Seniorit vauhdissa

Samuli Simula 
SYSMÄ

Lahden harrastajateatterin ”Ohjelmalliset Iltamat” täytti kaikkien odotukset. Ilta päättyi yleisötansseihin.

  • Kun laitoin kulttuurirahastolle apurahakemuksen ajatuksena teatterikerho, kansantanssi ja kulttuurin edistäminen ja ohjaaminen senioreille, niin odotukset olivat suuret. Olen aiemmin tehnyt vastaavaa Lahdessa ja halusin saada levitettyä ideaa muualle Päijät-Hämeeseen ja  pienemmille paikkakunnille. Kun sain apurahan, etsin potentiaalisia kohderyhmiä ja tiloja. Syksyn kerhoille valikoituivat Asikkala ja Sysmä. Opetuskertoja on kymmenen ja toiminta päättyy avoimiin ohjelmallisiin Iltamiin Olen hyvin kiitollinen kaikesta, sillä osallistuminen oli aktiivista ja ihmiset heittäytyivät ihanasti mukaan, kertoo ohjaaja, tuottaja, juontaja Siiri Kakko.

Teatteriesityksessä lavalle nousi lopulta Siirin ja Jannen lisäksi viisi sysmäläistä. Esityksen sisältö löytyi harjoituksissa improvisaation pohjalta. Kun ajattelee, että harjoituskertoja oli vain kymmenen, niin esityksenä nähty ”Ilta Ravintolassa” oli aivan loistava.

  • Hyvä esitys. Erityisesti kiinnitin huomiota siihen, miten taitavasti he ottivat koko lavan ja teatteritilan kokonaisvaltaisesti käyttöön, kommentoi esitystä seurannut Erkki

Teatteriesityksen opetus oli, kuinka rikastua varmasti. Heitä lompakko tielle ja jää puskaan odottamaan löytäjää. Kun lompakko nostetaan, aloitat armottoman metelin ja huudat: Apua, ryöstö, poliisi, poliisi apua! Huijaat, että lompakossa oli paljon enemmän rahaa kuin siellä todellisuudessa oli, ja vaadit korvausta. Näin helppoa on tehdä lisää rahaa. No, pakko sanoa, että tovin saisi Sysmässä huutaa ennen kuin virkavalta paikalle tulisi, joten ei ehkä kannata kokeilla. 

  • Jos kanoille soitti valsseja ja tangoja, niin muninta lisääntyi 9 prosenttia. Jos soitti taas polkkaa ja kupletteja, niin muninta lisääntyi 26 prosenttia. Jos kanoille soitti silloista nykymusiikkia eli pop-musiikkia, niin vanhat kanat lopetti munimisen kokonaan ja nuoret kanat innostui niin vallan, että unohtivat, mitä ovat tekemässä. Tämä väitöskirjatasoinen tutkimus on lähtöisin kanafarmarista sanataiteen pariin siirtyneen Veikko Lavin kynästä. Hauskoin välispiikein iltaa vauhdittanut haitaristi-muusikko Janne Vänskä nauratti yleisöä.

Koettiin teatteria, improvisaatiota, kansantanssia, musiikkia ja yhteislaulua. 

Kuvassa: Senioreiden kansantanssiryhmä. Keskellä mikissä ohjaaja Siiri Kakko ja oikealla Janne Vänskä.

Koskettava konsertti

Samuli Simula
SYSMÄ

  • Kiva, että Tuija Pessa järjesti meille tällaisen ilmaiskonsertti vanhusten viikon loppuun. Tiesitkö, että Reijo Ikosella on Sysmässä kesäasunto? Hän on aivan loistava tenori, taitava puuseppä ja auttava ystävä, kertoo Anneli Vesenterä ennen konserttia.
  • Pulkkilanharjulla satoi vettä ja täällä paistaa aurinko. Jännitin, tuleekohan ketään paikalle. Vanhusten viikon teemana on ”Onni kasvaa yhteisössä”. Esiinnyimme Lassen kanssa yhdessä täällä viimeksi muistaakseni 2012 tuossa kirkon pihalla. Kiitos, että olette kaikki paikalla, avaa Reijo konsertin.

Kuulijat haastettiin mukaan myös yhteislauluun. Reijo arvuuttelee kappaletta yleisöltä.

  • Tähän kappaleeseen, sävellykseen kirjoitti Sakarias Topelius runon. P-J Hannikainen teki suomennoksen. Topelius kuvailee kaunista maisemaa, missä näkyy Vesijärvi. Joko tiedätte mistä kappaleesta on kyse? Tämä on Pirkanmaan maakuntalaulu. Suomennoksessa Vesijärvi vaihtui Roineen…
  • Kesäpäivä Kangasalla, kajahtaa naisääni kirkkosalissa.

Kaksi tenoria matkaa Mauno Kuusiston jalanjäljissä ja heitä säestää harpulla, flyygelillä ja kanteleella Ulla-Stina Ikonen. Kuultiin niin kappale, ”Heijastus” kuin ”Kertokaa se hänelle” joka räjäyttää melkein täyden kirkkosalin valtaviin aplodeihin. 

Lasse opetti laulua 34 vuotta teatterikorkeassa. Hän kertoi koskettavan muiston. Oppilas Akira oli haltioitunut Eino Leinon sanoittaman ”Muistatko vielä sen virren” Vesa Matti Loiri -tulkinnasta. Akira halusi opetella Loirin jokaisen maneerin ja näin kävi. Lopulta Lassen mielestä kappaleeseen täytyi saada Akiran oma ääni, jota lähdettiin etsimään. Koululle tuli suru-uutinen. Akira menehtyi auto-onnettomuudessa.

  • Jälkeenpäin luin, että Oscar Merikanto on säveltänyt tämän kappaleen vanhan hautajaisvirren melodiaan, joka soi taustalla. Meni kylmät väreet ja tuli tunne, että kappaletta opettaessa saatoin Akiraa kohti hänen omia hautajaisiaan, toteaa Lasse Riutamaa liikuttuneena.
  • Rukoilin ensimmäisen kerran vuonna 1995, kun vaimoni sairastui. Hänet otettiin pois, mutta rukous löytyi elämääni. Meitä säestää nykyinen ihana vaimoni Ulla-Stina. Hän on vastaus myöhempiin toteutuneisiin rukouksiin, jotka toteutuivat kirjaimellisesti aina kengännumeroa myöten. Minulla kun on niin kapea tuulikaappi, että sinne mahtuu vai pienet kengät, Reijo hymyilee. 

Koskettavissa, kauniissa ja tunnelmallisissa maisemissa liikuttiin koko konsertin ajan. Encorena soi ”O sole mio”.

Kuvassa taustalla kanteleessa Ulla-Stina Ikonen, tenorit vasemmalta Lasse Riutamaa ja Reijo Ikonen. 

Rallikansa liikkeellä

Samuli Simula
HARTOLA

Vaikka aamu oli sateinen, toi Jari-Pekka ralli Hartolaan runsaasti rallikansaa katsomaan kisaa. Tiestö oli järjestäjän mukaan hyvässä kunnossa. Kun erikoiskoe on ajettu läpi, alkaa tien kunnostus. Jotta kisa onnistuu, on mukana tapahtumaa järjestämässä melkein kolmesataa henkilöä. Tämän lisäksi vielä pelastushenkilökuntaa.

  • Jari-Pekan kanssa yhteistyö on alkanut 2006. Tämä on toimiva kilpailukeskus. Tänä vuonna oli mukana 170 autokuntaa ja yli 40 eri luokkaa. Kaikissa autoissa on GPS-seuranta ja voimme seurata autoja tietokoneelta. Lisäksi autoissa on Ajaksi -ajanottolaite, joka lähettää meille Ek-tulokset heti autokunnan maaliintulon jälkeen. Ennen kaikki tieto kerättiin manuaalisesti. Olen ollut mukana, kun lankapuhelimelle vedettiin piuhaa kymmeniä kilometrejä. Kerran minulla oli ajan laskijana henkilö, joka käytti helmitaulua aikojen laskuun, naurahtaa kilpailun sihteeri Anneli Kauppi.

Tasanopeusajoluokassa kilpailijat ajavat reitin tiekirjan mukaan, johon on määritelty keskinopeus erikoiskokeille. Nopeuspyynnit vaihtuvat erikoiskokeiden eri vaiheissa. Kilpailijoiden etenemistä seurataan tarkastuspisteillä, joilla vaaditaan täsmällisyyttä sekunnin murto-osien tarkkuudella. Kilpailijoiden on saavuttava tarkastuspisteille täsmälleen määrättynä aikana, muutoin he saavat aikasakkoa.

  • Tasanopeusajoluokan porukka on hauska, kun heillä ei ole ralliajovarusteita. He saattavat ajaa lippalakeissa tai heinähatut päässä. Välillä he liikkuvat kaulus- tai T-paidoissa. 
  • Me olemme molemmat ajaneet aikaisemmin rallia ja autosuunnistusta. 2014 aloitettiin tasanopeusajo. Täällä Hartolassa meillä on joku ihmeellinen taika. Voitettiin ajo nyt jo toista vuotta peräkkäin. Tiet on todella hienot. Tässä harrastuksessa nopein ei voita, vaan tarkkuus ratkaisee. Mielenkiintoinen laji lähteä kokeilemaan ja tutustumaan autourheiluun, kun tämä laji ei vaadi erikoisvarustuksia. Pääset kuitenkin täysillä mukaan ralliporukkaan ja tunnelmaan. Tämän lajin parissa meitä on reilu kaksikymmentä autokuntaa ja meidän porukkahenki on erinomainen. Tervetuloa kokeilemaan lajia, kommentoivat voittajat Mika Alakoskela Lapuan UA ja Risto Salonpää Etelä-Pohjanmaan UA.

Hienosti hoidetun Jari-Pekka rallin järjestää Heinolan Urheiluautoilijat.

Kuvassa: Tasanopeusajon viisi parasta autokuntaa. Keskellä tuulettaa voittaja Mika Alakoskela.

Tapahtuman takana

Ilokuvafestivaali

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Ilokuvafestivaalia vietetään Sysmässä 7.-10.8. Selvittelimme tapahtuman taustaa Sysmän kunnan yhteisöohjaaja Heta Heinon kanssa.

Ilokuvafestivaali on Mäntyharjulla vuonna 2015 alkunsa saanut elokuvafestivaali. Tänä vuonna on siis juhlavuosi. Tapahtuma on Mäntyharjulla vakiintunut, vuonna 2023 mukaan liittyi Joutsa ja vuotta myöhemmin Sysmä.

-Syksyllä 2023 sen vuoden Ilokuvafestivaalin jälkeen tapahtuman taiteellinen johtaja Roosa Toivonen otti minuun yhteyttä ja kyseli Sysmän mielenkiintoa lähteä mukaan tapahtuman järjestäjäpaikkakunnaksi. Ennen hänen yhteydenottoaan olimme jo Kirjakyläyhdistyksen kanssa unelmoineet, kuinka hienoa olisi kun tällaiseen kulttuuripitäjään saataisiin oma elokuvatapahtuma, ja niinpä ensimmäiset Ilokuvafestivaalit pidettiin Sysmässä 2024. Tapahtumaan on ollut helppo hypätä mukaan, taustoittaa Heta Heino.

Ajankohta elokuun alkupuolella on sopiva ja sopii hyvin myös yhteen muiden Teatteritalon vakiintuneiden kesätapahtumien kanssa.

Mutta mistä elokuvafestivaalille tällainen nimi?

-Ilokuva on minusta hauska sanaleikki. Ilokuva kuvastaa tapahtuman ajatusta elokuvista hyvän mielen tuojana. Tapahtuma on hyvän mielen elokuvien, onnellisten loppujen ja kohottavien tarinoiden asialla.

Ohjelma poikkeaa Sysmän Kinon normaalista ohjelmistosta. Se suuntaa etenkin kotimaisiin draama- ja komediaelokuviin. Ilokuvafestivaaleissa tarjonta on huomattavasti kansainvälisempää, ja yleisö pääseekin vierailulle valkokankaan kautta mm. Ranskaan, Japaniin, Islantiin, Turkkiin, Iraniin, Norjaan ja Italiaan.

Mäntyharjulla esitetään koko Ilokuvaohjelmisto (noin 25 elokuvaa). Sysmä ja Joutsa räätälöivät oman näköisensä ohjelmiston.
Heta Heino nostaa esiin ohjelmistosta mm. toivotun rockdokumentti Becoming Led Zeppelinin, Oscar-palkitun animaatioelokuvan Flow sekä tositapahtumiin perustuvan Minä ja pingviini -elokuvan. Myös aivan tuoreita elokuvia on mukana ja jälleen nähdään 100 litraa sahtiakin.

Muutakin ohjelmaa on. Esimerkiksi elokuvamusiikkikonsertti ja tietovisa kirkossa. Ohjaaja Teemu Nikkikin on haastateltavana.

Runsas viikko ennen tapahtumaa Heino kertoi, että keskitytään markkinointiin ja Kinon vapaaehtoistiimin kanssa vuoropuheluun varmistaen, että tapahtumassa on kaikki valmiina.

Kuvassa: Teatteritalo on Sysmän Ilokuvafestivaalien näyttämö.

Monipuoliset kesäjuhlat Tikkalassa

Monipuoliset kesäjuhlat Tikkalassa

Lauri Hildén
SYSMÄ

Tikkalan nuorisoseurantalolla järjestettiin kesäjuhlat nykymuodossaan toista kertaa sunnuntaina 20.7. Ohjelmisto oli monipuolinen: luvassa oli musiikkia, vanhojen ajoneuvojen näyttely, tanssia ja syötävää. Kolmituntinen tapahtuma oli nopeatempoinen, ja kiinnostavaa ohjelmaa riitti koko iltapäivän ajan.

Juhlien aluksi Tikkalan nuorisoseura halusi kunnioittaa kenties pitkäaikaisimman jäsenensä, vastikään edesmenneen Kyllikki Järvelän, muistoa. Järvelä oli suuri kansantanssien ystävä, joten hänen kunniakseen yleisö haluttiin mukaan tanssimaan “Kyllikin poloneesia”. Susan Aho säesti haitarilla reipasta kävelytanssia, johon pääsivät osallistumaan kaikki halukkaat tanssitaidoista riippumatta. Tanssijoita kertyi pitkä ketju, joka kiemurteli haitarimusiikin tahdissa pitkin seurojentalon pihamaata.

Musiikillista antia jatkoivat myöhemmin Ottopojat-yhtye, joka soitti kolmen miehen voimin kotimaista iskelmämusiikkia tunnetuilta artisteilta. Levymusiikkia puolestaan tarjoilivat Neula-Pojat, jotka soittivat vanhalla gramofonilla entisaikain iskelmämusiikkia. Kappaleet olivat yleisölle tuttuja klassikoita, kuten vaikkapa “Sysmän Linta” ja “Elämää juoksuhaudoissa”. Gramofonilla operointi on oma taiteenlajinsa, ja haasteita aiheuttaa varsinkin neulojen nopea kuluminen.

-Tunnissa neuloja menee noin kaksikymmentä. Eivät ne toki hevillä kesken lopu, vastikään tilattiin Hollannista 2500 kappaletta lisää, esiintyjät kertoivat.

Vanhojen ajoneuvojen näyttely lukeutui tapahtuman kohokohtiin, tarjolla oli niin autoja, traktoreita ja työkoneita kuin mopoja ja moottoripyöriäkin. Suurin osa ajopeleistä oli paikallisten harrastajien omistuksessa, mutta yksikin autokunta oli saapunut komealla Plymouthillaan paikalle Kärkölästä saakka.

-Vähän jännitettiin, päästäänkö niin pitkän matkan takaa edes perille. Täällä ollaan, joten voidaan siirtyä jännittämään, päästäänkö enää takaisin, veistelivät omistajat.

Sää oli ulkoilmatapahtumalle suotuisa, ja vaikka aurinko porotti, satunnaiset tuulenvireet viilensivät mukavasti ilmaa. Vaikka yleisöä olisi epäilemättä mahtunut seurojentalon pihalle lisääkin, juhlavieraita oli silti mukava määrä. Lettuja ja makkaraa kului kahviossa kovaan tahtiin, ja uutterat nuorisoseuran aktiivit saivat tehdä töitä tosissaan. Jälleen nähtiin, millainen merkitys vapaaehtoistyöllä on yhteisöllisten tapahtumien järjestämisessä.