UUTISET

–Aloitin golfin 45-vuotiaana. En ollut aiemmin urheillut. Yksi golf-kierros on noin kymmenen kilometrin pituinen. En usko, että viitsisin kävellä saman matkan tietä pitkin, pohtii Kalevi Antikainen.

Antikainen seisoo Hartolan golf-kentän tuulisella viheriöllä ja keskittyy lyöntiin. Hänen tarinansa kuvastaa hyvin sitä tilannetta, joka Suomen golf-kentillä tällä hetkellä on. Suuri osa pelaajista on keski-iässä tai eläkkeellä. Aiempaa urheilutaustaa ei välttämättä ole, mutta pelin lomassa tulee käveltyä kymmenen kilometriä kuin huomaamatta. Terveysliikuntasuositukset tulevat helposti täyteen, kun käy pelaamassa muutaman kerran viikossa.

Tähän on tarttunut myös Suomen Golfliitto, joka järjestää kesäkuussa teemaviikon nimeltä 55+. Tarkoituksena on tehdä lajia tunnetuksi ikääntyvien ihmisten parissa ja muistuttaa, että golfin rauhallinen ja pitkäkestoinen suoritus sopii hyvin myös ikäihmisille.

Hartola Golfin toimitusjohtaja Tera Heinonen kertoo, että Hartolassa vanhin pelaaja on 95-vuotias. Golfin pelaaminen ei todellakaan katso ikää.

Golf on paitsi liikuntalaji myös seurapeli, muistuttavat Kalevi Antikainen ja Tera Heinonen. Etiketin mukaan kentällä tervehditään muita pelaajia ja toivotetaan hyvää peliä. Varsinkin suosittuina aikoina kentälle täytyy varata lähtöaika. Samaan lähtöryhmään mahtuu neljä pelaajaa, jolloin ryhmät sekoittuvat ja pariskunnat sekä yksin tulleet saavat seuraa muista pelaajista.

Golfin elitistiselle leimalle Antikainen ja Heinonen antaisivat jo kyytiä. Maine on peräisin 1980-90-luvuilta, jolloin monet tärkeät yritysmaailman ja politiikan koukerot hoidettiin golf-kentillä. Pelin lomassa saattoi päästä jututtamaan isokenkäisiä.

Antikainenkin aloitti golfin pomon pyynnöstä. Mutta enää pitkään aikaan laji ei ole ollut hänelle minkään sortin velvollisuus, ehkä elämän suola pikemminkin.

–Olemme vaimon kanssa käyneet golfmaassa ympäri Suomen ja ulkomaillakin. Suomessa olemme pelanneet 80 kentällä ja ulkomailla parilla kymmenellä, Antikainen laskee. AO-O

Sysmään rakennetaan uusi palvelutalo. 60-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö nousee Leppäkorventien varteen entisen mielisairaalan paikalle. Palvelutaloon tehdään asuntojen lisäksi iso keskuskeittiö, kotihoidon ja päiväkeskuksen tilat sekä henkilökunnan sosiaalitilat.

Rakentaminen aloitetaan mahdollisesti jo tänä vuonna, viimeistään vuodenvaihteen jälkeen. Avajaiset on tarkoitus pitää vuoden 2017 alussa.

Rakentamista suunniteltiin vuosia tuloksetta. Sitä ei vauhdittanut edes aluehallintoviraston (avi) valvontapäätös, joka velvoitti Sysmän kunnan luopumaan ikäihmisten laitosmaisesta asumisesta vuoteen 2015 mennessä. Kunta velvoitettiin saneeraamaan nykyisen vanhainkodin tilat siten, että kahden hengen huoneista luovutaan ja jokainen asukas saa oman huoneen. Alusta asti oli kuitenkin selvää, että vanhoja tiloja ei saa järkevästi muutettua nykyvaatimusten mukaisiksi. Tarvittiin uusi palvelutalo.

– Tähän asiaan ei voida tuoda enää yhtään jarrua. Tarvitsemme asianmukaiset kodit vanhuksille, kommentoi kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki tilannetta.

Palvelutalon rakentamisen kustannusarvio on noin seitsemän miljoonaa euroa. Kunta ei maksa tätä investointia, vaan sen maksaa rakennuttaja ja tulevan palvelutalon omistaja Avain palvelukodit -yhtiö. Palvelun tuottaja eli ikäihmisten käytännön hoivasta vastaava taho on 247 Hoivakoti.

Vuokrat peritään palvelukotiin muuttavilta asukkailta. Vuokratasoksi on määritelty reilut 13 euroa neliöltä. Vuokrahintojen karkaamisesta ei asukkaiden tarvitse huolehtia.

– Meillä on palveluntuottajan takuu, että vuokrat eivät ylitä Kelan määrittäämää kohtuullista asumiskustannusta, sanoo palvelukodin suunnitteluryhmän jäsen Jukka Nurminen.

Takuun tekee vakuuttavaksi se, että Ara on myöntänyt Avain Palvelukodeille avustuksen. Avustus kattaa kymmenen prosenttia rakennuskustannuksista. Yhtiö on saanut myös valtion pitkäkestoisen korkotukilainan. AO-O

Hartolan Murakassa valmistuu kattopeltejä ja sadevesikouruja kymmeniin kohteisiin joka vuosi – on valmistunut kohta 30 vuotta. Täällä on Peltityö Kari Liukkosen verstas, josta matkataan työmaille noin 50 kilometrin säteelle.

Verstaassa on muun muassa tietokoneohjattu kanttikone. Vaikka pellit saumataan ja leikataan koneellisesti, katon rakennusta voi kutsua eräänlaiseksi räätälintyöksi.

–Kahta samanlaista kohdetta ei ole. Rakentamiseen vaikuttaa moni asia, esimerkiksi se onko tontti rinteessä ja kasvaako ympärillä sakea metsä, kertoo yrittäjä, peltiseppä Kari Liukkonen.

Sakea metsä talon ympärillä esimerkiksi tarkoittaa sitä, että kattoa ei kannata rakentaa mattapintaisesta pellistä. Se nimittäin sammaloituu helpommin kuin kiiltävä pelti.

Ammattitaitoinen peltiseppä näkee yhdellä käynnillä, mitä ratkaisuja kussakin tapauksessa kannattaa tehdä.

Peltikatot voi jakaa karkeasti kahteen kategoriaan: saumakattoihin ja profiilipeltikattoihin. Saumakatot edustavat vanhaa tyyliä. Kari Liukkonen on yhdessä kolmen työntekijänsä kanssa tehnyt uudet saumakatot muun muassa Heili -taloon ja musiikkiopiston rakennuksiin Heinolassa.

Heinolan vanhat museokohteet on annettu Peltityö Kari Liukkosen tehtäväksi sen jälkeen, kun firma kahdeksan vuotta sitten voitti vanhan rakennuksen kattoa koskevan tarjouskilpailun.

Pitkällä urallaan Kari Liukkonen on oppinut kiinnittämään huomiota turvallisuusseikkoihin. Yksi tärkeimpiä omakotiasujan ja mökkiläisen tehtäviä on varmistaa, että tikkaat on tukevasti kiinnitetty. Huonosti kiinnitetyt tikkaat ovat vaaranpaikka esimerkiksi nuohoojalle.

Toinen merkittävä asia on katon tarkistus ja huolto. Vesirännit pitäisi puhdistaa säännöllisesti. Katon orastaviin ruostepilkkuihin paras apu on huolellinen pesu ja maali. Piipun käyttöikää voi pidentää pellityksellä ja asentamalla piipuun sadevesihatun.

Yrittäjän itsensä kannalta tärkeää on töiden huolellinen organisointi ja peruspilari: erinomaiset työntekijät.

–Luotan työntekijöihini. Työmaalla jokainen tietää tehtävänsä. Nytkin voin huoletta olla täällä verstaalla ja luottaa siihen, että työt sujuvat, Liukkonen kiittää työntekijöitään. AO-O

Liikunta voi olla lääke. Näin uskotaan Hartolassa, jossa on tarjottu kuntalaisille liikuntaneuvojan palveluita jo vuodesta 2012. Tänä vuonna liikuntaneuvojan palveluita on käyttänyt lähes 30 kuntalaista. Heistä noin puolet on saanut lääkäriltä tai terveydenhuollon ammattilaiselta kuten diabeteshoitajalta tai fysioterapeutilta lähetteen, jonka perusteella he ovat päässeet liikuntaneuvojan vastaanotolle.

– Lääkärin tai hoitajan lähetteellä tulleilla asiakkailla on selkeä asia, johon he hakevat vastinetta liikunnalla. Liikunnasta voi saada helpotusta esimerkiksi diabetekseen ja kolesteroliin, kertoo liikuntaneuvoja Hannele Kaperi.

Puolet asiakkaista on tullut Kaperin vastaanotolle omasta aloitteestaan. Omatoimisesti liikuntaneuvojan pakeille hakeutuneilla on yleensä jonkinlaista liikuntataustaa.

– Liikuntaneuvontaa saa, vaikka ei olisi mitään sairauksia, Kaperi sanoo.

Jatkossa palvelua saavat entistä enemmän esimerkiksi lapsiperheet ja enemmänkin liikkuvat aikuiset. Tämän takaa Hartolan kunnan opetus- ja kulttuuriministeriöltä saama hankeraha, joka on tarkoitettu aikuisten terveysliikunnan kehittämiseen.

Mitä liikuntaneuvonnassa sitten tehdään? Haastattelupäivänä Kaperi oli ollut ohjaamassa asiakkaita kuntosalilla. Yhden asiakkaan kanssa hän oli pyrähtänyt lenkkipolulle. Iltapäivällä hän veti vielä zumba-tunnin.

– Jonkun asiakkaan kanssa riittää kerta, jonkun kanssa tapaamme monta kertaa. Esimerkiksi painonpudotuksessa vuosi on lyhyt aika, Kaperi muistuttaa.

Yleisimpiä akilleenkantapäitä ovat Kaperin mukaan liiallinen istuminen, sekava ateriarytmi, aamupalan poisjättäminen ja liian vähäinen vedenjuonti.

Pienillä asioilla voisi vaikuttaa terveyteen.

– Liikuntaa voi harrastaa kymmenen minuutin pätkissä. Television mainoskatkoilla voi nostella vaikka käsipainoja. Mutta tiedän, että passiivisuudesta on vaikea päästä irti. Kyllä sitä itsekin jää töiden jälkeen helposti sohvalle, myöntää Kaperi. A O-O

Sysmän ja Hartolan välinen bussiliikenne loppuu kesäksi. Vuosikymmenet väliä ajanut Koiviston auto lopetti Helsinki-Sysmä-Hartola-reitin ajamisen 1. huhtikuuta.

Koululaisvuorot kulkevat normaalisti toukokuun loppuun asti, mutta sen jälkeen liikenne loppuu lomakaudeksi.

Paikalliset bussiyhtiöt Järvisen liikenne ja Samuli Haarasilta eivät aio ajaa kesävuoroja.

– Liikennöintiä ei tule ensi kesänä olemaan, elleivät kunnat osta sitä. Ilman yhteiskunnan tukea linjan ajaminen on huomattavan tappiollista, sanoo yrittäjä Samuli Haarasilta.

Koiviston auton toimitusjohtaja Mikko Markkula kertoo, että vuorot lopetettiin pienen matkustajamäärän takia. Markkulan mukaan Helsinki-Sysmä-Hartola-linjan vuoroilla oli jopa ruuhkaa Lahdesta Vääksyyn, mutta tämä ei riittänyt pitämään muuten hiljaista linjaa kannattavana.

Myös bussiliikenteen vapauttaminen kilpailulle on vaikuttanut tilanteeseen.

– Olemme siirtäneet jonkun verran vuoroja Päijänteen länsipuolelta sen itäpuolelle, Markkula sanoo.

Kyse on kilpailusta Nelostien matkustajista. Nelostiellä liikennöi esimerkiksi Onnibus.

Koiviston auton ratkaisu on tullut monelle täytenä yllätyksenä. Näin tilannetta kuvailee helsinkiläinen Tuula Nikula, joka on viettänyt miehensä kanssa yhdeksän kesää mökillä Sysmässä. Autottoman parin mökkimatka on sujunut tähän saakka Koiviston auton kyydissä: Helsingin keskustasta on päässyt sujuvasti Joutsjärven pysäkille, josta on kilometrin matka mökille.

-Monet ovat olleet kateellisia, koska pääsemme mökille julkisilla. Nyt olemme uuden edessä. Hartolan ja Sysmän välillä on 20 kilometrin tyhjiö, kun kukaan ei kulje sitä väliä, Nikula ihmettelee.

– Sysmän keskustasta on mökillemme seitsemän kilometriä. Ehkä kuljemme matkan taksilla, hän aprikoi.

Bussiyrittäjä Mika Järvisen mielestä Sysmän kunnan kannattaisi selvittää, voisiko kutsutaksi palvella kesäasukkaita.

– Kirveskoskelta ja Valittulasta menee kutsutaksi Sysmään. Voisiko aikataulut integroida Koiviston auton kanssa niin, että taksi ehtisi ottaa matkustajat kyytiin lähtiessään Sysmästä Hartolan suuntaan, Järvinen pohtii. AO-O