Heikki Helin
Kassara 2000-2016
Itä-Hämeessä ilmestyneet pakinat
Padasjoen Kirjapaino
2018
Olin Itä-Hämeessä kesätoimittajana kesällä 1970. Seuraavana kesänä olin Etelä-Suomen Sanomissa urheiluosaston kesätoimittaja.
Siitä alkoi jatkuva kirjoittaminen Itä-Hämeeseen. Vuonna 1974 aloin kirjoittaa otsikolla Sysmästä ja sysmäläisistä. Sarjassa käsiteltiin Sysmän historiaa ja nykytilaakin. Tällaisia juttuja ilmestyi toistasataa. Viimeiset ilmestyivät vuonna 1982.
Kassaraa vuodesta 1981 alkaen
Vuonna 1981 siirryin töihin Lahden rahatoimistoon. Päätoimittaja Erkki Puputti teki syksyllä 1981 modernin terminologian mukaan strategisen valinnan eli yksinkertaisesti ilmaisten avasi Itä-Hämeen palstat Kassaralle. Päätoimittajan kanssa sovittiin, että alan kirjoittaa viikoittain ajankohtaisia aiheita sivuavia kirjoituksia ja käsitellä erityisesti kuntien hallintoa ja taloutta.
Joulukuun 4. päivänä 1981 ilmestyi ensimmäinen Kassara otsikolla ”Supistaen, rutistaen, runtaten”. 20 vuotta myöhemmin Kassara selaili vanhoja tekstejään. Saarnaajan sanat tulevat mieleen: ”Mitä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu, ei mitään uutta auringon alla.”
Helmisen aikaa
Aika pian kirjoitusten julkaisupaikaksi vakiintui pääkirjoituksen alla oleva tila ja julkaisupäiväksi lauantai. Jutun vinjetistä taisi olla kolme muotoa.
Kirjoittaminen jatkui Ari Helmisen tullessa päätoimittajaksi. Välillä otettiin kantaa melko tiukastikin. Vastineita alkoi tulla niin Heinolasta kuin Sysmästäkin.
Sysmässä elinkeinojen kehittämisessä karkasi mopo käsistä. Sysmässä Kehitysyhtiöstä muodostui ongelma sen suurimman vuokralaisen ajauduttua konkurssiin. Tiedotusvälineiden kannalta ongelmaksi muodostui se, että tietoja ei paljon tihkunut yhtiömuodon takia.
Vuodesta 1993 alkaen olin töissä Helsingin kaupungin tietokeskuksessa. Sain seurata hyvin läheltä valtionosuus- ja verouudistuksia ja muitakin kuntatalouteen liittyviä asioita. Se näkyi Kassaran pakinoissakin, joissa otettiin kantaa uudistukseen ja kerrottiin, miten muutokset vaikuttavat alueen kuntiin.
Nimimerkki mahdollisti piikikkäämmän tekstin
Nimimerkki pysyi aika pitkään salassa. Välillä Kassara antoi ymmärtää, että nimimerkin takana on useita eri henkilöitä. Entistä päätoimittaja Erkki Puputtiakin epäiltiin yhdeksi Kassara-kirjoittajaksi.
Kassaran kirjoittajaa arvuuteltiin. Moni tuli kysymään, että olenko se minä. Mitään en tunnustanut. Perusteena arvauksille oli, ettei tuollaisia tekstejä kunnallistaloudesta ja -politiikasta kukaan muu täälläpäin kirjoita. Samanlainen peruste oli joillakin urheilumiehilläkin, jotka olivat tunnistavinaan kirjoittajan.
Nimimerkki on käyttökelpoinen tällaisten kirjoitusten alla. Tutkija ei olisi voinut kirjoittaa niin räväkästi kuin Kassara kirjoitti. Tutkijan roolissa kirjoitin kymmeniä tekstejä joka vuosi mm. Etelä-Suomen Sanomiin ja Kuntalehteen.
Kassaran kirjoitukset olivat luettuja. Päijät-Hämeessä ainoastaan Lahdessa uskalletaan lehdissä ottaa kantaa kaupungin tekemisiin. Kassaran piikikäs tyyli toisaalta ihastutti, toisaalta vihastutti. 2000-luvun alussa muutamana vuonna tehtiin vuoden lopussa Valitut Kassarat -kooste, johon valittiin vuoden sykähdyttävimpiä paloja.
Tilapäisellä johdolla valta kihahti päähän
Ari Helminen siirtyi Etelä-Suomen Sanomiin vuonna 2007. Aria tuuraava sijaisjohtaja käytti valtaansa. Hän leikkasi pian Arin lähdön jälkeen Kassaran kirjoituspalkkiota kertomatta mitään siitä minulle. Asia ilmeni vasta tiliotetta lukiessani.
Viimeinen Kassara sillä erää ilmestyi 17.5.2007. Samalla loppui Sysmän kirkonkylän vaiheita kuvaava sarja, josta ehti ilmestyä 60 juttua. Se ei saanut lehdessä jostain syystä hyväksyntää. Sarja siirtyi Lähilehteen ja tämä on sarjan 527. kirjoitus.
Uudeksi päätoimittajaksi Ari Helmisen jälkeen valittu Jari Niemi teki matkan kesäasunnolleni Sysmään. Niemi kehui Kassaran kirjoituksia todeten, kuinka luettuja ne olivat olleet. Maanitteli ja houkutteli jatkamaan ja lupasi korottaa kirjoituspalkkiotakin. Kassara palasi kirjoittamaan. Taukoa oli reilut neljä kuukautta.
Kassaran teksteistä tuli lehden sisäänvetotuote. Ne olivat juttuja, joita odotettiin. Lehtikin ymmärsi niiden arvon. Lehdessä oli pikkuilmoituksia, joissa kysyttiin: ”Mitähän Kassaralla taas mielessä. Pakina lauantain Itä-Hämeessä.” En muista, että mitään muita vakituisia palstoja olisi tuolla tavalla puffattu.
Sysmä 1990-luvulla, Hartola 2000-luvulla
Jos 1990-luvulla oli kriittisiä juttuja Sysmästä, oli Hartolan talous esillä paljon 2000-luvulla. Hartolasta viestitettiin, että kyllä Sysmän luvut surkeilta näyttäisivät, jos noudattaisivat kirjanpitosuosituksia Kehitysyhtiön avustusten kirjaamisessa.
Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki siivosi sysmäläisten kaapista Kehitysyhtiön luurangon ilmeisesti hartolalaisten avustuksella. Hartola kipuili kriisikuntarajojen kanssa, mutta konsernialijäämä saatiin ”kultaisella kirjauksella” muuttumaan ylijäämäksi. Se olisi ollut uutinen, mutta yksikään täkäläinen toimittaja ei sitä ymmärtänyt.
Kassaran jutut eivät kiinnosta Itä-Hämeen lukijoita!
Soitin joulukuussa 2016 päätoimittaja Jari Niemelle. Keskustelun lopuksi hän kertoi, että lehteä uudistetaan ja Kassara jää pois.
Kysyin syytä potkuihin. Niemi ilmoitti, että lukijatutkimusten mukaan Kassaran kirjoitukset eivät kiinnosta lehden lukijoita. Kirjoitukset jouduttiin siis lopettamaan, koska tilalle piti saada kepeämpää. Kertaakaan Niemi ei ollut valittanut Kassaran tekstien vähäisestä kiinnostavuudesta.
Jari Niemen ”lukijatutkimukset” taisivat olla nollatutkimuksia. Niinpä kokosin kaikki 2000-luvun kirjoitukset, jotta lukijat voivat arvioida niiden kiinnostavuuden.
Paikallisia tekstejä
Kassaran kirjoitusten paikallisuutta osoittaa alueen kuntien nimien esiintymiskerrat Kassaran kirjoituksissa. Vuosina 2000-2016 kuntien nimet esiintyivät seuraavasti: Sysmä 1063, Hartola 888, Heinola 925, Joutsa 281, Pertunmaa 131 ja Luhanka 55 kertaa.
Sysmään liittyvien kotiseutukirjojen teossa olen selannut jo pariin kertaan sen jälkeen läpi suunnilleen kaikki Itä-Hämeen numerot vuodesta 1927 alkaen nykypäivään asti. Tiedän siis, mitä lehti sisältää.
Olen kirjoittanut Itä-Hämeeseen joka vuosi vuosina 1970-2016, siis kaikkiaan 47 vuonna.
Yhteensä tekstejä ja kuvia on ollut lähes 3000.
Heikki Helin
Tämä on kirjoitussarjan 527. osa.