Saaran upea ura

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Hiihdon piirinmestaruuskilpailut pidettiin Sysmässä 12.2.1949. Sarjan alle 16-vuotiaat tytöt mestariksi hiihti Saara Saarinen, toiseksi sijoittui Helena Hahl.
Parin viikon päästä näistä kisoista tytöt matkustivat Vainikkalaan, missä pidettiin SM -kilpailut 26. – 27.2. Saara hiihti siellä Suomen mestariksi omassa sarjassaan.

–Olihan se reissu. Emme saaneet matkaa varten mitään ohjeita ja minulla mukana oli vain pyyhe ja puhdas alusvaatekerta repussa. Jossakin koulusalin lattialla nukuttiin. Bruno Halio oli tehnyt minulle sellaisen ohuen yleispuvun, mikä oli päällä niin kisoissa kuin vapaa-ajallakin.
Saara nousi Rapasaaressa suksille miltei samaan aikaan kuin oppi kävelemään. Hiihtäminen olikin liki ainut tapa liikkua talvella, hevosta kun ei pikkuasioiden vuoksi laitettu aisoihin. Jäätä pitkin hiihdettiin kirkolle suoraan tai Hovilanrannan kautta. Hiihdosta tuli Saaralle elämäntapa ja se näkyi koulun hiihtokilpailujen tuloksissa. Sukset olivat leveät Plasto Woodit, paksut puusauvat ja niissä isot sommat.
–Muistan miten onnellinen olin, kun sain joistakin kisoista palkinnoksi kapeat puusukset ja Voitto -siteet. Voitelussa luotettiin sysmäläiseen Valttiin.
Saara Saarinen hiihti Sysmän Sisun riveissä vuoteen 1958 saakka, mutta siirtyi sitten Lahden Hiihtoseuraan. Yhteistyö Sisun kanssa ei oikein pelannut.
–Vaikka sain minä vuonna 1956 palkinnon Sisun parhaana hiihtäjänä.
Lahden Hiihtoseuraan siirtyivät samaan aikaan muun muassa Meeri Hussa ja Eila Lappi ja se tiesi seuralle monta mestaruutta naisten viesteissä.
Hiihtokunto kasvoi maatilan töissä; heinätyöt, viljan korjuut, peltotyöt hevosen perässä – se oli parasta treeniä.
–Hiihtoharjoittelu jäi pääosin talven kisoihin ja siksi olinkin lopputalven lumilla aina parhaassa kunnossani.
Puijo, Ounasvaara, Salpausselkä, Ruka, Holmenkollen – kisoja riitti, samoin voittoja ja hyvä sijoituksia. Mieleenjäävin reissu oli Holmenkollen v. 1967 – 6.sija kympillä ja 9. vitosella.
Saara on ollut mielipiteissään aina rehellinen ja suorapuheinen ja siitä eivät hiihtoherrat tykänneet. Arvokisojen katsastuksissa Saara pärjäsi aina hyvin (muun muassa toinen Puijon MM -katsastuksissa -66) mutta joukkueeseen häntä ei valittu.
Vuoden 1970 viestikulta oli Saaran viimeinen kisa. Hän sanoi heti kilpailun päätyttyä, että nyt alkaa tienteko Rapasaareen, eikä siihen muuta mahdu. Tienteko alkoi seuraavana vuonna ja tien jälkeen valmistui vielä siltakin.

Kuvassa: Saara Saarisen taustalla osa hänen kilpailu-uransa palkinnoista.