Avainsana: terveys

Julkaistu

Tietoa Omaolo-palvelusta

Heli Oksanen 
SYSMÄ/HARTOLA

Minna Tuuri toimii Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Tietohallinnossa Digitiimissä ICT asiantuntijana ja Omaolo tuotevastaavana. Hän kertoo meille tarkemmin Omaolo-palvelusta. 

  • Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointikanava, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Se tukee oma- ja itsehoitoa sekä auttaa tarvittaessa yhteyden saamisessa oman sote-keskuksen ammattilaisiin.
    Omaolo on otettu Päijät-Hämeessä vaiheistetusti käyttöön 2019 alkaen. Sysmäläisten käyttöön se avattiin hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa 2023.

Oirearvion täyttämällä saa kätevästi arvion hoidon tarpeesta ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden.

  • Käytössä ovat seuraavat oirearviot: alaselkäkipu tai -vamma, hampaiden tai suun alueen oire tai vamma, hengitystietulehdus, korvan kipu tai tukkoisuus, kurkkukipu tai nieluoire, närästys, olkapään kipu, jäykkyys tai vamma, peräaukon seudun oire, polven oire tai vamma, päänsärky, ripuli, seksitautiepäily, silmän rähmiminen, vetistys tai punotus, virtsatietulehdus sekä yskä. Uusina valikoimaan on tulossa punkinpureman ja eturauhasen oirearvio. 
    Voi täyttää myös yleisen oirekyselyn. 

Omaolon sähköinen terveystarkastus auttaa arvioimaan elintapoja ja henkistä hyvinvointia. Se antaa kattavan raportin terveydentilasta ja näet, miten henkinen hyvinvointisi ja elintavat vaikuttavat riskiin sairastua elintapasairauksiin. Terveystarkastuksen pohjalta annetut palautteet perustuvat viimeisimpään tutkimusnäyttöön kuten Käypä hoito-suosituksiin. Kyselyn täyttäminen vie aikaa 10-15 minuuttia. Jos terveystarkastuksessa todetaan kohonnut sairastumisriski, avautuu ajanvarausmahdollisuus asiantuntija hoitajalle jatkoselvittelyä varten. 

Sosiaalipalvelutarpeen arvioilla voi kartoittaa, millaista tukea tai apua sosiaalipalveluista voi löytyä. Käytössä on arvio henkilökohtaisesta avusta, arvio liikkumisesta kodin ulkopuolella sekä arvio omaishoitotilanteesta. Arvion tulokset auttavat arvioimaan oikeutta kyseiseen tukeen, ja kannattaako tukea hakea. Lisäksi näet alueesi toimintaohjeet ja yhteystiedot, jotka auttavat eteenpäin asian kanssa. Yhden arvion täyttäminen vie aikaa 2-4 minuuttia.

Hyvinvointivalmennukset kannustavat terveyttä tukeviin elämäntapamuutoksiin.

Lokakuun puolivälissä otettiin käyttöön hyvinvointialuetasoinen sähköisen terveystarkastuksen toimintamalli. Mikäli herää kysymyksiä terveyteen liittyen, voi täyttää sähköisen terveystarkastuslomakkeen, ja lähettää tuloksen ammattilaisen arvioitavaksi. Jos sairastumisriski on kohonnut, avautuu ajanvarausmahdollisuus asiantuntijahoitajalle. Tarvittaessa voidaan myös ohjata laboratoriokokeisiin. Mikäli todetaan hoitoa vaativa sairaus, ohjataan oman sote-keskuksen hoitajalle/lääkärille.

Seuraava kehitysaskel sysmäläisten ja hartolalaisten Omaolo-palvelussa on olkapää-, selkä- ja polven oirearvioiden tiettyihin tuloksiin kytkettävä ajanvarausmahdollisuus fysioterapeutin vastaanotolle. Näin voi oirearvion täytettyään jatkaa samassa palvelussa suoraan ajanvaraukseen. Ajanvaraus avataan 1.2.24. 
Käytössä on myös ammattilaislähtöisenä palveluna lasten ja nuorten suun määräaikaistarkastuksen esitietolomake. 

  • Omaolo-palvelua kehitetään kansallisesti DigiFinlandin johdolla ja olen meidän alueelta mukana tässä kehityksessä. On todella kätevää, kun ei tarvitse omalta kotisohvalta lähteä mihinkään, varsinkin jos liikkuminen on hankalaa, vaan sähköinen asiointikanava on käytettävissä joko tietokoneella tai älypuhelimella osoitteessa www.omaolo.fi . Palvelu on helppokäyttöinen, ei vaadi minkään erillisen sovelluksen asentamista ja on käytettävissä 24/7.

Kuvassa: Minna Tuuri on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Omaolo tuotevastaava. Kuva Tanja Reili.

Julkaistu

Liike on lääkettä – vielä vanhanakin

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ/HARTOLA

Liikunnan avulla myös ikääntyneet voivat saada lisää toimintakykyisiä elinvuosia. UKK-instituutti mainitsee tiedotteessaan, että liikunnan hyötyjä ovat mielialan koheneminen, ajatusten terävöityminen, stressin tunteen keveneminen ja parempi uni.

Liikkuminen ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa monia sairauksia, kuten useita sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja joitakin syöpätauteja.

Monissa arjen toiminnoissa päivittäisten askelien määrä nousee huomattavasti. UKK-instituutin mukaan jokainen askel kannattaa: kotiaskareet, kauppareissut ja muut tavalliset puuhat.
Seniorikansalaisten (65+) liikuntasuositukset ovat hieman erilaisia kuin nuorempien. Uusi vireyttä liikkumalla -pyramidi pitää palauttavaa unta kaiken perustana. Kun herää virkeänä, tietää nukkuneensa tarpeeksi.

Pyramidin seuraava kerros muistuttaa tauoista paikallaan oloon. Taukoja paikallaan olosta olisi otettava aina kun voi. Pienikin liikuskelu, jo tuolista ylös nouseminen, aktivoi lihaksia ja vähentää kehon kuormittumista.

Kolmantena kerroksena pyramidissa on kevyttä liikkumista. Siihen sisältyy niin arkiaskareet kuin kävelylenkit ja erilaiset ryhmäliikunnat. Pyramidin kapenevalta huipulta löytyy rasittavampi liikunta, lihasvoima, tasapaino ja notkeus. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi niitä olisi hyvä tehdä kahdesti viikossa. Lähtökohta tietenkin vaikuttaa tekemiseen. Hyväkuntoinen kuusvitonen ja yli yhdeksänkymppinen liikkuvat omien edellytystensä mukaan.

Sysmän Palvelutalon fysioterapeutti ja pilates-ohjaaja Reeta Virén painottaa kokonaisvaltaista kehonhuoltoa terveenä ja toimintakykyisenä pysymiseen. Liikunnan lisäksi kehon rentouttaminen, rentoutuminen, sopiva ravinto ja riittävä uni ovat kehonhuollollisia toimenpiteitä. Keho ja mieli toimivat yhteistyössä.

-Uni on tärkeää. Ikääntyneet nukkuvat ehkä yöllä vähemmän, mutta saattavat ottaa päivätorkkuja. Oleellista on riittävän hyvä ympäristö nukkumiseen. Huono sänky tai huono asento aiheuttavat turhia kolotuksia.

-Ravinnossa ongelmia voi olla ateriarytmissä ja ravinnon monipuolisuudessa. Kun kokonaisuus on kunnossa, pulla päiväkahvin kanssa ei ole ongelma. Ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä, Virén muistuttaa.

Julkaistu

Viikon Henkilö Lotta Puikkonen, Pian oikeushoitaja

Heli Oksanen
SYSMÄ

Kuka olet?

  • Olen liki paljasjalkainen sysmäläinen, sillä lapsuudenperheeni muutti Sysmään ollessani vielä vauva. Kävin peruskoulun ja lukion täällä, jonka jälkeen muutin Helsinkiin opiskelemaan kätilöksi. Opiskeluaikana tapasin mieheni ja aika pian oli selvää, että asetumme Lahteen.
    Kymmenkunta vuotta työskentelin synnytyssalissa, mutta sitten avautui mahdollisuus siirtyä apulaisosastonhoitajan tehtäviin.
    Suoritin töiden ohessa johtamisen erityisammattitutkinnon.
    Apulaisosastonhoitajan työssä on vierähtänyt kuutisen vuotta pois lukien viime vuosi, jolloin olin synnytysosaston muuttokoordinaattori osaston muuttaessa keskussairaalan uudisrakennukseen.

Mitä työsi pitää sisällään?

  • Työnkuva on laajentunut siten, että muuton myötä synnytysosaston yhteyteen avautui ympärivuorokautinen naistentautien ja raskaana olevien päivystys. Hoidamme siellä kaikki kiireellistä hoitoa vaativat naiset gynekologisissa päivystysongelmissa.
    Vuoden alusta meillä avautui myös Päijät-Hämeen Seri-tukikeskus, jossa hoidamme kaikki alueen 16-vuotta täyttäneet seksuaalirikosuhrit.
    Vastaan siitä, että työt sujuvat mahdollisimman mutkattomasti; teen työvuorosuunnittelun hienosäädön, hoidan sairauspoissaolojen järjestelyn, huolehdin, että hoitotarvikkeita on riittävästi. Aina on jotain kehitettävääkin. Teen edelleen vähän myös potilastyötä, vedän synnytysvalmennuksia ja sijaistan osastonhoitajan lomia.

Mitä syksyysi kuuluu?

  • Tämä syksy ja ensi kevätkin kuluu töiden lisäksi oikeushoitajaopinnoissa. Kotona minut pitää touhukkaana tomera viisikuukautinen suomenlapinkoira Lysti, joka sekin käy pentukoulua oppiakseen hyville tavoille.

Kertoisitko oikeushoitajakoulutuksesta?

  • Oikeushoitajakoulutus järjestetään Suomessa nyt ensimmäistä kertaa THL:n oikeuslääkintäyksikön sekä Tampereen ja Oulun ammattikorkeakoulujen yhteistyönä.
    Oikeushoitaja hoitaa väkivallan ja pahoinpitelyn uhreja sekä eri rikoksista epäiltyjä. Oikeushoitaja tunnistaa, kerää ja dokumentoi rikokseen liittyviä lääketieteellisiä todisteita myöhempää oikeudellista käyttöä varten. Oikeushoitajan tehtävänä on varmistaa tehokas ja laadukas virka-apu.

Miten oikeushoitajan koulutus tulee muuttamaan työtäsi?

  • Oikeushoitajakoulutus antaa työkaluja Seri-tukikeskuksen toimintaan ja kehittämiseen. Toivon, että koulutusta voi hyödyntää myös laajemmin.

Kerrotko Seri-tukikeskuksesta?

  • Seri-tukikeskus on seksuaaliväkivaltaa kohdanneen tukiyksikkö Päijät-Hämeen keskussairaalassa, yli 16-vuotiaille sukupuolesta riippumatta. Seri-tukikeskukseen voi hakeutua itse, omaisten kanssa tai viranomaisen ohjaamana kuukauden sisällä tapahtuneesta.
    Jos tapahtumasta (esim. raiskaus) on yli kuukausi, apua voi hakea omasta sote-keskuksesta, perheneuvolasta tai eri järjestöjen kautta. Rikosilmoituksen teko ei ole ehtona hoidolle, vaikka siihen kannustammekin. Vastaamme päivystyspuhelimeen ja hoidamme kiireelliset asiat ympärivuorokautisesti, myös viikonloppuisin.

Mitä haluat kertoa palveluista sysmäläisille ja hartolalaisille?

  • Synnytysosaston uudet tilat ovat hyvät ja toimivat.
    Synnytyksen alkuvaiheen hoitoon meillä on kuusi seurantahuonetta, joissa tukihenkilö voi olla mukana koko ajan eikä pitkämatkalaisenkaan tarvitse miettiä, että mahtuuko meille vai joutuuko ajamaan kodin ja sairaalan väliä.
    Synnytyshuoneita on seitsemän. Synnyttäjien vuodeosastolla kaikki huoneet ovat yhden hengen huoneita ja niistä saa tarvittaessa perhehuoneen siten, että puoliso on mukana maksutta, mutta omin eväin. Samalla osastolla on muutama yhden hengen huone naistentautien potilaille. Naistentautien päivystyksen ja Seri-tukikeskuksen palvelut ovat luonnollisesti myös sysmäläisten ja hartolalaisten saatavilla.
Julkaistu

Sysmässä käyttöön Terapianavigaattori

Suomen Terveystalo Oy
Ilona Sammaljärvi
Viestintäpäällikkö

Valtakunnallinen, palkittu palvelu otettiin Sysmässä käyttöön toukokuun alussa. Terapianavigaattorissa täytetään täysin nimettömästi kysely, jolla kartoitetaan muun muassa erilaisia mielenterveyden ongelmien oireita, toimintakykyä ja elämäntilannetta. Nämä ovat tietoja, joita keskeisesti tarvitaan terveydenhuollossa asiakkaan hoidon tarpeen arviossa. Terapianavigaattoria hyödyntäen voidaan nopeammin ohjata sopivimman avun tai tuen pariin.

– Terapianavigaattori on matalan kynnyksen palvelu, johon kuka vain voi mennä tutustumaan ja jäsentämään omia ajatuksiaan. Suosittelen sitä etenkin kaikille, joita mietityttää heidän vointinsa tai jotka kaipaavat tukea mielen haasteisiin, sanoo Terveystalon Kumppanuusratkaisuiden ylilääkäri Paula Reponen.

Terapianavigaattorin tukemana voi hakeutua hyödyntämään esimerkiksi Mielenterveystalo- nimisen verkkopalvelun omahoito-ohjelmia, joita on yli 40 erilaiseen tilanteeseen.

– Lievissä oireissa voi saada suuren avun omahoidosta, kun taas isommissa solmuissa tarvitaan usein lisäksi ammattilaisen tukea ihan kasvotusten. Terapianavigaattori auttaa tämän hoidontarpeen hahmottamisessa, Reponen kuvaa.

Palvelu sujuvoittaa hoitoon pääsyä


Terapianavigaattori sisältää kansallisesti ja kansainvälisesti käytössä olevia oiremittareita yleisten mielenterveyden ongelmien, kuten masennuksen tai ahdistuneisuuden, kartoittamiseen. Kyseessä ovat samat oiremittarit, joita myös ammattilaiset käyttävät hoidontarpeenarviossa.

Kun henkilö täyttää Terapianavigaattorin kyselyn, hän saa palvelusta kahdeksannumeroisen koodin, jonka takana kyselyn tulokset ovat. Koodin voi halutessaan antaa hoitajalle tai lääkärille, jolloin ammattilainen pääsee katsomaan tulokset, mikä sujuvoittaa hoidon aloittamista.

– Vastaajan lisäksi kukaan ei näe tuloksia ilman koodia. Koodista ja sen takaa löytyvistä tuloksista on kuitenkin iso apu, kun ihminen ottaa yhteyttä terveysasemalle mielenterveyden kysymyksissä. Jos Terapianavigaattoria ei pysty käyttämään teknisten syiden tai oman jaksamisen takia, saa terveysasemalle tietenkin olla yhteydessä myös ilman kyselyn täyttämistä etukäteen, Reponen jatkaa. Sysmän terveysasemalle saat yhteyden jatkossakin soittamalla p. 044 494 2585.