UUTISET

Julkaistu

Sysmän Vuoden Yrittäjä 2023 – Sysmän Kello ja Kulta

Mika Sankari
SYSMÄ

-Ensin kauhistuin – hyvä ettei yöunet menneet, mutta sitten tajusin, kuinka hieno juttu tämä palkitseminen on. Olen siitä todella kiitollinen ja ylpeä, Sysmän Vuoden yrittäjäksi valittu Anne Laitinen kuvailee reagointiaan valinnasta kuultuaan.

Sysmän Kello ja Kulta ky on toiminut kaikkiaan yli 50 vuoden ajan. Laitinen osti yrityksen loppuvuodesta 2006.

Uravalinta oli selvinnyt jo 17-vuotiaana, jolloin Laitinen aloitti neljä vuotta kestäneet opinnot Lahden kultaseppäkoulussa. Valmistumisen jälkeen hän siirtyi töihin Helsinkiin Olof Sjöblomin työhuoneeseen ja teki sen jälkeen kymmenen vuoden uran A. Tillanderilla. Synnnyinkunnassaan Hartolassa hän toimi yrittäjänä tmi Napolassa, kunnes siirtyi Sysmään nykyiseen työhönsä edellisen yrittäjän eli Asta Partasen jäätyä eläkkeelle.

Kultasepänliikkeen yrittäjän työnkuva on monipuolinen. Vapaa-ajan asukkaat asioivat ahkerasti Laitisen liikkeessä varsinkin kesäaikaan.

-Teen korujen korjauksia ja muutostöitä, paristojen ja rannekkeiden vaihtoja kelloihin, tilaustöitä, Sysmä-viirejä, kaiverrusta, lahjatavaroiden myyntiä ja neuvontaa. Kiireet pakkaantuvat erityisesti kesäajalle, jolloin Partanen on työskennellyt apunani. Puran kesän ruuhkaa, ja voin kiittää useita asiakkaita heidän kärsivällisyydestään.

Nettimyynti on muuttanut kaupankäynnin luonnetta.

-En silti ole suunnitellut verkkokaupan perustamista. Näyttää nimittäin siltä, että niiden kultakausi alkaisi olla takanapäin.

Vuoden 2023 yrittäjä on ollut mahdollisuuksien mukaan Sysmän yrittäjien toiminnassa mukana. Kultaseppämestarin suunnittelemat Sysmä -aiheiset korut, riipukset ja sormukset ovat näyttäviä. Ne ovat saaneet vaikutteita mm. Sysmän historiasta, tyypillisistä maisemista ja maanmuodoista, runsaista kuppikivistä sekä arkeologisista löydöistä. Laitinen on suunnitellut ja toteuttanut myös Uuden Pyhän Olavin ristin.

Toimintaympäristöstä vielä pari sanaa.

-Sysmässä on kaikkea, mitä ihminen tarvitsee! Julkisen liikenteen yhteystarjontaa pitäisi kylläkin parantaa.

Liikenevällä vapaa-ajalla iso puutarha marjapensaineen tarjoaa paljon puuhaa. Mummi viettää myös mielellään aikaa poikien jälkikasvun eli 2-vuotiaan Paavon ja kymmenkuukautisen Aarnen kanssa.

Sysmän Yrittäjien oman juhlan lisäksi on edessä osallistuminen Päijät-Hämeen Yrittäjien maakunnalliseen Yrittäjäjuhlaan lokakuussa.

Anne Laitinen haluaa välittää suuret kiitokset kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

Kuvassa: Kultaseppäseppämestari Anne Laitinen on suunnitellut ja toteuttanut monia Sysmä-aiheisia korumallistoja.

Julkaistu

Uudenlaista toimintaa Tikkalan Nuorisoseurassa

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Tikkalan Nuorisoseura järjestää vuoden mittaan useita erilaisia tapahtumia. Tapahtumien yksi taustatyöntekijä on muutaman vuoden ajan ollut lomasysmäläinen Anna Tetri. Lahdessa vakituisesti asuva Päijät-Hämeen hyvinvointialueen data-asiantuntija on tuonut uusia ja erilaisia ideoita nuorisoseuran toimintaan.

Viime lauantaiaamuna oli vuorossa aamiaisjooga. Kahden joogatunnin välissä osallistujat nauttivat runsaan, monipuolisen ja terveellisen aamiaisen. Jooga oli tarkoitettu kenelle tahansa ilman aiempaa kokemusta. Mukana olikin muutama ensikertalainen. Tuntien jälkeen kyseltiin mahdollisuutta uuteen samanlaiseen tapahtumaan.

Tikkalan joogaa oli ohjaamassa Tampereella asuva Maaret Hörkkö, joka on kouluttautumassa joogaohjaajaksi. Hänelle sopi hyvin ohjaamisen kokeilu Tikkalan nuorisoseurantalolla.

-Olin tosi innoissani, kun Anna otti Instagramissa yhteyttä tämän tiimoilta, kun olin kysellyt siellä opetusmahdollisuuksista. On mahtavaa, että pääsee jo harjoittelemaan ohjaamista, jotta siihen saa varmuutta.

Anna Tetri on tutustunut nuorisoseuran toimintaan Tikkalan kylältä olevan puolisonsa Juhon kautta. Juhon vanhemmat toimivat aktiivisesti seurassa ja isä Jarmo Heinonen on Tikkalan Nuorisoseuran puheenjohtaja.

-Ensin olin kahviohommissa ja tiskaamassa. Siitä sitten pyydettiin myös johtokuntaan. Aloin miettiä sosiaalista mediaa, seuran Facebook-sivuja ei paljon päivitetty. Sitten kysyin saisiko seuralle Instagram-tilin. Se sopi ja alussa sitä käytettiin tapahtumista ilmoitteluun. Toimin nyt seurassa somevastaavana.

-Kevättalvella rohkaistuin ja ehdotin, että kokeillaan pääsiäistapahtumaa. Se kyhättiin nopeasti kokoon, mutta ihmisiä tuli paikalle tosi paljon. Silloin tajusin, että kannattaa kokeilla jotain uutta ja muutkin nuorisoseurassa innostuivat, Anna kehuu.

-Jooga oli mukava kahden kauppa. Näin Maaretin Ig-postauksen. Maaret halusi päästä kokeilemaan ohjaamista ja meillä taas haluttiin kokeilla uudenlaista toimintaa. Ihan iloisia ollaan, että tuli näinkin mukavasti osallistujia, vaikka samana päivänä on muitakin tapahtumia.

Tikkala-folk on jo vakiintunut tapahtuma. Tulossa on ainakin Seurantalopäivä 10.9. ja joulumyyjäiset.

-Hienoa, että on tällainen paikka. Mutta en tee tätä yksin, meillä on hyvä porukka, Anna Tetri korostaa.

Kuvassa: Anna Tetri (vasemmalla) ja Maaret Hörkkö olivat tyytyväisiä joogatapahtumaan.

Julkaistu

Tainionvirran Taimenet notskilla

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Partiolippukunta Tainionvirran Taimenet järjesti kaiken kansan notski-illan viime viikon maanantaina Sysmässä ja tiistaina Hartolassa. Luvassa nuotiolla oli lettujen ja vaahtokarkkien paistamista sekä pieniä tehtäviä. Samalla voi tutustua paikalliseen partiotoimintaan.

Sysmässä tapahtuma järjestettiin Campingilla ja mukana kerrottiin olleen niin partiolaisia kuin ei-vielä-partiolaisiakin.

Hartolassa kokoonnuttiin hienossa elokuun illassa elämyspuisto Olohuoneella. Letunpaiston ohessa saattoi kokeilla muun muassa palapeliä ja huojuvan tornin rakentamista. Hartolassa Sudenpentujen ja Seikkailijoiden ryhmää vetävä Mari Lehtosaari-Miller kertoo partiolaisten viikkotoiminnan olevan kesällä tauolla. Notski-ilta on hänen mukaansa markkinointia, jolla yritetään saada uusia lapsia kokeilemaan partiotoimintaa.

-Kesällä on viikoittaisesta toiminnasta taukoa, mutta oman lippukunnan leiri järjestettiin Olavinrannassa. Nyt elokuun lopulla alkavat viikoittaiset kokoontumiset. Tarkoitus on ainakin aluksi touhuilla mahdollisimman paljon ulkona. Kaikenlaista on ohjelmassa: leivontaa, lintujen tuntemusta, lemmikkiteemaa ja metsäretkeilyä, selviytymistaitoja, auttamista, toisten huomioimista – sitähän se partio on. Ensiaputaidot ovat tärkeitä, Sudenpennuilla aloitetaan ihan laastarin laittamisesta. Viime vuonna meillä oli yöretkikin. Seurakunnan mailla on aika alkeellinen hirsikämppä, mutta voi siellä yöpyä talvellakin, Lehtosaari-Miller kertoo.

Vastuukysymysten vuoksi partiolaistenkin retkeily on hieman erilaista kuin joskus aikaisemmin.

-Itse olen ollut partiossa jo ihan lapsena, välillä oli pitkään taukoa ja nyt olen taas mukana.

Tainionvirran Taimenet kokoontuvat Sysmässä Järjestötalolla maanantaisin kello 17.00-18.30. 7-9 -vuotiaat Sudenpennut ja 10-12 -vuotiaat Seikkailijat kokoontuvat samaan aikaan.

Hartolassa kokoonnutaan tiistaisin seurakunnan tiloissa. Sudenpennut ovat koolla kello 16.00-17.00. Kello 17.00 aloittavat Seikkailijat sekä 12-14 vuotiaat Tarpojat. Lehtosaari-Miller kertoo, että mukaan mahtuu hyvin. Niin vanhoja kuin uusia jäseniä toivotaan mukaan partioon.

-Ehdottomasti myös aikuisia kaivataan toimintaan mukaan, hän korostaa.

Kuvassa: Partiolaisten ohjaajia Hartolan notski-illassa: Mari Lehtosaari-Miller, Aada Mäyrä, Julia Mäyrä ja Mira Sulka.

Julkaistu

Historiatuokio: Raskaat rikokset ja kuolemanrangaistukset

Sami Tapanainen on 48-vuotias historia-aiheista kirjoittava freelancetoimittaja Lempäälästä. Hän on tehnyt kuluvan vuoden aikana useita kymmeniä kuolemanrangaistuksen historiaa käsitteleviä artikkeleita.

Lähilehdellä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus julkaista Sami Tapanaisen Sysmään ja Hartolaan liittyvä kirjoitussarja Lähilehdessä. Ensimmäinen osa julkaistaan 17.8. Lähilehdessä.

Kuolemanrangaistus oli pitkään osa suomalaista oikeusjärjestelmää. Nyt alkavassa juttusarjassa kerrotaan, kuinka tämä synkkä aihe koskettaa Hartolaa ja Sysmää. Rikoshistoriaa käsittelevistä tietokirjoista löytyy paljon mielenkiintoisia mainintoja ja kertomuksia molemmista kunnista.

Luvassa on tietoa ja tarinoita 1600-1800-lukujen vakavista rikoksista, kuolemantuomioista ja pyöveleistä. Kirjoitukset sisältävät taustoitusta ja valtakunnallisia tilastoja, mutta kaikkein tärkeintä ovat paikalliset esimerkkitapaukset.

Suomessa arvioidaan toteutuneen kaikkiaan 2500-3000 kuolemanrangaistusta vuosina 1625-1825. Tämä käy ilmi Mikko Moilasen kirjasta Kohtalona mestauslava (2021). Moilasen tietolähteenä oli valtava määrä asiakirja-aineistoa. Tietoa on kerätty mm. lääninhallinnon ja oikeuslaitoksen dokumenteista, kirkonkirjoista sekä vanhoista sanomalehdistä ja kartoista, perimätietoa unohtamatta.

Näiden kahden vuosisadan aikana Hartolassa toteutui ainakin seitsemän ja Sysmässä vähintään neljä kuolemanrangaistusta. Teloituksia on voinut olla pitäjissä enemmänkin, mutta nämä tapaukset löytyvät varmuudella asiakirjalähteistä.

Kuolemantuomioita langetettiin alun perin selvästi enemmän, mutta vain osa niistä pantiin lopulta täytäntöön. Monet tuomioista muutettiin hovioikeudessa lievemmiksi ruumiillisiksi rangaistuksiksi ja sakoiksi.

Hartolan ja Sysmän teloitettujen lukumäärät eivät ole poikkeuksellisen suuria tai pieniä ympäryskuntiin verrattuna. Suomen ylivoimaisesti suurin lukema on Turulla, jossa pyöveleillä tiedetään olleen ainakin 126 projektia edellä mainittuna ajanjaksona.
Kuolemanrangaistuksen kärsineistä suomalaisista 57 % oli miehiä ja 43 % naisia. Yleisimmät perusteet tuomioille olivat aikuisuhrin vaatinut henkirikos (lähes 40 %) ja lapsenmurha (30 %). Jälkimmäinen tarkoitti lähes aina tapauksia, joissa äiti tappoi vastasyntyneen lapsensa. Tästä löytyy valitettavasti useita paikallisia esimerkkejä, joista kerrotaan juttusarjan seuraavissa osissa.

Omaisuusrikosten ja erilaisten seksuaalirikosten osuudet olivat selvästi pienemmät. Auktoriteettirikokset tarkoittivat jumalanpilkkaa, omien vanhempien ahdistelua tai kuninkaan ja muun esivallan halventamista. Varomattomasta kielenkäytöstä joutui pahimmillaan mestauslavalle. Eräs menetti päänsä tokaistuaan: ”On se tuo taivaan isä joutava mies.”

Suomessa arvioidaan teloitetun lähemmäs sata henkilöä noitana. Sysmä oli Hämeen kärkipitäjiä noituudesta syytettyjen lukumäärän perusteella. Noidaksi todettujen ruumiit hävitettiin aina polttamalla. Suomessa ketään ei tiettävästi poltettu elävältä, vaan ruumis vietiin roviolle vasta mestauksen jälkeen.

Juttusarjan toisessa osassa esitellään Hartolan ja Sysmän vanhat teloituspaikat.

Julkaistu

Taidepiknikillä palkittiin nuori yrittäjä

Mika Sankari
HARTOLA

Kesäinen torstai-ilta kokosi Hartolan yrittäjiä Taidesalonki Talvion pihapiiriin nautiskelemaan hyvästä seurasta ja ruuasta. Uusiakin yrittäjiä löysi tilaisuuteen paikalle kunnan ja Hartolan Yrittäjien yhteistapahtumaan. Ajankohtaisia asioita käsiteltiin ja sen ohella tutustuttiin taidesalongin hienoon 40-vuotisjuhlanäyttelyyn.

Johtava asiantuntija Jukka-Pekka Jauhiainen toi Päijänne-Leaderiltä terveisiä.
-Hartolassa kunnan ja yrittäjien yhteydet ovat tiiviit. Kaikki tuntevat toisensa, joten se on nähtävissä pienen kunnan etuna. Leaderin kautta myönnettävää energiainvestointitukea voidaan käyttää yrityksen energiamuodon vaihtamiseen uusiutuvaan energiaan, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen. Tukea voidaan myöntää päätoimiseen yritystoimintaan harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevalle yritykselle. Tuen määrä on maksimissaan 30 %. Tulisipa tästä “hittituote”, hän toivoo.

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kävi läpi muutoksia kunnan kannalta. TE-palvelujen siirtyminen takaisin kunnan hoidettavaksi on vuorossa seuraavana isona haasteena.
-Se on iso urakka, mutta mahdollistaa toisaalta kunnille paljon työllisyysasioihin ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen liittyen. Nyt työllisyys on kehittynyt hyvään suuntaan kunnassa. Harmi sinänsä, että todella vähän on perustettu uusia yrityksiä. Yleensä niitä perustetaan noin 12 vuosittain. Toimitiloja on paljon tarjolla sekä kunnallisella että yksityisellä puolella. Eri alan yrityksille Hartola on oikein potentiaalinen toimipaikka. Hyvät liikenneyhteydet ovat myös ehdoton vahvuus, Seppälä korostaa.

Hartolan Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Koskela kertoi hyviä uutisia.
-Hartolassa toimii menestyviä yrityksiä, vaikkei uusia olekaan hetkeen perustettu. Keskustan liiketiloihin on saatu uutta elämää.

Sitten koitti Hartolan Yrittäjien historiallinen hetki.
-Yhdistys palkitsee ensimmäistä kertaa vuoden nuorena yrittäjänä Simo Tonterin (Hartolan rakennus- ja lvi-palvelut oy). Tunnustus jaetaan nuorena aloitetusta yritystoiminnasta ja sen menestyksellisestä hoitamisesta. Yritystoiminnan tärkeät luvut (mm. kannattavuus, kasvu) ovat vaikuttavia. Yritys työllistää muutaman henkilön. Lisäksi tulevat mainituiksi hyvä asiakaspalvelu, joustavuus, nöyryys ja tekemisen ilo, Koskela perusteli valintaa.