Kyläkaupasta unelmakoti

Suuri ja vanha talorumilus vei perheen sydämen. Sen jälkeen Piia Virtasen ja Jussi Korhosen elämä on ollut yhtä remontointia ja sisustamista, mutta mieluista sellaista. Kun Onkiniemen vanhaan kauppaan astuu nyt sisään, sen sisustus hivelee silmää.

Piia ja Jussi ovat asuneet vanhassa kaupassa nyt parisen vuotta. Ensi remonttirysäys kesti kahdeksan viikkoa. Sen jälkeen taloon päästiin asumaan. Talon rakenteet olivat kunnossa, mutta paljon on tehtykin. Muovimattojen alta kaivettiin esiin lankkulattia, alakerran ikkunat vaihdettiin, pahviovet vaihdettiiin puisiin, vanha puuhella kunnostettiin keittiöön. Materiaalit ovat sekä uusia että vanhoja.

Kokonaisuus rakentuu pala palalta, vähitellen mutta tasaiseen tahtiin. Aivan kuten olohuone perintöhuonekalujen pohjalta. Oivallukset viimeistelevät kokonaisuuden. Remonttia ja sisustusta  tehdään vanhaa taloa kuunnellen. Ei siloitellen, elämänjäljet saavat näkyä, vanhat ja uudet. Niistä viisivuotias tytär Elsa, koirat Muska ja Arvi ja kissa Albert pitävät huolen.

Piia on pitänyt ja pitää koko ajan sisustussilmät auki. Tavarat, kalusteet, kaikki sisustuselementit ovat tarttuneet käteen kirppareilta, kaupoista, sisustusliiikeistä, varastojen nurkista, netistä, mikä mistäkin.

Yläkerrassa on vielä remonttia jäljellä. Siitä rakentuu 50-luvun typpinen kokonaisuus, siis aivan erilainen kuin maalaisromanttisesta alakerrasta. Se on kaunis kokonaisuus ja täynnä viehättäviä yksityiskohtia. Alakerta on valmis, omin käsin rakentunut. Tai valmis ja valmis: sisutus elää koko ajan.

Talosta Piia ja Jussi maksoivat yksiön verran ja toinen mokoma on kulunut remonttiin ja sisutukseen. Jussin kirvesmiehen taidot ovat olleet tarpeen. Tilaa siinä riittää: neliöitä on 300, huoneita kahdeksan ja toimivia pönttöuunejakin kuusi.

TK

Yksi vastaus artikkeliin “Kyläkaupasta unelmakoti”

  1. Olipa mukava huomata tämä nettiartikkeli. Olen kesäsysmäläinen, mutta oleskelen paljon Onkiniemellä myös muina vuodenaikoina, lähinnä metsätöitä tehden.

    Ajelen talon pihan läpi metsälle vähän väliä ja huomasin toissa kesänä, että taloon oli tullut uusi omistajaperhe. Ei kestänyt kauankaan, kun tekemisen meininki alkoi näkyä. Arvasin saman tien, että tässä on nyt sekä osaamista että päättäväisyyttä saada talo taas arvoiseensa kuosiin niin sisältä kuin ulkoakin. On hieno juttu, että näille kylille tulee nuorta porukkaa, joka pistää tuulemaan! Äidin puolen sukuni on eräästä lähitalosta; siisti ympäristö ja iloiset ihmiset kylillä ilahduttavat sekä vakiasukkaita että satunnaisia kulkijoita. Hyvä Onkiniemi!

Kommentit on suljettu.