Nokan patikka

Helena Mäkinen
HARTOLA


Koitti ry järjesti 29.5. Tauno Lehtosen johdolla patikoinnin keväisessä metsässä. Pienen sateen jälkeen luonto tuoksui raikkaalta, linnut lauloivat ja aurinkokin pilkisti, vaikka kauempana jyrähtelikin.

Risto Sankari kertoi lyhyesti lähellä sijaitsevan lapsuudenkotinsa Uotilan vaiheista. Risto oli saanut selvitettyä sukunsa vaiheita vuoteen 1694 saakka, jolloin Lautniemen torpassa oli syntynyt Kaapo Laurinpoika. Hän oli hakeutunut 1723 Koskipään rakuunaksi. Vastamäen Anttilasta tulivat Uotilaan veljekset Josef (s. 1875), jota kutsuttiin Juosepiksi ja hänen velimiehensä Herman, kumpikin perheellisiä miehiä. Veljekset asuivat Uotilassa yhdessä kolmisen vuotta, mutta totesivat sitten, että pieni torppa ei elätä kahta perhettä. Herman muutti Pertunmaan Mansikkamäkeen.

Patikan piti alkaa puoliltapäivin, mutta samaan aikaan alkanut Lemmonlammentien tiekokous viivästyttä lähtöä. Ototettiin kokouksesta muutamaa patikoijaa mukaan. Näytti myös siltä, että alkaa sataa, joten odoteltiin rauhassa tovi.

Osallistujia kertyi hieman vajaa 20, joista pari jäi virittelemään makkaratulia, kun muut lähtivät taivaltamaan Pohjärven eteläkärjestä. Hyttysiä ei onneksi ollut kiusaksi asti.
Reitti kulki ensin Pohjärven ja Suurjärven välistä kannasta pitkin, sitten noustiin mäkeä ylös. Keväinen metsä oli vehreä, mustikat kukkivat jo lupaavasti.

Patikan aikana tuli muutama tippa vettä ja ilma oli lämmin, mutta kun päästiin takaisin lähtöpisteeseen, alkoi sataa. Se ei kuitenkaan haitannut jutustelua ja pian päästiin mehun, kahvin ja makkaroiden kimppuun.

Tauno Lehtonen kertoi, että reitin varrella sijaitsevaa Römpsinsuota oli ollut tarkoitus käydä katsomassa, mutta joskus metsäpoluilla käy niin, että alkuperäinen suunnitelma muuttuu. Eipä tuo haitannut. Seuraavalla kerralla römpsitään suolle.

Kuvassa: Polkua pitkin mäkeä ylös.

Lenkkimaasto oli vaihtelevaa.