Avainsana: kunta

Julkaistu

Iloinen sadepäivä Krouvilla

Helena Mäkinen
HARTOLA

Eläkeliiton Hartolan yhdistyksen iloinen iltapäivä oli 17.6. Puheenjohtaja Seija Koivuniemen aamu oli alkanut kukkien keräämisellä.

– Sää on kesäinen ja juhannus tulossa, mikä on juhliessa! Päijät-Hämeen piirin yhdistyksistä ovat mukana Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti ja Sysmä sekä Joutsan ja Luhangan yhdistykset. Tervetuloa myös kaikki muut! On hienoa, että näin moni pääsi juhlaamme.

Raija Kujala ja Kerttu Nykänen toimivat juontajina. Krouvin henkilökunnan valmistamalla lounaalla aloitettiin.

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä pohti juhlapuheessaan ikäihmisiä monelta kantilta.

– Hartola, Sysmä ja Padasjoki ovat ikääntyvien listan kärkipäässä. Kesällä väkilukuamme kasvattavat vapaa-ajan asukkaat, jotka hekin ovat keskimäärin melko iäkkäitä. Mutta ikä ei ole rasite, vaan voimavara. Siksi haluan haastaa alueemme kunnat ja yhdistykset miettimään ratkaisuja siihen, miten parhaiten huomioimme ikääntyvän väestömme tarpeet ja sen, mitä annettavaa ikäihmisillä on nuoremmille sukupolville.

Seppälä mainitsi OP Pohjolan asuntokuntien ikärakenneselvityksen.

– Padasjoki, Hartola ja Sysmä ovat hopeaindeksin kärkikolmikkoa, jossa seuraavien 20 vuoden aikana noin kolmannes omistusasunnoista tulee myyntiin tai siirtyy perikunnille. Tämä aiheuttaa haasteita saada asuntokauppaan kysyntää, että hintataso pysyisi kohtuullisella tasolla. Tärkeintä on saada kuntiin kaikenikäisiä asukkaita.

Hartolan kunnan taloutta on tasapainotettu. Työperäinen muutto on vähentynyt, koska työpaikkoja on niukasti. Kaunis luonto, yhteisöllisyys ja aktiiviset ihmiset saivat kehuja.

– Te kaikki olette osa oman alueenne tarinaa. Olette rakentaneet omaa kuntaanne vuosikymmeniä, tehneet työtä, kasvattaneet perhettä, osallistuneet yhdistystoimintaan ja huolehtineet siitä, että kunnassa on ollut hyvä elää. Siitä me kaikki saamme olla kiitollisia. Ikääntymisen mukanaan tuomaa kokemusta ja viisautta ei voi oppia kirjoista.

Seppälä kannusti jokaista liikkumaan ja tekemään asioita yhdessä mm. yhdistyksissä, joiden toimintaa osataan kunnassa arvostaa.

Ohjelmassa oli mm. hauska tietokilpailu. Lauluryhmä ja tutut tarinoijat Vuokko Nurminen, Kalervo Joutsijärvi ja Anne Joutsijärvi kertoivat kukin omalla tavallaan elämänmenosta. Vanha merimies Tauno Sulkumäki muisteli puskuproomu Finn-Balticin kohtalokasta haaksirikkoa 27.12.1990 Hangon edustalla.

Sitten tanssilattia kutsui jo pyörähtelemään.

Julkaistu

Näkötornin korjauksen viivästyminen huolestuttaa 

Lehdistötiedote 17.6.2026

Päijätsalon Osuuskunta ryhtyy toimiin

Päijätsalon Osuuskunta valmistautuu tukemaan Päijätsalon näkötornin ja alueella sijaitsevien muiden rakenteiden kunnostusta. Osuuskunta on huolissaan korjausten viivästymisestä ja vetoaa alueen tulevaisuuden turvaamiseksi yhteiseen vastuuseen.  Syksyllä avataan keräys, johon Osuuskunta sitoutuu lahjoittamaan 10 000 euroa. Osuuskunta katsoo, että alueen rakenteiden kunnossapidosta huolehtiminen on investointi sekä luontoperintöön että Sysmän vetovoimaan.

Päijätsalo on yksi Päijänteen kansallispuiston tunnetuimmista ja Etelä-Suomen suosituimmista luontokohteista. Alueen maamerkkinä tunnettu näkötorni on ollut suljettuna turvallisuussyistä, eikä korjauksen aikataulusta ole vielä varmuutta.

Päijätsalon Osuuskunta vastasi Päijätsalon näkötornin, luontopolkujen ja virkistysrakenteiden ylläpidosta vuoteen 2001 saakka, jolloin alue siirtyi osaksi Päijänteen kansallispuistoa Metsähallituksen hoidettavaksi. Vaikka Osuuskunta ei enää vastaa alueen ylläpidosta, se kokee edelleen vahvaa vastuuta yli sadan vuoden ajan vaalimansa virkistys- ja luontokohteen tulevaisuudesta.

– Päijätsalo on tärkeä osa Sysmän luontoa, matkailua ja paikallista identiteettiä. Alueen rakenteiden kunnosta on huolehdittava niin, että tulevatkin sukupolvet voivat nauttia siitä turvallisesti, osuuskunnan hallituksesta todetaan.

Keräys näkötornin ja laiturin kunnostamiseksi

Päijätsalon Osuuskunnan osuuskuntakokous valtuutti hallituksen perustamaan keräystilin Päijätsalon näkötornin korjaamista ja Pyydysniemen laiturin uusimista varten. Osuuskunta päätti samalla lahjoittaa hankkeeseen 10 000 euroa.

Keräystili avataan, kun Metsähallituksen tarkempi kustannusarvio näkötornin korjauksesta valmistuu syksyllä 2026. Osuuskunta tiedottaa keräyksen käynnistymisestä erikseen.

Osuuskunta kannustaa Sysmän kuntaa, alueen yrityksiä, mökkiläisiä, yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä osallistumaan yhteiseen ponnistukseen Päijätsalon rakenteiden säilyttämiseksi.

115 vuotta yhteistä työtä Päijätsalon hyväksi

Vuosi 2027 on Päijätsalon Osuuskunnan 115. toimintavuosi. Vuonna 1912 perustettu osuuskunta on koko historiansa ajan vaalinut Päijätsalon luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvoja sekä edistänyt alueen käyttöä kaikkien yhteiseksi hyödyksi. Osuuskunnan toiminta-ajatus on säilynyt vuosikymmenten ajan samana: huolehtia Päijätsalon ainutlaatuisen luontoympäristön säilymisestä sekä tukea alueen yhteisöllisyyttä, virkistyskäyttöä ja elinvoimaa.

– Päijätsalo on ollut Osuuskunnan toiminnan ytimessä jo yli sadan vuoden ajan. Haluamme omalta osaltamme varmistaa, että alue säilyy elinvoimaisena myös tuleville sukupolville.

Hallitukseen uusia voimia

Lauantaina 13.6. pidetyssä Osuuskuntakokouksessa valittiin osuuskunnalle uusi hallitus toimintakaudelle 2026–2027. Puheenjohtajana jatkaa Risto Harju ja hallituksessa jatkavat Riitta Koivunen, Marjukka Laurola ja Oskar Leistén. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Juha Rantanen. 

Samalla osuuskunta esittää lämpimät kiitokset pitkäaikaiselle hallituksen jäsenelle Annakaisa Virintielle hänen merkittävästä panoksestaan Osuuskunnan toiminnan kehittämisessä ja Päijätsalon hyväksi tehdystä työstä.

Tukea nuorten musiikkiharrastukselle

Osuuskunta jatkaa myös paikallisten nuorten tukemista. Hallitus päätti mahdollistaa kolmen sysmäläisen nuoren osallistumisen Sysmän Suvisoiton musiikkileirille myös tänä vuonna.

Tuki on osa osuuskunnan pitkäjänteistä työtä paikallisen yhteisön, nuorten harrastusmahdollisuuksien ja kulttuurielämän vahvistamiseksi.

Lisätiedot:
Risto Harju, hallituksen puheenjohtaja, puh. 0400 624 888
Päijätsalon Osuuskunta
www.paijatsalonosuuskunta.fi

Julkaistu

Paikallisjournalismin tulevaisuus on turvattava

Paikallislehtien itsenäisten kustantajien yhteinen kannanotto

Lähilehti on tässä ja nyt. Lähilehteä kannattaa lukea, koska Lähilehti tiedottaa, kirjoittaa asioista ja ilmiöistä, haastattelee henkilöitä, kysyy kunnan päättäjiltä, mitä muut eivät kysele, raportoi tapahtumista ja kertoo monista, monista muista asioista, mutta kuinka kauan?
Itsenäisten lehtien, kuten Lähilehdenkin kannanotossa on karua kieltä paikallislehtien kurimuksesta, mutta se ei ole millään tapaa liioiteltua, vaan se on totisinta totta.
Kun kunnat, yritykset ja yhdistykset ilmoittavat Lähilehdessä, on se kaikkien sysmäläisten, hartolalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden etu. Lähilehti on olemassa ja sitä on syytä käyttää aktiivisesti. Ei kannata odottaa siihen saakka, että älähdetään vasta sitten, kun Lähilehti lakkaa ilmestymästä.

Marttiina Lallukka, päätoimittaja, Lähilehti

Paikallislehdet ovat suomalaisen lähidemokratian ja arjen tiedonvälityksen kivijalka. Jokaisen kunnan alueella tarvitaan riippumaton media, joka seuraa päätöksentekoa, valvoo vallankäyttöä sekä uutisoi paikalliset asiat ja kertoo paikallisyhteisön tarinat. Viime vuosien kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa paikallislehtien toimintaedellytykset ovat heikentyneet nopeasti – erityisesti jakelukustannuksien rajujen korotusten vuoksi.

Postin hinnoittelun muutokset ovat nostaneet jakelun kustannuksia kohtuuttomasti. Korotukset ovat olleet moninkertaisia yleiseen kustannuskehitykseen verrattuna, ja ne ovat kohdistuneet erityisen raskaasti 1-2 kertaa viikossa ilmestyviin paikallislehtiin. Vaikka paikallismedioilla on toimivia digitaalisia jakelukanavia, painetun lehden jakelu on edelleen tärkeä ja tavoittavuutta merkittävästi täydentävä kanava. Digitaalinen jakelu ei siis poista tarvetta kohtuuhintaiselle fyysiselle jakelulle.
Ehdotamme, että valtio perustaa uuden määräaikaisen jakelutuen tai muuttaa nykyisiä tukimuotoja niin, että se huomioi paremmin paikallislehdet.

  • Tuki kompensoisi Postin viime vuosien kohtuuttomat hinnankorotukset, jotka ovat heikentäneet erityisesti harvaan asuttujen alueiden lehtien toimintaedellytyksiä.
  • Tuki olisi määräaikainen, ja sen aikana tulee varmistaa pysyvä ratkaisu kohtuuhintaisen ja -ehtoisen 1-2 kertaa viikossa tapahtuvan jakelun turvaamiseksi kaikkialla Suomessa.
    Pysyvänä ratkaisuna esitämme kohdennetun mediatukijärjestelmän perustamisen paikallisjournalismille.
    Ehdotamme pysyvää, kohdennettua mediatukea, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokaisen kunnan alueella päätöksentekoa seuraa vähintään yksi riippumaton paikallismedia.
  • Kaikilla alueilla ei ole enää kaupallisia edellytyksiä paikallismedian toiminnalle. Väestön keskittyminen, mainostulojen siirtyminen globaaleille alustoille ja jakelukustannusten nousu ovat murentaneet paikallisen uutistoiminnan taloudellista pohjaa.
  • Ilman tukea Suomeen syntyy uutiserämaita, alueita, joilla ei ole lainkaan journalistista seurantaa.
  • Paikallisjournalismi on osa demokratian infrastruktuuria. Ilman sitä päätöksenteko etääntyy asukkaista, avoimuus heikkenee ja kuntien elinvoima kärsii.
  • Kohdennettu tuki on esimerkiksi muissa pohjoismaissa käytetty ja toimivaksi todettu ratkaisu. Useissa Euroopan maissa on jo käytössä paikallismediaa vahvistavia tukimalleja, jotka turvaavat alueellisen uutisoinnin jatkuvuuden.

Lisätiedot
Jukka Huikko, toimitusjohtaja (Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy), päätoimittaja (Ylä-Satakunta)
029 1706 681
jukka.huikko@ylasatakunta.fi

ALLEKIRJOITTAJAT

Jussi Äärynen, toimitusjohtaja-päätoimittaja Ilmajoki-lehti Oy (Ilmajoki-lehti)
Tuomo Seppänen, päätoimittaja-toimitusjohtaja Kustannus Oy Puolangan DTP (Puolanka-lehti)
Johannes Ujainen, toimitusjohtaja-päätoimittaja Kurikka-lehti Oy (Kurikka-lehti)
Pohjankyrön Media Oy (Pohjankyrö, Kyrönmaa, Tejuka) Jalasjärvi Oy (JP Kunnallissanomat)
Tuomas Koivuniemi Kauhajoen Kunnallislehti Oy (Kauhajoki-lehti)
Sanna Makkonen, toimitusjohtaja Ruoveden Sanomalehti Oy (Ruovesi-lehti / Teisko-Aitolahti-lehti)
Hanna Kankaanpää, päätoimittaja Kotiseudun Sanomat
Juha Aro, päätoimittaja, toimitusjohtaja Punkalaitumen Sanomat Oy (Punkalaitumen Sanomat)
Marttiina Lallukka, toimitusjohtaja/päätoimittaja Sysmän Sanomat Oy (Lähilehti)
Veli-Pekka Kelloniemi, päätoimittaja Iitinseutu
Sari Sirkkiä, päätoimittaja-toiminnanjohtaja Juuka-seura ry (Vaarojen Sanomat)
Marko Torni, toimitusjohtaja-päätoimittaja Keski-Karjalan Paikallislehti Oy (Koti-Karjala)
Marko Nikkanen, päätoimittaja-toimitusjohtaja Joutsan Seutu Oy (Joutsan Seutu)
Pasi Salo, toimitusjohtaja-päätoimittaja Urjalan Sanomat Oy (Urjalan Sanomat)
Heikki Koskinen Padasjoen Sanomat Oy (Padasjoen Sanomat)
Kuhmoisten Sanomat Oy (Kuhmoisten Sanomat)
Jaana Tanner Padasjoen Sanomat
Matti Kuoppala, päätoimittaja Pohjanmaan Viitosmedia Oy (SeutuMajakka)
Mari Tuohiniemi, päätoimittaja-toimitusjohtaja Kangasalan Sanomat Oy (Kangasalan Sanomat)
Susanna Landor, päätoimittaja, toimitusjohtaja ÅU Media Ab (Åbo Underrättelser ja Pargas Kungörelser/Paraisten Kuulutukset)
Elina Jyrinki, päätoimittaja-toimitusjohtaja Tervareitti Oy (Tervareitti)
Anna Hakama, päätoimittaja Pitäjäsanomat Oy (Orimattilan Sanomat)
Pekka Keväjärvi, päätoimittaja-toimitusjohtaja Paikallislehti Rantapohja
Tiina Judén, päätoimittaja Puumala-lehti
Katri Linnikko, päätoimittaja-toimitusjohtaja Präntti Oy (UutisOiva)
Milla Sirén, toimitusjohtaja Pirmediat Oy
Timo Kuukasjärvi. toimitusjohtaja Turun Seutu Oy (Turun Tienoo)
Jarno Keskinen, toimitusjohtaja Pyhäjärviseudun Paikallislehti Oy (Alasatakunta)
Pauliina Vilenius, päätoimittaja Lauttakylä-lehti
Juha Saastamoinen, toimitusjohtaja Kiuruvesi Lehti oy (Kiuruvesi)
Jari Kallio, päätoimittaja Sulkava-lehti
Tapio Romppainen, päätoimittaja Kotiseutulehti Sieviläinen
Jukka Huikko, toimitusjohtaja-päätoimittaja Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy (Ylä-Satakunta)

Kuvassa: Paikallisjournalismi on osa demokratian infrastruktuuria. Ilman sitä päätöksenteko etääntyy asukkaista, avoimuus heikkenee ja kuntien elinvoima kärsii. Sekä toive, että tilaisit paikallisen Lähilehden.

Julkaistu

Päiväni murmelina

Samuli Simula
SYSMÄ

Sysmän valtuuston kokous on välillä kuin katsoisi elokuvaa. Eikä ihan mitä tahansa elokuvaa, vaan Päiväni murmelina. Elokuvassa herätään seuraavana aamuna edellisen aamun tapahtumiin. Tapahtumat toistavat itseään.

Kunnanhallituksen kokouksessa 23.3. käsiteltiin KOY Sysmän Palvelutalon osakkeiden 53,2 %:n myymistä Sysmän kunnalle. Kunta omistaa osakkeista tällä hetkellä 46,8%. Myymisen jälkeen kunta omistaisi koko osakekannan.

Hallituksen kokouksessa jäsen Jukka Elomaa ehdotti että esitys palautetaan uudelleen valmisteluun. Ehdotus sai kannatusta, mutta äänestyksessä ehdotus kumottiin äänin 5-3 ja asia eteni valtuustoon.

Päättäjillä oli 28 päivää aikaa siihen kuuluisaan yhteistyöhön ja neuvotteluun asiasta. Mitkä asiat aiheuttivat erimielisyyttä ja miten voidaan päästä yksimieliseen ratkaisuun, jotta Palvelutalon koko toiminta ei vaarantuisi? Nyt joudun arvaamaan, mutta oletan, että asiasta ei ole neuvoteltu tai itse asiassa se ei ole käynyt edes mielessä.

Valtuuston kokouksessa 20.4. (asia nro 21) kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se myöntää 250 000 euron määrärahan Sysmän Palvelutalo ry:n omistamien osakkeiden 469-1000 hankintaan.

Tuula Vuorinen esittää, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun.

Vuorisen perustelut: Sysmän Palvelutalo ry:n toiminta on muuttunut oleellisesti kunnanhallituksen kokouksen jälkeen. Valtuutettu esittää, että yksi tärkeimmistä kaupassa huomioiduista perusteista on ryhmäkotitoiminnan tuomat tulot. Ryhmäkodin toiminta on loppumassa ja se olisi pitänyt huomioida kauppasummassa, koska vuokratuotto ei pysy samana kuin kauppakirjoissa on mainittu. Kauppakirjoissa oli laskettu vuokratuotoiksi huomioiden 1.11.2025 tilanne. Välittäjä on ottanut 1.11.2025 vuokratulot huomioon arvioidessaan osakkeiden lopullista kauppasummaan. Lisäksi Vuorinen mainitsi, että asian valmistelussa on ollut mukana esteellisiä henkilöitä.

Jukka Elomaa kannattaa Vuorisen esitystä palauttaa asia uudelleenkäsittelyyn. Valtuutettu Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg kannattaa alkuperäistä esitystä osakkeiden kaupasta, joten mennään äänestykseen. Äänestystulos tuttu ja turvallinen 14-6 (yksi poissa).

Äänestyksen jälkeen valtuutettu Vuorinen tekee vastaehdotuksen, jossa ehdottaa ettei 250 000 euron määrärahaa myönnetä samoilla perusteilla kuin aiemmin on esitetty. Valtuutettu vaatii, että vastaehdotus liitetään pöytäkirjaan. Elomaa kannattaa Vuorisen esitystä.

Esityksestä äänestetään ja vastaehdotus hylätään tuloksella 14-6. Elomaa esittää eroavan mielipiteen.

Kaikki varmaan tietävät, mihin tämä päätös etenee? Vuorinen mainitsee eriävän mielipiteen yhdeksi vahvaksi perusteeksi lehdistä luetun tiedon. Ehdotus valtuutetuille, että tulevaisuudessa lehtitietojen lisäksi on asiat varmistettava artikkeleissa esitetyiltä henkilöiltä ja vaadittava vastauksia asianomaisilta tahoilta.

Asia nro 22, Urakoitsijan valinta Talasniemen katujen ja vesi- ja viemäriverkoston rakentamiseen. Kilpailutuksen jälkeen kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle Poppari Oy:n tarjouksen hyväksymistä. Valtuusto hyväksyy ehdotuksen ja 1,2 miljoonan euron lisämäärärahan.

Asia nro 23, Urakoitsijan valinta Väihkyläntien kadun ja vesihuollon saneeraukseen. Kilpailutuksen jälkeen kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle LKN Rakennus Oy:n tarjouksen hyväksymistä. Valtuusto hyväksyy tarjouksen ja 1 050 000 euron lisämäärärahan kohteelle.

Valtuutettu Elomaa on puheenvuorossaan huolissaan nykyisen päätöksenteon käytännöistä. Mikäli ehdottaa lain noudattamista päätöksenteossa, niin se äänestetään lähes aina nurin. Esimerkkinä hän mainitsee asiat nro 22 ja 23, jotka päätettiin kunnanhallituksessa, vaikka määrärahaa ei ollut olemassa. Lisäksi Elomaa tuo esille, että kunnassa on katualuetoimituksia, jotka on haettu ilman toimivaltaa. Elomaa kertoo ottaneensa useasti lainvastaisuudet esiin kunnanhallituksessa, mutta lainvastaisuuksia ei haluta tai ei ymmärretä korjata. Sysmän katualueilla tehdään tällä hetkellä katualueiden lunastuksia, vaikka määrärahaa lunastuksiin ei ole myönnetty. Elomaa vaatii, että kommentti liitetään pöytäkirjaan.

Julkaistu

Ihana kamala sysmäläistyminen

Emma Toiskallio
SYSMÄ

Tämä on toimittajan oma kokemus, mutta se saattaa kertoa myös laajemmasta ilmiöstä. Sysmään muuttaminen voi vaatia kärsivällisyyttä, varallisuutta ja ennen kaikkea verkostoja.

Olen kuullut monia tarinoita siitä, miten sysmäläiseksi päädytään, mm. rakkauden, sattuman tai hetken päähänpiston kautta. Itse en puolestani ollut koskaan kunnassa käynyt, kunnes sain kutsun minulle vieraalta paikalliselta. Sattumus oli kaikin puolin niin omituinen, että tutustumiskäynnille oli lähdettävä. Ja tässä sitä ollaan vuosien päästä ihmettelemässä, kuinka tulla sysmäläiseksi.

Pankit saattavat olla hyvinkin tarkkoja siitä, millaisia taloja lähtevät rahoittamaan. Kenties olen vain onnistunut ihastumaan paikkoihin, jotka ovat tulleet bumerangina takaisin.

  • Emme todellakaan anna lainaa moiseen.

Tietysti pankissa arvioidaan myös hakijan maksukykyä, se on selvä.

Vuokra-asuminen on paikallisesti mahdollista, ja tarjontaakin on kohtuullisesti. Hintataso on niin ikään maltillinen, vaikkei varsinaisesti edullinen. Sysmän kaltaista maaseutukuntaa voikin pitää ennen kaikkea omistusasumisen alueena. Sitten se hankalin kysymys: mistä löytää oma talo, jos raha-asiat ovat kunnossa?

Kokemukseni mukaan vain harva kohde päätyy välittäjälle, ja osa jää hiljaiseen myyntiin ilman näkyvyyttä. Ilman paikallisia kontakteja ulkopaikkakuntalaisen onkin vaikea löytää näitä kohteita.

Tarinani ei mahdu artikkeliin, sen ansiosta kuitenkin pääsin tutustumaan paikallisiin ja luomaan verkostoja. Kun ryhdyin etsimään kotia, laitoin ilmoituksen puskaradioon. Odotukset olivat matalalla, mutta lopputulos löi ällikällä. Sain viestejä, soittoja, kutsuja ja ihmiset juoksivat jopa kadulla kiinni

  • Mulla olisi sulle talo!

Osa oli hieman umpikujassa kotinsa kanssa, oli vaikeaa siirtyä eteenpäin. Oli kuolinpesiä, keskenjääneitä remonttikohteita tai ihan vain rakkautta omaan asuinalueeseen

  • Tule mun kanssa lenkille, niin pääset tutustumaan! Täällä on useampi talo tyhjänä, voin sitten etsiä sulle yhteystiedot, jos joku niistä kiinnostaa!

Ihmisten halu osallistua prosessiin oli häkellyttävä ja suurta kiitollisuutta herättävä. Kuinka lämpimästi toivotettiin tervetulleeksi tutustumaan kohteisiin, vaikkei kauppoja tietysti voinut varmaksi luvata. Hankkeeni on toistaiseksi kesken, mutta se osaltaan vahvisti tunnetta, jonka vuoksi juuri Sysmään halusin.

Sysmään ei noin vain tulla, mutta samalla saattaa päätyä elämänsä seikkailuun.

Kuvassa: Toimittajan tarina Sysmässä alkoi autiotalon hankinnalla. Kuulostaa monimutkaiselle, mutta verkostoitumisen kannalta se toimi loistavasti.