UUTISET

Oma mökki on ihana asia, kunhan muistaa muutaman tärkeän perusasian. Etenkin kesälomien päättyessä ja syksyn kolkutellessa ovelle on hyvä tehdä kesäpaikassa tiettyjä huoltotoimenpiteitä. Hartolalainen mökkitalkkari Jari Venetjoki antaa 15 vuoden kokemuksella muutaman vinkin, joiden avulla voi lisätä mökin käyttövuosia – ja saada tulevista lomapäivistä leppoisampia.

Riittävästi
tuuletusluukkuja
Kosteissa tiloissa ilman pitää päästä virtaamaan, minkä takia tarvitaan vähintään kaksi tuuletusluukkua. Tuuletusluukkujen yleisin läpimitta on 125 milliä.

Huopakatto kuntoon
Monella mökillä on huopakatto. Katto kannattaa tarkastaa vuosittain ja varmistaa, ettei siihen ole päässyt syntymään repeämiä. Repeämistä valuva vesi menee helposti rakenteisiin ja voi aiheuttaa kosteusvaurioita.

Jos huopakatto on sammaloitunut, täytyy sammal poistaa kevyesti harjaamalla. Sen jälkeen katto myrkytetään rautakaupoissa myytävällä aineella. Aine levitetään kumihanskat kädessä.

Räystäskourut
puhtaaksi
Räystäskourut puhdistetaan vuosittain. Jos kourut jäävät pitkäksi aikaa putsaamatta, niihin kertyy paljon lehtiä. Maatuessaan ne painavat paljon. Silloin räystäskourut voivat vääntyä.

Kasvit pois sokkelin vierestä
Sokkelin vierestä kannattaa leikata kaikki kasvit pois. Ihan mökin lähellä olevat koivut kannattaa kaataa. Koivun juuret ja rihmastot ulottuvat pitkälle, ja ne voivat vaurioittaa mökin rakenteita.

Pakkasnestettä
viemäreihin
Jos mökki jää talveksi kylmilleen, kannattaa kaikkiin viemärikaivoihin kaataa pakkasnestettä. Pumput ja letkut täytyy tyhjentää vedestä.

Vaikka mökillä olisi sähköt ja peruslämpö talvellakin, pitää varautua sähkökatkoihin. Sähkökatkon aikana lämmitys ei tietenkään toimi, jolloin sisällä olevat nesteet jäätyvät.

Ota vakuutus
Kaikista varotoimista huolimatta joskus voi sattua ja tapahtua. Ikävien yllätysten varalle Jari Venetjoki suosittelee ottamaan mökille vakuutuksen.

Epämääräisten kulkijoiden varalta naapureiden kanssa kannattaa sopia siitä, että mökkejä pidetään silmällä.

-Tulen hyvin iloiseksi, kun menen jonnekin mökille hommiin ja naapuri tulee kysymään, millä asialla olen. Silloin tiedän, että mökki on hyvissä käsissä, Jari Venetjoki kertoo. AO-O

Hartolalainen Amanda Hallberg matkusti kuukausi sitten kansainväliseen mallikilpailuun New Yorkiin. 16-vuotias Hallberg lähti matkaan avoimin mielin, tarkoituksenaan kokea jotain aivan uutta.

Mitkä ovat tunnelmat matkan jälkeen?

-Se oli uskomaton kokemus. En olisi ikinä uskonut, että tämmöistä tulee koettua, kertoo Hallberg.

New Yorkissa päivät kuluivat suurimmaksi osaksi kilpailujen parissa. Nähtävyyksiin nuori mallikilpailija ei ehtinyt tutustua Central Parkia lukuun ottamatta.

Sadat mallitoimistojen edustajat seurasivat kilpailusuorituksia ja kutsuivat mieleisensä mallit pienimuotoiseen haastatteluun. Hallberg sai kymmenen haastattelukutsua eri mallitoimistoista muun muassa Tokiosta, Lontoosta, Milanosta ja Los Angelesista.

Työsopimuksia Hallberg ei ole ainakaan vielä kirjoittanut.

Mieluisin työkohde olisi Lontoo, jossa Hallberg on aiemmin käynyt lomalla.

-Lontoo on ykkösvaihtoehtoni. Sitä paitsi matkakustannukset sinne ovat kohtuulliset, hän toteaa.

Viime viikolla Hallberg aloitti toisen luokan Lyseon lukiossa Jyväskylässä.

-Kouluun oli kiva palata. Siellä saa kiinni arkirytmistä, hän tuumaa. AO-O

Järjestyksessään viidennen Kirjojen Yön ohjelma oli monipuolinen ja tasokas. Liekö ihmisissä näkyvissä Sysmän vilkkaan kulttuurikesän jälkeen jo lievää väsymistä, sillä teatteritalon saliin olisi mahtunut enemmänkin väkeä.

Mezzosopraano Essi Luttinen piirsi yleisölle upean Rakkauden kartan; laulun voimin kierrettiin eri kohdemaissa teeman mukaisesti ympäri maailmaa. Yksi tutummista maista oli tietenkin Suomi, jonka Luttinen  esitteli mm. Tamara Lundin tutuksi tekemällä laululla ”Sinun omasi”. Ranskankielinen ”Kuolleet lehdet” toivat sopraanon äänikapasiteetin loistavasti esille.

Luttista säestänyt pianisti Petri Haapasalo soitti rutiininomaisesti.

Illan toisessa osiossa näyttelijä Mirjami Heikkinen ja muusikko Mikko Perkola taluttivat lavalle Hippopotamuksen, virtahevon. Eeva-Liisa Mannerin novelliin pohjautuvan esityksen on ohjannut Taija Helminen. Mainio tarina naisesta, joka ottaa lemmikikseen virtahevosen (Mannerin nimitys). Lemmikki on varsin kulttuurillinen tapaus, lukee runokirjoja, soittaa pianolla Bachia ja laulaa omia sävellyksiään. Nainen saa yksinäiseen elämäänsä  virtahevosesta paljon lohtua, mutta tuttavuus jää varsin lyhyeksi kokemukseksi. Erinomaisesti ja maukkaalla huumorilla toteutetun pienoisnäytelnän jälkeen yleisö saa itse päätellä, oliko tarina unta vai totta!

Lauantaipäivä alkoi Sysmän Kirjakaupalla perinteisesti lastentunnilla, missä Tuija Rantalainen ja Veini Nupponen jahtasivat karkuteillä olevaa Veikko-vahtikoiraa. Kuurina Teatterin Mestari -näytelmän musikkinumeroiden jälkeen alkoi kirjailijoiden haastettelukierros. JP Pulkkinen ja Tarleena Sammalkorpi ”hiostivat” peräjälkeen Olli Jalosta, Monika Fagerhomia, Petri Tammista ja Kimmo Oksasta.

Jalosen ”Miehiä ja ihmisiä” ilmestyi vuosi sitten ja haastattelun ydin keskittyi luonnollisesti tähän romaaniin. Politiikkaa, musiikkia ja urheilua  rakennusaineinaan käsittävä kirja käsittelee taidokkaasti ajan ongelmia ja kaiken katoavuutta.

Monika Fagerholmin viimeiset romaanit ”Amerikkalainen tyttö” ja ”Lola ylöslaisin”  ovat olleet todellisia menestysteoksia. Kirjailja kertoi haastattelussa perinjuurin tarkoin omista työmetodeistaan ja uskoi kaikkien kirjailijoiden tekevän työtään omalla persoonallisella tavallaan. Fagerholm sanoi, että hänen kirjoissaan painottuvat selkeästi teoksen alku, keskikohta ja loppu. Lisäksi kirjailija pohti kriitikoiden suhtautumista naiskirjoittajiin mieskirjailijoihin verrattuna.

Petri Tamminen oli lukenut pyydettäessä Veijo Meren ”Everstin autonkuljettaja” -teoksen ja analysoi sitä. Tammisen mielestä Meri pystyy kirjoitamaan asiasta tarkasti, vaikka välillä ollaan siitä hiukka sivussa – eikä Meren proosa vanhene koskaan. Tammisen uusin kirja ”Meriromaani” on pitkä tarina epäonnistumisista ja yrityksistä selvitä niistä.

Kimmo Oksanen kertoili värikkäästi ainakin sysmäläisille jo tutuksi tulleen  ”Kasvonsa menettäneen miehen” tarinaa. KP

Viime lauantaina vietettiin Päijät-Hämeen Metsänhoitoyhdistyksen iltamia Krouvin lavalla Hartolassa. Tapahtuma veti paikalle tuhatkunta asiaohjelmasta sekä viihteestä kiinnostunutta metsänomistajaa ja yhteistyökumppania. Illan pääpuhujaksi saapui maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka metsänhoitajana osasi arvostaa sekä illan ohjelmaa että hyvinhoidettua itähämäläistä metsämaisemaa matkan varrella. Ministeri muistutti valtiontalouden säästöjen koskettavan jokaista suomalaista ja metsäpuolella näiden konkretisoituvan mm. kemera-leikkauksissa. Tiilikainen kannusti kuitenkin jatkamaan alueella hyvin käynnistynyttä taimikon varhaishoitoa.

– Aktiivisen yhdistyksen ja metsänomistajien ansiosta tällä seudulla on jo kauan ymmärretty, että taimikon hoidossa saa sijoitetulle eurolle parhaan hyödyn, kiitteli Tiilikainen. Hän nosti puheenvuorossaan esille myös hallituksen tavoitteen lisätä puun vuotuista käyttöä 15 milj. kuutiometriä sekä puun monipuolisen käytön tärkeyden. Metsäala tulee olemaan kärkitekijä talouden nostamisessa.

– Tasainen menekki metsissä kasvavalle puulle jakaisi myös kasvua, kehitystä ja työtä alueellisesti tasaisemmin, summasi Tiilikainen. Ennen puheenvuoroaan ministeri ehti vaihtaa ajatuksia mm. tieverkoston kunnosta alueen maa- ja metsätalousyrittäjien kanssa.

Puheenvuoron illan mittaan käyttivät myös mhy Päijät-Hämeen hallituksen pj. Jarmo Poutiainen sekä MTK:n metsävaltuuskunnan pj. Mikko Tiirola. Lämmin ilta jatkui Luomulikan ohjelman, karaoken sekä tanssin merkeissä. RP

Viikonloppuna X Kirkko Soi järjesti kaikkiaan neljä musiikkitilaisuutta Sysmässä. Sysmän vapaa-ajanasukas Reijo Ikosen ja kanttori Jaak Lutsin ideoima musiikkitapahtuma vietti kymmenennettä kertaansa Sysmän kesässä.

Perjantaina Sysmän kirkossa esiintyi sopraano Soile Isokoski ja pianisti Ilkka Paananen. Kirkkosalin täyteinen yleisö oli haltiossaan Isokosken vahvasta äänestä ja upeista tulkinnoista.

Ohjelmistoon kuuluivat G.F. Händelin (1685-1759) osiot Messias oratoriosta ja Xerxes oopperasta; Yrjö Kilpisen (1892-1959) sävellykset Eino Leinon, V.A. Koskenniemen ja Kantelettaren teksteihin.

Jean Sibeliuksen (1865-1957) juhlavuoden kunniaksi Soile Isokoski esitti kaikkiaan yhdeksän säveltäjämestarin teosta. Tauno Pylkkäsen (1918-1980) säveltämät Einari Vuorelan Kaivotiellä ja Aino Kallaksen Pastoraali päättivät konsertin. Yleisön iloksi Isokoski esitti vielä kaksi encorea.

Vuonna 1986 ensikonserttinsa pitänyt Sibelius-Akatemian kasvatti Soile Isokoski kehui Sysmän kirkkoa oivalliseksi konserttipaikaksi.

-Kirkon akustiikka on mahtava ja saa musiikin soimaan erinomaisesti etenkin, kun kuulioita on paljon pehmentämässä kaikua.

Wienissä vuonna 2008 kamarilaulajattaren arvon saanut Isokoski kertoi itse yhdessä pianisti Ilkka Paanasen kanssa valinneensa Juhlakonsertin ohjelmiston.

-Pastoraalia en ole aiemmin esittänyt, mutta se tuntui sopivan erittäin hyvin keskiaikaiseen kivikirkkoon, pohdiskeli sopraano konsertin jälkeen.

Soile Isokosken kesän on muutoin täyttänyt opetustyöt, etenkin mestarikurssit. Oulussa asuva ja opettava sopraano esiintyy parisen kertaa kuussa.

-Tämä työtahti on sopiva elämäntilanteeseeni. Työtilaisuuksia olisi enemmän, mutta ajankäytöllä on rajansa. Nyt on mukava lähteä Juhlaillalliselle nauttimaan musiikista ja illallisesta. Kiitokset vielä upealle ja kirkkosalin täyttäneelle yleisölle.

Alasimessa kuultiin
italialaista ja argentiinalaista musiikkia

X Kirkko soi jatkui perjantai-iltana, jo viikkoa ennen tapahtumaa loppuunmyydyllä Juhlaillallisella Vanhan Kartanon Alasimessa. Juhlaillallisella esiintyivät Tenorissimo ja bandoneonia soittanut Mikko Helenius. Musiikkia oli Italiasta, Argentiinasta ja Olavi Virran tuotannosta juhlavuoden kunniaksi.

Lauantaina kirkon pihamaalle tarkoitettu esitys siirtyi kirkon suojiin huonon ilman riepotellessa nuotteja. Konsertissa esiintyivät tenorit Lasse Riutamaa, Reijo Ikonen ja Pekka Ikonen. Sini Hyvärinen soitti selloa, Ulla-Stina Ikonen harppua ja Jaak Luts pianoa.

Sunnuntaina kuulijat saivat olla mukana esityksessä: Paluu Sibeliuksen häämatkan maisemiin. Musiikista vastasivat Jussi Makkonen, sello, ja Nazig Azezian, piano. Sysmän kirkko muuntautui häämatkan maisemiin Pieliselle sanoin ja sävelin. Jussi Makkonen kertoi ja maalaili tunnelmia Sibeliusten häämatkasta.

Kirkko Soi tapahtumassa vieraili kaikkiaan 800 kuulijaa. Tapahtuman järjestäjän Reijo Ikosen mukaan kävijätavoite tuli saavutetuksi. Eniten kuulijoita oli juhlakonsertissa, 460 henkeä.

Ensi vuoden suunnitelmat liki valmiit

Ensivuoden Kirkko Soi ohjelmisto ja esiintyjät ovat jo varattuina. Elokuun ensimmäisen viikonlopun konserttisarjan aloittaa perjantaina Sysmän kirkossa esiintyvä pianisti Laura Mikkola.

Lauantaiksi on suunniteltu todellista spektaakkelia; Tähtilaulaja Juha Uusitalo saapuu laivalla kirkon rantaan ja urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi soittaa laivaan nostetuilla Allenin suurilla digitaalisilla uruilla laivan kannella, mikäli vain sää sallii. Esityksen aihe ei ole sen vähäisempi kuin Lentävä Hollantilainen. Ohjelman toinen osa tapahtuu kirkossa.

Lauantai-ilta jatkuu tämän vuotiseen tapaansa myös ensi vuonna Vanhan Kartanon Alasimessa. Musiikista vastaa Tenorissimo.

Todennäköisesti sellisti Jussi Makkosta on mahdollista kuulla ensikesän Kirkko Soi -tapahtumassa. -Sunnitteilla on esimerkiksi sunnuntaille lounaskonsertti tai kartanokonsertti tai näiden yhdistelmä, toteaa ensikesää visioiva Reijo Ikonen.
VJ ja HJ