskunnalle uusi hallitus toimintakaudelle 2026–2027. Puheenjohtajana jatkaa Risto Harju ja hallituksessa jatkavat Riitta Koivunen, Marjukka Laurola ja Oskar Leistén. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Juha Rantanen. 

Samalla osuuskunta esittää lämpimät kiitokset pitkäaikaiselle hallituksen jäsenelle Annakaisa Virintielle hänen merkittävästä panoksestaan Osuuskunnan toiminnan kehittämisessä ja Päijätsalon hyväksi tehdystä työstä.

Tukea nuorten musiikkiharrastukselle

Osuuskunta jatkaa myös paikallisten nuorten tukemista. Hallitus päätti mahdollistaa kolmen sysmäläisen nuoren osallistumisen Sysmän Suvisoiton musiikkileirille myös tänä vuonna.

Tuki on osa osuuskunnan pitkäjänteistä työtä paikallisen yhteisön, nuorten harrastusmahdollisuuksien ja kulttuurielämän vahvistamiseksi.

Lisätiedot:
Risto Harju, hallituksen puheenjohtaja, puh. 0400 624 888
Päijätsalon Osuuskunta
www.paijatsalonosuuskunta.fi

Julkaistu

Paikallisjournalismin tulevaisuus on turvattava

Paikallislehtien itsenäisten kustantajien yhteinen kannanotto

Lähilehti on tässä ja nyt. Lähilehteä kannattaa lukea, koska Lähilehti tiedottaa, kirjoittaa asioista ja ilmiöistä, haastattelee henkilöitä, kysyy kunnan päättäjiltä, mitä muut eivät kysele, raportoi tapahtumista ja kertoo monista, monista muista asioista, mutta kuinka kauan?
Itsenäisten lehtien, kuten Lähilehdenkin kannanotossa on karua kieltä paikallislehtien kurimuksesta, mutta se ei ole millään tapaa liioiteltua, vaan se on totisinta totta.
Kun kunnat, yritykset ja yhdistykset ilmoittavat Lähilehdessä, on se kaikkien sysmäläisten, hartolalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden etu. Lähilehti on olemassa ja sitä on syytä käyttää aktiivisesti. Ei kannata odottaa siihen saakka, että älähdetään vasta sitten, kun Lähilehti lakkaa ilmestymästä.

Marttiina Lallukka, päätoimittaja, Lähilehti

Paikallislehdet ovat suomalaisen lähidemokratian ja arjen tiedonvälityksen kivijalka. Jokaisen kunnan alueella tarvitaan riippumaton media, joka seuraa päätöksentekoa, valvoo vallankäyttöä sekä uutisoi paikalliset asiat ja kertoo paikallisyhteisön tarinat. Viime vuosien kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa paikallislehtien toimintaedellytykset ovat heikentyneet nopeasti – erityisesti jakelukustannuksien rajujen korotusten vuoksi.

Postin hinnoittelun muutokset ovat nostaneet jakelun kustannuksia kohtuuttomasti. Korotukset ovat olleet moninkertaisia yleiseen kustannuskehitykseen verrattuna, ja ne ovat kohdistuneet erityisen raskaasti 1-2 kertaa viikossa ilmestyviin paikallislehtiin. Vaikka paikallismedioilla on toimivia digitaalisia jakelukanavia, painetun lehden jakelu on edelleen tärkeä ja tavoittavuutta merkittävästi täydentävä kanava. Digitaalinen jakelu ei siis poista tarvetta kohtuuhintaiselle fyysiselle jakelulle.
Ehdotamme, että valtio perustaa uuden määräaikaisen jakelutuen tai muuttaa nykyisiä tukimuotoja niin, että se huomioi paremmin paikallislehdet.

  • Tuki kompensoisi Postin viime vuosien kohtuuttomat hinnankorotukset, jotka ovat heikentäneet erityisesti harvaan asuttujen alueiden lehtien toimintaedellytyksiä.
  • Tuki olisi määräaikainen, ja sen aikana tulee varmistaa pysyvä ratkaisu kohtuuhintaisen ja -ehtoisen 1-2 kertaa viikossa tapahtuvan jakelun turvaamiseksi kaikkialla Suomessa.
    Pysyvänä ratkaisuna esitämme kohdennetun mediatukijärjestelmän perustamisen paikallisjournalismille.
    Ehdotamme pysyvää, kohdennettua mediatukea, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokaisen kunnan alueella päätöksentekoa seuraa vähintään yksi riippumaton paikallismedia.
  • Kaikilla alueilla ei ole enää kaupallisia edellytyksiä paikallismedian toiminnalle. Väestön keskittyminen, mainostulojen siirtyminen globaaleille alustoille ja jakelukustannusten nousu ovat murentaneet paikallisen uutistoiminnan taloudellista pohjaa.
  • Ilman tukea Suomeen syntyy uutiserämaita, alueita, joilla ei ole lainkaan journalistista seurantaa.
  • Paikallisjournalismi on osa demokratian infrastruktuuria. Ilman sitä päätöksenteko etääntyy asukkaista, avoimuus heikkenee ja kuntien elinvoima kärsii.
  • Kohdennettu tuki on esimerkiksi muissa pohjoismaissa käytetty ja toimivaksi todettu ratkaisu. Useissa Euroopan maissa on jo käytössä paikallismediaa vahvistavia tukimalleja, jotka turvaavat alueellisen uutisoinnin jatkuvuuden.

Lisätiedot
Jukka Huikko, toimitusjohtaja (Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy), päätoimittaja (Ylä-Satakunta)
029 1706 681
jukka.huikko@ylasatakunta.fi

ALLEKIRJOITTAJAT

Jussi Äärynen, toimitusjohtaja-päätoimittaja Ilmajoki-lehti Oy (Ilmajoki-lehti)
Tuomo Seppänen, päätoimittaja-toimitusjohtaja Kustannus Oy Puolangan DTP (Puolanka-lehti)
Johannes Ujainen, toimitusjohtaja-päätoimittaja Kurikka-lehti Oy (Kurikka-lehti)
Pohjankyrön Media Oy (Pohjankyrö, Kyrönmaa, Tejuka) Jalasjärvi Oy (JP Kunnallissanomat)
Tuomas Koivuniemi Kauhajoen Kunnallislehti Oy (Kauhajoki-lehti)
Sanna Makkonen, toimitusjohtaja Ruoveden Sanomalehti Oy (Ruovesi-lehti / Teisko-Aitolahti-lehti)
Hanna Kankaanpää, päätoimittaja Kotiseudun Sanomat
Juha Aro, päätoimittaja, toimitusjohtaja Punkalaitumen Sanomat Oy (Punkalaitumen Sanomat)
Marttiina Lallukka, toimitusjohtaja/päätoimittaja Sysmän Sanomat Oy (Lähilehti)
Veli-Pekka Kelloniemi, päätoimittaja Iitinseutu
Sari Sirkkiä, päätoimittaja-toiminnanjohtaja Juuka-seura ry (Vaarojen Sanomat)
Marko Torni, toimitusjohtaja-päätoimittaja Keski-Karjalan Paikallislehti Oy (Koti-Karjala)
Marko Nikkanen, päätoimittaja-toimitusjohtaja Joutsan Seutu Oy (Joutsan Seutu)
Pasi Salo, toimitusjohtaja-päätoimittaja Urjalan Sanomat Oy (Urjalan Sanomat)
Heikki Koskinen Padasjoen Sanomat Oy (Padasjoen Sanomat)
Kuhmoisten Sanomat Oy (Kuhmoisten Sanomat)
Jaana Tanner Padasjoen Sanomat
Matti Kuoppala, päätoimittaja Pohjanmaan Viitosmedia Oy (SeutuMajakka)
Mari Tuohiniemi, päätoimittaja-toimitusjohtaja Kangasalan Sanomat Oy (Kangasalan Sanomat)
Susanna Landor, päätoimittaja, toimitusjohtaja ÅU Media Ab (Åbo Underrättelser ja Pargas Kungörelser/Paraisten Kuulutukset)
Elina Jyrinki, päätoimittaja-toimitusjohtaja Tervareitti Oy (Tervareitti)
Anna Hakama, päätoimittaja Pitäjäsanomat Oy (Orimattilan Sanomat)
Pekka Keväjärvi, päätoimittaja-toimitusjohtaja Paikallislehti Rantapohja
Tiina Judén, päätoimittaja Puumala-lehti
Katri Linnikko, päätoimittaja-toimitusjohtaja Präntti Oy (UutisOiva)
Milla Sirén, toimitusjohtaja Pirmediat Oy
Timo Kuukasjärvi. toimitusjohtaja Turun Seutu Oy (Turun Tienoo)
Jarno Keskinen, toimitusjohtaja Pyhäjärviseudun Paikallislehti Oy (Alasatakunta)
Pauliina Vilenius, päätoimittaja Lauttakylä-lehti
Juha Saastamoinen, toimitusjohtaja Kiuruvesi Lehti oy (Kiuruvesi)
Jari Kallio, päätoimittaja Sulkava-lehti
Tapio Romppainen, päätoimittaja Kotiseutulehti Sieviläinen
Jukka Huikko, toimitusjohtaja-päätoimittaja Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy (Ylä-Satakunta)

Kuvassa: Paikallisjournalismi on osa demokratian infrastruktuuria. Ilman sitä päätöksenteko etääntyy asukkaista, avoimuus heikkenee ja kuntien elinvoima kärsii. Sekä toive, että tilaisit paikallisen Lähilehden.