“Sysmä saa painua unholaan”

Mika Sankari
SYSMÄ

Sysmän kunnan talouspäällikkönä viime vuonna toiminut Sari Koittola irtisanoutui tehtävästään vuoden lopussa. Syyt eivät olleet ihan tavanomaisia.

-Asian muuttuminen poliisiasiaksi oli myös mahdollista. Paikallisilla toimijoilla on talot ja velat, vai mikä saa vaikenemaan. Pitää uskaltaa sanoa! Päätinkin tehdä työsuojeluilmoituksen valtuuston puheenjohtaja Veikko Kotolahdesta, jottei siellä saisi mellastaa miten hyvänsä, Jyväskylän Tilapalvelun talous- ja hallintopäälliköksi siirtynyt Koittola aloittaa.

Työ talouspäällikkönä muuttui kivireen vetämiseksi suunnilleen keväästä alkaen.

-Kotolahden kanssa yhteistyö osoittautui aina vaan hankalammaksi. Hän ilmeisesti kuvittelee olevansa “kunnan kuningas, joka voi sanoa mitä vaan ja se on nieltävä”, Koittola pohtii.

Hän korostaa yhteistyön sujuneen koko ajan hyvin muiden johtoryhmäläisten, kuten kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen, kanssa.

-En ikinä odottanut joutuvani työssäni näin paljon kosketuksiin politiikanteon kanssa. Keskustan ryhmä kampanjoi saadakseen kunnanjohtajan pois virastaan, ja minä toimin siinä välissä lyömäaseena, Koittola pohdiskelee toimijoiden motiiveja.

Kunnassa työsuojelupäällikkönä elokuussa aloittanut Waltteri Martelin vetosikin jo aiemmin toukokuussa johtoryhmän puolesta työrauha palauttamiseksi ja ylimääräisen härdellin vähentämiseksi.

-Näkemäni Kotolahden lähettämät viestit työsuojelupäällikölle olisivat helposti “iltapäivälehtikamaa”. Oliko taustalla jotain uhkailua, koska asian hoitaminen jäi sittemmin sikseen, Koittola vihjaa.

Osa keskustan ryhmästä oli Kotolahden tukena ja Koittolan mukaan hänen kimpussaan kohtuuttomine vaatimuksineen.

-Oliko entinen talouspäällikkö minua helpommin heidän ohjailtavissaan, sekin tässä taustalla varmaan vaikutti, Sari Koittola mietiskelee.

Eikä siinä vielä kaikki.

-Nurkkakuntaisuus vaivaa ja riitelyä on ilmassa koko ajan. Kaikilla on kytköksiä joka suuntaan mm. sukulaisuussuhteiden takia, joten ulkopuolisen voi olla vaikeaa tulla tähän tilanteeseen. Turhaa oli vääntää esimerkiksi lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvistin palkankorotuksesta, hänellähän on alaisia enemmän kuin kellään muulla Sysmässä eli vastuu on ihan toista luokkaa, mutta toisaalta joillekin viranhaltijoille palkankorotus tuntuu lohkeavan toisia helpommin, hän puuskahtaa.

Asiantuntemusta puuttuu hänen mukaansa jopa ihan perusasioista.

-Kuitenkin, esimerkiksi maakunnan tasolla kunnan taloustilanne on kaikesta huolimatta erinomaisen hyvä. Aiheuttaako se sitten sitä, että jonninjoutavuuksiin kiinnitetään huomiota ja niistä riidellään. Sellainen kannattaa lopettaa, ei enää eletä pimeällä keskiajalla. Sysmä saa painua osaltani unholaan. Oli kyllä pitkällä työurallani melkoisen opettavainen vuosi, entinen talouspäällikkö huokaa.

Veikko Kotolahti vastaa

-Onhan tämä minulle ja meille kaikille melkoinen kokemus. Kun kaikkien puolueiden taholta kyseltiin tarkempien talouslukujen perään, katsoin asialliseksi koota ne yhteen ja kysyä keskitetysti. Kun emme vastauksia kysymyksiimme saaneet ja teimme kyselyn yhä uudelleen, se tulkittiinkin hyökkäykseksi. Kuitenkin kaikilla valtuutetuilla on oikeus saada päätösten pohjaksi kaikki se tieto, jota ei ole luokiteltu salaiseksi. On melkoisen ennenkuulumatonta, että valtuutettujen lakiin perustuvaa tiedonsaantia rajoitetaan ja tiedon kysyjää kohtaan hyökätään hyvin epätavallisin keinoin. Poikkeuksellista oli myös tilintarkastajan usealle eri valtuutetulle antama tieto siitä, että hän oli huolissaan kunnan talouden hoidosta. Olen erittäin tyytyväinen, että asiaa tutkimaan perustettiin työryhmä, jonka kautta totuus selvinnee.

Lähilehti pyysi kirjallista kommenttia myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Lilli Karolalta, mutta ei saanut sitä maanantai-iltaan mennessä. Waltteri Martelin kertoi vastineessaan toimineensa työsuojelupäällikkönä elokuun alusta alkaen.

Jokiranta viilenee – kuinka käy käyttäjille?

Mika Sankari
HARTOLA

Jokirannan kerrotaan siirtyvän käytön suhteen säästöliekille tänä vuonna. Pari kysymystä aiheesta Hartolan vs. tekniselle johtajalle Niina Varjolle.

Mitä tapahtuu Jokirannan rakennuksen lämmittämisen suhteen?

-Lämmittäminen ei lopu, kiinteistöteknisistä syistä pidämme siellä kuitenkin peruslämmön yllä.

Mihin Jokirannassa kokoontuneet yhdistykset voivat siirtyä jatkossa?

-Jokirantaa ovat käyttäneet mm. talviuimarit, eläkeyhdistykset, Hartolan 4H sekä muutamat yhdistykset muutaman tunnin ajan viikoittain. Talviuimarit voivat edelleen jatkaa Jokirannassa harrastuksensa parissa. Pukuhuonetila on käytettävissä omalla avaimella, tosin lämpötila lasketaan jatkossa noin +12 asteeseen. Koska Jokirannan sähkökulut ovat talvikaudella todella kovat ja käyttöaste on alhainen, kuten edellä olevasta määrästä voidaan todeta, esitimme käyttäjille mahdollisuutta vaihtaa aktiviteettipaikkaa talvikaudelle. Näin ollen bocciaa pelaavat eläkeyhdistykset siirtyvät koululle ja 4H-kerho pitää jatkossa tapaamisensa kunnantalolla. Olen ainakin saamastani sähköpostiviestinnästä saanut sen käsityksen, että yhdistykset ovat ymmärtäneet hyvin perusteet paikan vaihdokselle ja taisipa joku heistä todeta, että on hienoa olla mukana säästötalkoissa. Eli perusteet ovat relevantit ja ymmärrettävät.

Millaisia tuloksia odotatte säästötoimien tuottavan?

-Jos talvi jatkuu säiden puolesta tällaisena ja saamme sähkölaskun puolitettua, säästö on tulevaltakin kevättalvelta useita tuhansia euroja. Seuraamme talviuimareiden pukeutumistilan osalta palautetta ja tarvittaessa teemme korjaavia toimenpiteitä talven kuluessa. Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen siihen, että käyttäjät ovat ymmärtäneet, miksi muutoksia ja säästöjä tehdään. Meillä kunnassa on kuitenkin halu palvella ja osoittaa myös mahdollisuus aktiviteettien harrastamiseen jatkossakin, vaikka ympäristö muuttuisikin. Yhessä tehen siis!

Sysmän valtuusto 19.12.

Mika Sankari
SYSMÄ

Sysmän kuntastrategian päivityksestä vuosille 2023-25 kertoi alussa konsultti Marita Lehikoinen. Vuotta 2030 kohden visio kuuluu: “Askel edellä, yhdessä”. Hyväksyttyyn strategiaan tehtiin keskustelujen jälkeen lisäykset.

Hallintosäännön muutamat muutokset palauttavat sen vielä uudelleen valtuuston käsittelyyn kunnanhallitus- ja valiokuntakierrosten jälkeen.

-Sysmän kunnan (valtuuston hyväksymän) päivitetyn hankintaohjeen jälkeen paikallisia yrityksiä hyödynnetään edelleen, tekninen johtaja Waltteri Martelin vakuutti.

-Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela kuittaa kulut, joten Sysmän kunnalle jää lomitustoiminnan johtamisesta pelkästään positiivista viivan alle, talousjohtaja Sari Koittola korosti.

Kunnan tilikauden tulos on reilusti voitollinen, talousarvio ylijäämäinen, lainansaantikin onnistuu, mutta talousjohtaja korosti uuden ajan alkavan monien puheenvuorojen tapaan hyvinvointialueiden aloittaessa. Virallisen osuutensa jälkeen Koittola kertoi irtisanoutuneensa.

-Lähimpien työtoverieni kanssa sujui hyvin, mutta tietty valtuutettujen ryhmä painosti eri tavoin. En ollut kokenut koskaan aiemmin tällaista, Sari Koittola päivitteli.

Lilli Karola lupasi kunnanhallituksen käyvän asian läpi.

Kunnan kohteiden lämmitystapojen modernisointi on hyvässä vauhdissa, sillä Nuoramoisten koulu on jäämässä viimeiseksi öljylämmitteiseksi rakennukseksi.

Ryhmäpuheenvuoroissa uuden koulun käyttöönottamisen lisäksi tulivat esille soten ja aikamme epävarmuus, kohonneet hinnat ja sota Ukrainassa. Veikko Kotolahti korosti keskustan puheenvuorossa mm. paikallisidentiteetin arvostamista ja monipuolista osallistumista.

-Katseet lapsiin ja nuoriin, sillä heidän hyvinvointinsa määrittää kunnan tulevaa hyvinvointia, sitä aikanaan tulevaa “Suomen Sardiniaa”, Avoimen Sysmän Nette Rimpioja totesi.

-Vesikriisistä selvittiin alkuvuonna, mutta sitten helmikuussa alkoi yhä jatkuva sota, joka on vaikuttanut tänne asti esimerkiksi kohonneina hintoina. Vai onko niissä Ukraina- ja koronalisää, perussuomalaisten Timo Aromaa mietti.

-Monia tänne asti vaikuttavia uhkakuvia näkyy, kuten metsäpolitiikan ratkaisut, tiestön korjausvelan paheneminen ja hyvinvointialue aloittaa alijäämäisinä, Mika Järvinen kertoi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa.

-Sysmässä tehdään hyvää ja aktiivista vanhustyötä esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen voimin, jonka tuloksista pääsivät hiljattain myös Helsingin Sanomien lukijat lukemaan, Arja Hiltunen totesi demarien vuorolla.

Ratkaisuvalta talousarvioon varattujen toiminta-avustusten myöntämisestä annettiin hyvinvointivaliokunnalle, pl. toimintaympäristövaliokunnan myöntämät avustukset.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos -kuntayhtymäliikelaitos puretaan 1.1.2023 lukien. Vesilaitokselle myönnettiin 150 000 euron lisämääräraha. Koulun investointivaraus muuttui 4 000 000 eurosta 4 250 000 euroon.

Lopuksi kaksi valtuustoaloitetta. Esa Einonen luki aloitteen monille hyödyllisen niin sanotun saattolaiturin rakentamisen puolesta Suopellon satamaan. Jesse Hilden esitti 18-väyläisen frisbeegolfradan rakentamista Ohrasaareen Heinolan esimerkin innoittamana ja matkailun edistämiseksi.

Katso tästä koko kokous.

Hartolan valtuusto 8.12.

Mika Sankari
HARTOLA

Hartolan valtuusto kokousti torstaina 8. joulukuuta talousarviokokouksen merkeissä. Talousarvio vuodelle 2023 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2023–2025 hyväksyttiin.

-Kyse on todellakin arviosta, sillä epävarmuustekijöitä on niin paljon ilmassa, kunnanjohtaja Jarkko Seppälä sanoi heti aluksi.

Verotuloissa ja valtionosuuksien määrissä tulee tapahtumaan dramaattinen pudotus ensi vuonna. Talousarvio on alijäämäinen, sillä se siinä varaudutaan v. 2023 aikana vanhan ala-asteen alueella tapahtuviin purkutöihin.

Ryhmäpuheenvuoroissa käytiin läpi yhtenäisesti mm. varautumista hyvinvointialueen toiminnan käynnistymiseen, koronaa, muutoksia kunnan henkilöstössä, Ukrainan kohtaamaa Venäjän hyökkäystä sekä kohonneita hintoja kaupassa ja tankilla.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Maija Pentikäinen-Laine kaipasikin arvaamattomien aikojen tähden kristallipalloa käyttöön ensi vuodeksi ja torui oman pesän likaajia.

Kokoomuksen puheenvuorossa Jarkko Fågel vakuutti kunnan varautuneen hyvin pahempiakin aikoja varten, ja kiitteli kylän yleisilmettä sekä yrittäjien yhteistyötä.

-Kuntayhteistyö Heinolan kanssa on toiminut rakennus- ja ympäristötoimessa hyvin, Markku Karnaattu kiitti Sdp:n ryhmän puolesta. Hän puhui painokkaasti myös uusiutuvan energian sekä Nelostien läheisyyden paremman hyödyntämisen puolesta.

Veli-Pekka Lehtosaari piti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron. Hän arvosti koronan seurauksena muuttuneita toimintatapoja mm. hygieniaan ja etätyöskelyyn liittyen. Maatalousyrittäjien ahdinko huolestuttaa. Valtuuston hyväksymää, vuoteen 2027 ulottuvaa Yhessä tehen! -kuntastrategiaa (jossa arvoina avoimuus, hyvinvointi, sinnikkyys ja yhteisöllisyys) Lehtosaari kuvasi hyvin tehdyksi.

-Elämme suurinta epävarmuuden aikaa vuosikausiin, kristillisdemokraattien Pekka Pyykkö totesi ryhmäpuheenvuoronsa alkuun.

Se on kuitenkin auttanut kasvattamaan vastuuta lähimmäisistä hänen mukaansa.

Helppoja vuosia ei ole luvassa, joten kestettävää riittää. Itsestään huolehtimalla on mahdollista vähentää terveydenhuollon paineita, Pyykkö toteaa.

Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa, jonka valtuuston puheenjohtaja Jeremias Sankari luki poissaolojen tähden, korostettiin muutoksen suomia mahdollisuuksia. TE-toiminnot siirtyvät kunnan hoidettaviksi vuodesta 2025 alkaen.

-Kuinka velkataakasta selvitään, onko olemassa suunnitelmallisempia vaikuttamiskeinoja maakunnallisten hallintoelinten suuntaan, vihreissä kysytään.
KOy Kuninkaanpitäjän 80.000 euron kassalainojen maksuaikaa jatkettiin 31.12.2023 saakka.

Vihreiden ja perussuomalaisten yhteisessä valtuustoaloitteessa ehdotetaan muraalin maalaamista Yhtenäiskoululle. Ysiluokkalaiset saivat kuulla asiasta paikan päällä.

Suuri lainatakaus puhutti valtuustossa

Mika Sankari
HARTOLA

Yleisöä oli valtuustosalissa paikalla tiistai-iltana 13.9. ensimmäistä kertaa lähes 2,5 vuoteen.
Tarkastuslautakunnan arviointiraporttia ja muita asiakokonaisuuksia käytiin läpi. Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoi tarkemmin.

-Työntekijöiden houkuttelussa keskusteluissa on ollut ns. rekrytointilisän käyttöönotto. Sitä voidaan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti käyttää myös määräaikaisena palkan elementtinä. Lisän käyttö edellyttää, että on sovittu sen käytöstä ja suuruudesta osana palkkausjärjestelmää.

-Päijät-Sote toteuttaa laajaa keinovalikoimaa henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi (PHHYKY:n tiedote 13.9.2002).

-Taajama-alueella suoritetaan vesijohtoverkoston remonttia. Teknisessä toimessa on edessä eläköitymisiä ja toiminnan uudelleen organisointia edessä.

-Hartolan kunta osallistuu Verkostoperuskoulu-hankkeeseen.

Vastaukset tyydyttivät tarkastuslautakunnan pj. Veli-Pekka Lehtosaarta.

Osavuosikatsauksen mukaan lisäystä viime vuoteen verrattuna on tapahtunut erityisesti perusterveydenhuollon laitoshoidon päivien määrässä ja kotihoidon asiakkaiden määrässä.

Henkilöstökulut olivat yhteensä 1.803.468 euroa, mikä on 81.000 euroa edellisen vuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Kesäkuulta maksetaan takautuvasti vielä yleiskorotukset.

Työllisyyskehitys on ollut positiivista. Kesäkuussa Hartolassa oli 20 työtöntä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Hiihtokeskus Purnu voi jatkaa toimintaansa vapaa-ajan rakentamisen sallivan kaavamuutoksen jälkeen entiseen malliin. Kaavamuutos ei poikinut puheenvuoroja.

Kiinteistö Oy Vasallilla on talotehtaaseen kohdistuva, 3.539.975,60 euron bullet-laina, joka erääntyy maksettavaksi kokonaisuudessaan 30.11.2022. KOy Vasalli on käynyt neuvotteluja vuokralaisen kanssa vuokrasopimuksen muutoksista ja uudesta vuokrahinnasta on päästy sopimukseen. Siinä on huomioitu erääntyvän bulletlainan rahoitus.
Valtuutettu Tiina Edelman vaati tarkempia tietoja asiasta.
-Mikä on uuden vuokrasopimuksen sisältö? Kunnanhallituksen jäsenet ovat saaneet enemmän tietoa, joten kaikki valtuutetut eivät olleet tasavertaisessa asemassa tiedonsaannin suhteen. Onko vaihtoehdot käyty läpi, takaussumma on suuri, Edelman tiedusteli.
Myös Lehtosaari halusi tarkempia tietoja.
-Nyt on haastavat ajat, sillä yritykset siirtävät projektejaan eri syistä eteenpäin, ja tilauskirjat ovat jopa tyhjinä. Kunta tiedostaa KOy Vasallin taloudellisen tilanteen ja takaukseen liittyvän taloudellisen riskin. Sen pahimmankin. Takauksen myöntämättä jättäminen olisi kuitenkin kunnalle merkittävästi suurempi riski. Vasalli on toimenpiteillään onnistunut pienentämään lainakantaa ja talotehtaan vuokrasopimuksen muutoksessa on huomioitu erääntyvän bulletlainan rahoitus. Takaus ei vaaranna Hartolan kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä, kunnanjohtaja sanoo.
Hän sai tukea Jarkko Fågelilta ja Matti Tanskaselta.
-Mitä pahimmassa skenaariossa seuraisi muille Vasallin vuokralaisille, Fågel kysyy.
Valtuusto päätti myöntää KOy Vasallille omavelkaisen takauksen 3.600.000 euron lainaan 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Tiina Edelman jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu tänä vuonna maanantaina 14.11. klo 18 ja sen jälkeen vielä torstaina 8.12. klo 13.