Taidepiknikillä palkittiin nuori yrittäjä

Mika Sankari
HARTOLA

Kesäinen torstai-ilta kokosi Hartolan yrittäjiä Taidesalonki Talvion pihapiiriin nautiskelemaan hyvästä seurasta ja ruuasta. Uusiakin yrittäjiä löysi tilaisuuteen paikalle kunnan ja Hartolan Yrittäjien yhteistapahtumaan. Ajankohtaisia asioita käsiteltiin ja sen ohella tutustuttiin taidesalongin hienoon 40-vuotisjuhlanäyttelyyn.

Johtava asiantuntija Jukka-Pekka Jauhiainen toi Päijänne-Leaderiltä terveisiä.
-Hartolassa kunnan ja yrittäjien yhteydet ovat tiiviit. Kaikki tuntevat toisensa, joten se on nähtävissä pienen kunnan etuna. Leaderin kautta myönnettävää energiainvestointitukea voidaan käyttää yrityksen energiamuodon vaihtamiseen uusiutuvaan energiaan, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen. Tukea voidaan myöntää päätoimiseen yritystoimintaan harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevalle yritykselle. Tuen määrä on maksimissaan 30 %. Tulisipa tästä “hittituote”, hän toivoo.

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kävi läpi muutoksia kunnan kannalta. TE-palvelujen siirtyminen takaisin kunnan hoidettavaksi on vuorossa seuraavana isona haasteena.
-Se on iso urakka, mutta mahdollistaa toisaalta kunnille paljon työllisyysasioihin ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen liittyen. Nyt työllisyys on kehittynyt hyvään suuntaan kunnassa. Harmi sinänsä, että todella vähän on perustettu uusia yrityksiä. Yleensä niitä perustetaan noin 12 vuosittain. Toimitiloja on paljon tarjolla sekä kunnallisella että yksityisellä puolella. Eri alan yrityksille Hartola on oikein potentiaalinen toimipaikka. Hyvät liikenneyhteydet ovat myös ehdoton vahvuus, Seppälä korostaa.

Hartolan Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Koskela kertoi hyviä uutisia.
-Hartolassa toimii menestyviä yrityksiä, vaikkei uusia olekaan hetkeen perustettu. Keskustan liiketiloihin on saatu uutta elämää.

Sitten koitti Hartolan Yrittäjien historiallinen hetki.
-Yhdistys palkitsee ensimmäistä kertaa vuoden nuorena yrittäjänä Simo Tonterin (Hartolan rakennus- ja lvi-palvelut oy). Tunnustus jaetaan nuorena aloitetusta yritystoiminnasta ja sen menestyksellisestä hoitamisesta. Yritystoiminnan tärkeät luvut (mm. kannattavuus, kasvu) ovat vaikuttavia. Yritys työllistää muutaman henkilön. Lisäksi tulevat mainituiksi hyvä asiakaspalvelu, joustavuus, nöyryys ja tekemisen ilo, Koskela perusteli valintaa.

Tässä puutarhassa silmä lepää

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan kirkonkylässä on keidas. Hyppäsen Elina ja Martti ovat yhdessä laatineet kotinsa ympärille erityisen hienon puutarhan, josta ei väriä ja vehreyttä puutu. Ja satoakin tulee yltäkyllin.

Martti näyttää puutarhan erikoisuuden, se on korkea kaappi, jonka seinää pitkin kiipeää viiniköynnös. Kaapin sisällä toimii vartiointiliike: melko suureksi kasvanut ampiaispesä. Se oli ensin varastorakennuksen seinustan työkalukaapissa. Ampiaiset innostuivat rakentamaan pesän siellä roikkuvaan keltaiseen ovitopparinaruun. Martti piti sen sijaintia vaarallisena ja siirsi pesän savustuskaappiin.
-Pitäähän pörriäisiä auttaa!

Viereisessä koristeellisessa pömpelissä köynnöstää Zilga, joka teki viime vuonna suuren rypälesadon ja pitää nyt huilivuoden.

Tontilla kasvavien upeiden, kookkaiden mäntyjen lomassa kukoistaa omppu-, kirsikka-, luumu- ja päärynäpuita, jotka kantavat komean sadon. Kirsikat on tietysti jo poimittu.
Marjavalikoimakin on melkoinen: viinimarjoja, saskatoonia, karhunvatukkaa, puutarhavadelmaa ja –mustikkaa. Heikosti marjova hunajamarjapensas on siirretty häpeämään pihan toiseen päähän.

Lipstikka rehottaa, samoin Elinan suosikkijuures palsternakka. Vihanneksia on monipuolinen valikoima. Kokkausta ryydittävät itse kasvatetut sipulit, salaatit, pavut, kurpitsat, avomaakurkut ja lehtikaali. Ne on kylvetty pyöreisiin kehiin, joiden keskustoja kaunistavat kosmoskukat ja muut kookkaat silmänilot. Eri lajiset tomaatit ja kasvihuonekurkku tuottavat satoa kasvihuoneessa.

Perunamaan kaverina on pörriäisten ikioma valtakunta.

Kauppaleikeistä harrastus

Kyösti Piippo
HARTOLA

Lapsuus- ja koulukaverit Raija Ritomaa-Järvinen, Eeva Hyvärinen ja Leena Metsänen leikkivät lapsena monille samanikäisille tuttuja kauppaleikkejä. Rahat olivat paperista itsetehtyjä tai voikukan ja piharatamon lehtiä.

Nyt sama kolmikko on pyörittänyt kirpputoria Hartolassa jo muutaman vuoden ajan.

– Vähän samanlaista leikkiä tämä on, mutta rahat ovat kyllä oikeita, sanoo Raija.

Idea kirpputorista syntyi siitä, kun jokaiselle heistä oli kertynyt nurkkiin ihan liian paljon tavaraa. Ensin kirpputorin paikaksi valikoitui Länkelinin vanha tehdas kolmen vuoden ajaksi, mutta kiinteistön myynnin ja koronan jälkeen kolmikko muutti Nestor Länkelinin vuonna 1918 rakentamaan punaiseen mökkiin samalle tontille. Mökki oli ollut jo vuosikausia tyhjänä, mutta Raija halusi jättää kohteen kiinteistökaupan ulkopuolelle. Nyt Suutarintorpaksi nimetty mökki palvelee toista kesää naiskolmikon kirpparina.

– Viimemmäksi mökissä pyöritti suutarinliikettään Jukka Virlander ja siitä saimme hyvän nimen kirppikselle, kertoo Raija Ritomaa-Järvinen.

Suutarintorppa on paisi nimeltään myös näöltään oikein sopiva kirpputoriksi. Pieni punainen mökki Hartolan keskustassa Toritiellä viestittää olemuksellaan rauhaa ja mennyttä aikaa.

Sen mökin Raija, Eeva ja Leena sitten täyttivät tavaroillaan ja kauppa on käynyt.

– Taloustavaroita, työkaluja, musiikkia eri tallenteina ja kirjojakin. Vaatteet eivät oikein mene kaupaksi, niiden pitäisi varmaan olla tosi vanhoja. Varsinaisia hittitavaroita ovat Arabian ja Iittalan tuotteet ja niitä suuren osan vuotta Sveitsissä asuva Leena tuo myytäväksi sieltä toisesta kotimaastaan.

Kierrätys on tämän päivän asia ja se näkyy myös kirpputorilla. Vanhoja esineitä ja tavaroita ei vähätellä ja moni löytää kirpparilta ehkä kauankin etsimänsä tuotteen.

Kolmikko aikoo pistää Suutarintorpan ovet lukkoon markkinoilta, mutta ensi kesänä he aikovat jatkaa jo lapsena yhdessä aloittamaansa harrastusta. Tavaravalikoiman he lupaavat lisääntyvän seuraavaan sesonkiin mennessä.

Kuvassa: Raija Ritomaa-Järvinen (vas), Eeva Hyvärinen ja Leena Metsänen istahtivat idyllisen Suutarintorpan kynnykselle.

Sisulle uusi toiminnanjohtaja

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ, HARTOLA

Sysmän Sisu on valinnut toiminnanjohtajakseen Jonna Niemisen. Seuran palkkaushanke on vuoden mittainen, ja optio toiselle vuodelle on olemassa. Hakijoita tehtävään oli useampia.

-Saimme neljä hakemusta. Hakijoista Jonna oli ainut, jolle Sysmä ja Sisu toimintaympäristönä olivat valmiiksi tuttuja. Jonnan vahvuudeksi katsoimme vankan toimintakentän tuntemisen, taloushallinnon osaamisen sekä innostuneen otteen liikuntatoimintamme kehittämisessä, perustelee Sisun puheenjohtaja Lilli Rantahakala.

-Toiminnanjohtajan palkkaamisella vapautamme aikaa ja energiaa seuran aktiiveilta monipuolisen toiminnan järjestämiseen. Tärkeä osa toiminnanjohtajan tehtävää on nuorten kanssa liikuntaharrastusten ideointi ja toteuttaminen.

Jonna Nieminen on aloittanut tehtävässä kesäkuun alussa. Hän on kotoisin Orimattilasta ja asunut Sysmässä 11 vuotta. Liikuntaharrastuksissaan hän on pysytellyt harrastepuolella, harrastaen aiemmin muun muassa koripalloa ja karatea. Jonna on suorittanut useita liikunta-alan koulutuksia. Hän on personal trainer, hyvinvointi-, kunto- sekä ravitsemusvalmentaja ja myös ratkaisukeskeinen valmentaja.

-Olen käynyt koko ajan pientä kurssimuotoista täydennyskoulutusta. Haluan kehittää omaa toimintaani, etten vaan jämähdä paikoilleni, Jonna Nieminen toteaa.

Jonnalle lähiseudun liikuntatoiminta on tuttua.

-Olen ohjannut lähikuntien seuroissa, niin Sysmässä kuin Hartolassa. Myös Itä-Hämeen Opistolla olen pitänyt kursseja. Tänä kesänä olen tehnyt Sysmä ja Hartola liikkeelle -hankkeessa töitä. Kurssit olivatkin tosi täynnä ja ne tulevat jatkumaan syksyllä.

-Tämä uusi Sisun osa-aikainen toiminnanjohtajuus sulautuu hyvin muuhun työhöni. Oman yritystoiminnan kautta olen pitänyt esimerkiksi lasten liikuntakerhoja sekä aikuisten ulkotreenejä. Ulkotreenit ovat olleet suosittuja, eikä sieltä jäädä pois sään takia. Useimmat kuitenkin tekevät töitä sisätiloissa.

Jonna kertoo tehtäväkuvaansa kuuluvan seuran tiedotuksen hoitamisen, hallinnolliset asiat sekä nuorten toiminnan kehittämisen. Hän tulee tekemään yhteistyötä myös etsivän nuorisotyön kanssa.

-Jäsenten aktivointi toimintaan on tärkeää. Itse tykkään kovasti ideoida ja kokeilla uutta. Mielikuvani Sisun hallituksesta on freesi ja siellä ollaan valmiita toteuttamaan uusia asioita.

Kuvassa: Jonna Nieminen tykkää ideoida ja kokeilla uutta. Kuva Jonna Niemisen albumi.

Hartolassa tasokas sahtikisa

Kyösti Piippo
HARTOLA

Hartolassa maisteltiin viime viikon lopulla oikein tuomareiden avulla sahtinäytteitä tavoitteena löytää paikkakunnan paras sahdintekijä. Näytteitä tuotiin paikalle kahdeksan ja tuomaristossa istuivat Mikko Ruoppi, Eine Rosenberg, Osmo Haikka, Mirkku Tammisto, Seppo Suomi, Hannele Heinonen ja Kyösti Piippo.

Yhdestä asiasta tuomarit olivat samaa mieltä – paikalle jätettyjen näytteiden taso oli korkea ja tasalaatuinen. Hartolassa toimiva sahtiseura on tehnyt ilmeisen hyvää työtä ja paikkakunnalla tehdään kautta linjan tasokasta perinnejuomaa. Voittaja tietysti löytyi, kun tuomarit pisteyttivät sahdit oman suunsa mukaiseen järjestykseen.

Vuoden sahtimestarin tittelin voitti toisen kerran peräkkäin Matti Sundström 55 pisteellä. Hopeaa sai Riikka Virtanen (53 pistettä) ja pronssia Jouko Vänttinen (53 pistettä). Sahtiseuran puheenjohtaja Hannu Siren sijoittui tällä kertaa neljänneksi myös 53 pisteellä.

Sahtimestari Matti Sundström kertasi jo vuosi sitten antamiaan lausuntoja, miten se hyvä sahti syntyy.

– Äiti opetti minut aikoinaan tekemään sahtia ja hän painotti kärsivällisyyttä tekoprosessin aikana. Kiirehtiä ei saa, käynti ottaa oman aikansa. Myös Hannu Sireniltä olen saanut paljon hyviä käytännön neuvoja. Olen jatkanut perinnettä, sillä poikani on jo voittanut Lahden mestaruuden tässä jalossa lajissa.

Kärsivällisyyden lisäksi välineiden puhtaus on toinen perusasia. Lisämausteita Sundströn ei juurikaan käytä, minkä vähän katajaa lisää kuurinaan jossakin vaiheessa.

– Käytän puukuurinaa ja monta kertaa pikkusormi on se tarkin mittari käymisen eri vaiheissa!

Sahdinteon Suomenmestaruuskisa käydään elokuun alussa Nakkilassa ja sinne Hartolan mestari lähtee varmuudella mukaan.

Kuvassa: Hartolan mestaruuskilpailun mitalikolmikko: Voittaja Matti Sundström (kesk), hopeaa Riikka Virtanen ja pronssia Jouko Vänttinen.