Markkinamuisteloita

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Hartolan markkinat näyttää säilyttävän suosionsa vuodesta toiseen. Pari koronan aiheuttamaa välivuotta ja jälleen oli Hartola täynnä markkinavieraita ja markkinatunnelmaa. Myyjien määrä on jonkin verran vähentynyt, mutta kokonaisyleisömäärän kerrotaan edelleen olevan noin 30000 henkeä.

Ehkä salaisuus on juuri se, että markkinat eivät ole muuttuneet suuresti. Vaikka oheisohjelmaakin on ja myytävät tuotteet vuosikymmenten kuluessa muuttuvat jonkin verran, on markkinat juuri sitä, mitä nimi kertoo.

Jo yli sata vuotta sitten vakiintui syyskuun ensimmäinen lauantai markkinoiden ajankohdaksi. Ensimmäisiä virallisia ja luvallisia markkinoita vietettiin vuonna 1937. Jos aikaisemmin paikalla olikin suurin osa paikallisista ja naapurikuntien asukkaista, niin nykyään tilalle on tullut vapaa-ajanasukkaita sekä vieraita kaukaakin. Eihän vastaavanlaista yksipäiväistä suurtapahtumaa muualla Suomessa ole.

Lapsuudessa markkinat oli odotettu juttu. Aiemmin kuin missään suuressa kaupungissa, ihmisvilinää ja tungosta tuli nähtyä juuri Hartolan markkinoilla. Olihan se ihmeellistä. Tietenkin alle 10-vuotias joutui pitämään tiukasti vanhemman tai sisaren kädestä, ettei kadonnut ihmispaljouteen.

Tuolta ajalta ovat elävässä muistissa markkinoiden äänet, tuoksut ja maut. Tuostakin vielä vitoseen, huusi helppoheikiksi nimitetty kauppias ja lappoi kassiin rukkasia, papereita tai karamellejä. Ilmeisesti se karkkikassikin on kotiin joskus tullut, koska muistikuvat kertovat kovista ja mauttomista karkeista. Mutta olihan ne markkinoilta.

Äänekkäiden helppoheikkien ympärille oli kerääntynyt laaja rinki miesvoittoista yleisöä. Puhetta tuli ja kauppa kävi. Muistan, että joskus joku ringissä kokeili omia verbaalisia lahjojaan helppoheikki-kauppiaan kanssa, mutta totesi hyvin pian jäävänsä toiseksi. Joku totesi, että Rukkas-Antin kanssa ei kannata suuta soittaa. Pieni markkinavieras ihmetteli, kun Antti tunki seteleitä lakkinsa sisään. Eihän rahaa noin voi säilyttää, kävi mielessä.

Muistissa olevat hajut tulivat harvoin saaduista hattaroista, markkinarinkeleistä ja grillimakkarasta. Tivolit ja muut, hieman salaperäiseltä vaikuttaneet teltat äänineen kiinnostivat tietenkin. Ja surmanajo – kerrottiin, että siellä ajetaan jonkun padan seinämillä.

Ei ollut enää surmanajoa eikä naisia sahattu kahtia. Markkinarinkeliäkään ei löytynyt. Mutta johan oli markkinat!

Kuva: Arkistokuva vuodelta 2014.

Rainer Koskipalo – Hartolan vuoden 2022 yrittäjä

Mika Sankari
HARTOLA

-Valinta pääsi yllättämään minut, ARK-rakenteen yrittäjänä toimiva Rainer Koskipalo kertoo.

Palkitseminen valkeni hänelle, kun viimevuotinen Hartolan vuoden yrittäjä eli Jani Suomi oli pyytänyt häntä apuun hallilleen ja Koskipalon tehdessä lähtöä ovella tuli vastaan Hartolan Yrittäjien tuore puheenjohtaja Päivi Koskela näyttävän kukkakimpun kanssa.

Pienyrittäjä Koskipalolla on nyt yksi vakituinen työntekijä listoillaan, mutta parhaimmillaan ARK-rakenne on työllistänyt kymmenen työntekijää. Kohteet ovat loma-asuntoja ja omakotitaloja. Hartolan lisäksi töitä on riittänyt myös mm. Sysmässä, Heinolassa ja Lahdessa.

-70 % asiakkaista on vapaa-ajan asukkaita, mutta kunnallekin olen suorittanut rivitaloremontteja. Parhaimmillaankin on käynnissä pari projektia järvien rannalla ja lisää on jo sovittuna.

Isä Viljo Koskipalo oli etevä rakennusurakoitsija. Rainer oli veljensä kanssa Torniossa kesällä 1972 isän yrityksen kerrostalotyömaalla apuhommissa.

-Sieltä ura rakennusalalla alkoi 50 vuotta sitten, vuoden yrittäjä muistelee.

Vanhin veli toimi urakoitsijana Helsingissä.

-Silloin oli selkeämpi ero rakentamisessa maaseudun ja kaupunkien välillä. Näin oli esimerkiksi laaduntarkkailun suhteen. Työmaat olivat kaupungissa monipuolisempia. Nykyään eroa ei sillä tavalla ole, sillä osaaminen ja tieto kulkee silmänräpäyksessä verkossa. Televisio-ohjelmat esittelevät laadukasta rakentamista ja se näkyy kysynnässä, palkittu yrittäjä kertoo.

Tarkkuus on siirtynyt verenperintönä isältä pojalle. Näin ollen töitä tehdessä motto kuuluu: Tehdään hyvin tai ei tehdä ollenkaan!

-Silloin ei tarvitse korjailla jälkikäteen ja tulee edullisemmaksi, Koskipalo perustelee.

Töiden ja työtavan oma valinta on merkittävä etu yrittäjänä toimiessa, valtaosan työurastaan yrittäjänä tehnyt Koskipalo kehuu.
Hänen mielestään työmaan kokonaisuuden hahmottaa tällä tavalla paremmin.

Stressaava vaihe oli toisaalta esimerkiksi loma-asuntomessut vuonna 2004, jolloin kireät aikataulut imivät mehuja tehokkaasti ja oli paljon henkilökuntaa, josta tuli huolehtia.

-Tällöin laihduin 12 kiloa, Rainer Koskipalo muistelee.

Hartolassa yritystoiminnalle on hänen mielessään hyvät puitteet rakennusalalla.
-Täällä on monta hyvää tekijää.

Järjestötoiminta saa häneltä kiitosta.
-Hartolan Yrittäjillä on hyvää toimintaa. Yrittäjäjärjestön kautta saa arvokkaita kontakteja muidenkin alojen yrittäjiin.
Namikan varapuheenjohtajana toimiva mies osallistuisi seuratoimintaan ehtiessään enemmänkin. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat myös jääkiekko sunnuntai-iltaisin Heinolassa, ulkojäillä pelaaminen, kävely ja kalastus.

-Veljien kanssa käymme vuosittain lohensoudussa Torniojoella.

Osuuspankin konttorin sulkeminen ei saa ymmärrystä

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Järvi-Hämeen Osuuspankki on sulkemassa Hartolan konttorinsa lokakuun lopussa. Tämän jälkeen Osuuspankille jää Itä-Hämeeseen konttori vain Sysmään. Tieto sulkemisesta ei hartolalaisia asiakkaita miellytä. Digipalveluiden käyttö ei vaan kaikilta onnistu.
Lähilehti kävi viime viikon tiistaina tiedustelemassa pankin asiakkaiden tunnelmia. Mukana oli niin vakioasiakkaita kuin pankkia harvemmin käyttäviä. Useimmat eivät halunneet paljastaa tarkemmin henkilöllisyyttään.

Make Lahdesta:
-Onhan tämä vanhoille ihmisille ihan katastrofi. Heille, jotka eivät nettiä käytä, vaan käyttävät kassapalveluja. Itse käytän kyllä nettipankkiakin, mutta täällä on ”mökkitili” yhdessä siskon kanssa, eikä ole verkkopankkitunnuksia. Tämän pitäisi olla nimensä mukaan osuuspankki, mutta Helsingin herrat päättää asioista kysymättä maakunnista.

Kesähartolalainen Erkki:
-Vaikka vanha olenkin, käytän nettipankkia. Nyt kävin tässä vain automaatilla. Mutta periaatteessa vastustan tätä suuntausta.

Hartolalainen mies:
-Eihän tämä käy näin. Olen jo soittanut Lahteenkin asiasta. Sanoin, että henkilökunta on täällä hyvä ja samoin Sysmässä, mutta johtajat tekee huonoja päätöksiä. Ei ole nettipankkia, käyn aina pankin tiskillä. Kai se on jatkossa käytävä Sysmässä.

Hartolalainen nainen:
-Onhan se surkeaa, kun kiinni menee. Mutta aukioloaika on ollut tähän astikin mitä on. Käytän kyllä itse nettipankkiakin.

Hartolalainen mies:
-Tämä asia ****** ja tarkoitan myös mitä sanoin. Ja laita lehteen tämä niin törkeästi kuin voit. Käytän kyllä nettipankkiakin ja tiskillä käyn mahdollisimman harvoin. Mutta tänään oli käytävä. Jouduin odottamaan kolme varttia. Koska oli paljon jonoa, siirryin pois kun piti vielä ottaa rahaa automaatilta. Mutta sepä ei toiminutkaan ja jouduin uudelleen jonoon. Asiakkaat olivat eläkeikäisiä, asiat sujui hitaasti ja palvelu sakkasi.

Lauri Hartolasta:
-Olen vanha eikä sähköiset kiinnosta. Tämä on vanhoille tosi ongelma, meitä ei arvosteta. En käytä edes pankkiautomaattia, kortti on ollut jonkin aikaa, mutta kuoressa se on edelleen. Onneksi vaimo pystyy maksamaan laskuja. Nyt oli itse käytävä tiehoitokunnan asioilla. Pankilla pitäisi olla vastuuta, varmaan ilmoittavat ensi keväänä taas hyvästä tuloksesta. Kai se on jatkossa Sysmän pankissa käytävä ainakin kerran kuussa.

Kuvassa: Lokakuun lopussa Hartolan konttorin ovet sulkeutuvat.

Vellamon retkipyöräilyreitin avajaiset

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Pääasiassa Sysmän ja Hartolan alueilla kulkevan Vellamo -retkipyöräilyreitin avajaisia vietettiin sunnuntaina Sysmän torilla. Reitin keskiössä on opastettu ja viitoitettu Vellamo-reitti. Osuus sisältää niin päällystettyjä teitä kuin sorateitä.
Reitistöön kuuluu myös viitoittamattomia pyöräilyreittejä, jotka käyvät muun muassa Kalkkisissa. Reitistöstä tehtyyn karttaan on merkitty kaikkiaan 83 kohdetta eri reittien varsilla. Kohteissa on kuntien palveluja sekä erilaisia tutustumiskohteita, kuten perinnemaisemia, huomattavia rakennuksia ym. Vellamo-reitti on rengasreitti, ja sillä on kaksi postilaatikkoa, joihin pyöräilijät voivat merkata käyntejään. Laatikot sijaitsevat Krouvilla ja Hiekossa.

SYSMÄSSÄ

Sysmän Sisun pyöräilyjaoston Mikko Rantahakala esitteli reitistön uusia infotauluja. Torin lisäksi taulu löytyy Suopellon satamasta ja Sysmä Campingilta.

Avajaisiin kokoontui sunnuntaina mukava joukko yleisöä. Sääkin suosi, kun aamun kostea sumu hälveni juuri sopivasti. Sisun puheenjohtaja Lilli Rantahakala toivotti yleisön tervetulleeksi.

Avajaisissa oli kioski, tuote-esittelyä ja taitoajorata lapsille. Urheilu Valonen ja K-Supermarket Suvituuli olivat mukana yhteistyökumppaneina. Termiitit-bändi esiintyi ja yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla muun muassa ergosoutua. Se olikin suosittua, kunhan ensimmäiset olivat uskaltautuneet kokeilemaan.

Kello 11 starttasi Sisun pyöräilyn yhteislenkki. Se avasi samalla kesän postilaatikkopyöräilykilpailun Hartolaa vastaan. Sunnuntaisia yhteislenkkejä on pidetty jo muutaman viikon ajan. Porukka jakaantuu ryhmiin, ja tekee ryhmän mielenkiinnon mukaan oman lenkkinsä maanteillä tai maastossa. Sunnuntaina useat pyöräilijöistä olivat lähdössä juuri Vellamo-reitille.

Mukaan lenkille oli lähdössä Anuliisa Lahtinen, joka on ollut mukana jo aikaisemmillakin yhteislenkeillä.
-Tänään ajelimme kahdessa porukassa, toiset Hiekkoon päin ja toiset kohti Krouvin lenkkiä postilaatikkopyöräilylle. Ajelimme Nuoramoisia kohti sekä asfaltilla että mukavilla hiekkateillä. Vanhansillan maisemat ihastuttivat.

-Krouville kertyi matkaa 17 kilometriä ja tulimme samaa reittiä takaisin. Hartolassa päin kumisi jo ukkonen. Auringonpaisteessa ajettiin kuitenkin takaisin, ja ihan loppumetreillä ripsautti pari pisaraa. Yhteislenkeillä on oikein leppoisa ja kiva tunnelma, toivottavasti saamme edelleen lisää pyöräilijöitä innostumaan, toivoi aktiivisesti pyöräilevä Anuliisa Lahtinen.

HARTOLASSA

Mika Sankari
HARTOLA

Kävijät pääsivät tutustumaan Hartolan ja Sysmän yhdistävään Vellamon retkipyöräilyreittiin halutessaan kartan avulla kaupan oven edustalla. Pepe Niilahden haitarinsoiton säestyksellä reitille lähdettiin yhdessä toukokuun viimeisenä sunnuntaina klo 11.

Kilometrejä kertyi reittivalinnoista riippumatta kymmeniä, joten pyöräilyn Kilometrikisassa molempien kuntien osakkeet varmasti nousivat.

Liikenneturvan pisteellä Elina Lotta ja Vesa Okkola korostivat kypärän käytön tärkeyttä ja kertoivat, mikä lisää pyöräilijöiden turvallisuutta liikenteessä.

Hartolan ladun lettukahvilassa Raili Tonteri ja Liisa Huhtimäki huolehtivat juomien riittävyydestä ja Tenho Paalanen paistoi pitsisiä lettuja. Vapaaehtoista maksua herkuista ja muidenkaan aktiivien roolia unohtamatta.

Ari Kääriäisellä oli myynnissä pyöräarpoja ja Hartolan ladun t- paitoja. Voittaja sai valita mieleisensä menopelin, sillä tarjolla oli kolme hienoa vaihtoehtoa Pyöräpalvelulta. Arvonnan voittaja selvisi iltapäivällä kahden aikaan.

MLL Hartolan teltalla oli esillä Visantien varteen nouseva pumptrackrata ja sen yhteyteen tuleva hieno puisto, jossa tulee kasvamaan mm. kirsikkapuita. Nimeä sai ehdottaa työnimellä “Hartolan olohuone” kulkevalle hankkeelle, ja piirtää “unelmiensa skuuttipuiston”. Yhdistys jakoi kiitosta monille hanketta tukeville tahoille, kuten paikallisille yrityksille.

Kulkuvälineitä oli käytettävissä ja nähtävissä jos jonkinlaisia, kuten potkulautoja, polkupyöriä ja radio-ohjattavia autoja. Nuorimmille osallistujille oli rakennettu oma pyöräilyrata.
-Sade/raekuuron jälkeen hiljeni puoliltapäivin. Pyöräilijät palasivat Koitin kuppilasta ja Sahtikrouvista. Sysmäläisiä oli myös matkassa. Yksi rengasrikko muutti pyöräilyn patikoinniksi Metsäkoskelta Hartolan keskustaan, Hartolan ladun Jussi Tiitinen viestitti avajaispäivän päätteeksi.

Pyöräilykuva (artikkelikuva) Anuliisa Lahtinen.

Yhteislähtö retkipyöräilyreitille sujui Pepe Niilahden haitarinsoiton tahdittamana Hartolassa.
Sysmässä startattiin Urheilu Valosen edustalta yhteislenkille.
Vesa Okkola ja Elina Lotta neuvoivat kävijöitä turvallisuusasioissa Liikenneturvan pisteellä Hartolassa.
Tulevan pump-trackradan ja puiston eli ”Hartolan olohuoneen” nimi puhutti MLL Hartolan pisteellä.
Ari Kääriäisen pyöräarvat olivat haluttua kauppatavaraa.
Tenho Paalanen paistoi maukkaita lettuja Hartolassa.

Palokuntaa aina tarvitaan

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan Palokunnan kevätkokous alkoi 11.4. juhlavasti, kun Palokunnan varapäällikkö Hannu Saarinen kertoi uusille hälytysosaston jäsenille palomiesurastaan. Saarinen liittyi hälytysosastoon 1.6.1981, mutta oli ollut jo 1970-luvulla poikaosaston harjoituksissa.

– Palopäälliköltä sain opiskeltavaksi vihkosen, jonka nimi oli ”Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä”. Se on vieläkin tallessa.

1980-luvun kalusto ja kommunikointivälineet olivat hyvin muistissa.

– Sammutusautoina oli Kontio Sisu ja Ford F-600, miehistönkuljetusautona Fiat 50 NC-c ja säiliöautona Scania 110 super. Ajoneuvohallia ei vielä ollut. Autotallin ovista Ford meni heittämällä sisään, mutta Scania ei mahtunut. Sisu vaati tarkkuutta, molemmilla puolilla oli 5 cm:n vara. Radioliikenne oli huippua, kutsuttiin HARTO ykköstä ja kakkosta. VHF-tekniikalla toimittiin pääasiassa Nokian ja Mobiran laitteilla. Tukiasema oli Sysmässä ja releointitekniikka laajensi kuuluvuusaluetta. Hälytykset tehtiin tornista palosireenin soitolla ja rimppihälytyksillä hälytysosastolaisten lankapuhelimiin. 16-vuotiaat lähtivät koulusta hälytyksiin juosten tai polkupyörillä. Pääasiassa hoidettiin rakennuspaloja, lehmännostoja, keväisin ruohikkopaloja, joskus liikenneonnettomuuksia.

Koulutusta oli sammutusmies- ja esimiespuolella. Saarinen kävi kursseja ahkerasti, ja loppuhuipennuksena oli 1992-1993 sopimuspalokunnan päällikkökurssi valtion pelastusopistolla Espoossa. Palokunnan päälliköksi hänet valittiin jo v. 1991.

– Paloasemaan oli rakennettu lisäosa ja kalustoa uusittiin. Toiminta kehittyi uudelle tasolle. Kunnallisesta pelastustoimesta edettiin Päijät-Hämeen pelastuslaitokseen ja kohti nykyistä toimintamallia.

– Nykyisin Hartolan Palokunta ry:ssä on tarjolla koko elämän kestoinen uraputki. Nuoriso-, hälytys-, tuki- ja veteraaniosastojen lisäksi voi palvella hallituksessa ja kannatusjäsenenä.
Kevätkokous sujui ripeästi hallituksen puheenjohtajan Vesa Järvisen johdolla. Palokunnan päällikkö Jyrki Tarhonen esitteli sääntömääräiset asiat ja kertoi viime vuoden toiminnasta.

– Yhteensä hälytystehtäviä oli 167, lisäystä oli edelliseen vuoteen 43,97%. Eniten kasvoi liikenneonnettomuuksien määrä (22,2%), rekkoja kaatui useita. Kun lasketaan koko toiminta yhteensä (tehtävät, viikkoharjoitukset, varallaolo), palokunnan henkilötyötuntien määrä oli yhteensä 8169 tuntia. Se merkitsee noin 4,5 henkilötyövuoden työpanosta.

Kuvassa: Onneksi on palokunta. Kuvassa kevätkokouksen palokuntalaiset, Hannu Saarinen eturivissä neljäs vasemmalta.