Samuli Simula
SYSMÄ
Riitely poliittisessa päätöksenteossa tulisi kaikkien mielestä lopettaa. Onko se mahdollista? Vt. kunnanjohtaja Lasse Peltosen ajatuksia asiasta.
- Sysmällä menee hyvin, vaikka välillä Päijänne myrskyää.
- Vasta päivitetty EVP-indeksi 2025 tarjoaa ajankohtaisen peilin kuntien tilanteeseen. Indeksi vahvistaa, että Suomen alueellinen kehitys ei ole 2020-luvulla tasoittunut, vaan pikemminkin edelleen eriytynyt. Parhaiten menestyvät alueet keskittyvät edelleen kasvukeskuksiin, niiden kehyskuntiin sekä Pohjois- ja Tunturi-Lappiin, kun taas monissa seutu- ja maaseutukaupungeissa kehitys on ollut huomattavasti haastavampaa. Kuitenkin Sysmä sijoittuu tässä vertailussa ja omassa sarjassaan erittäin korkealle. EVP-indeksin ollessa 41,9, mikä on erinomainen tulos.
- EVP-indeksi muodostuu kahdesta osa-alueesta: elinvoimaindeksistä sekä veto- ja pitovoimaindeksistä. Indeksi on muodostettu alueiden elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen ja pitovoimaisuuteen liittyvien avainmuuttujien avulla. 20 avainmuuttujaa on poimittu pääosin Tilastokeskuksen tietokannoista.
https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2026/kuntaliitto-ottaa-kayttoon-kuntien-elinvoimaa-vetovoimaa-ja-pitovoimaa-kuvaavan - Tämä on nouseva suunta ja siitä kannattaa pitää kiinni. Se vaatii toki kaikkien tahojen yhteistyötä ja samaan suuntaan soutamista. Sysmän sijainti on sopivasti syrjässä, mutta lähellä kaikkea. Sysmän sijainnin takia paikallisia palveluja käytetään ahkerasti, joka tuo leivän pöytään monelle. Päijänne ja suuri vapaa-ajan asukkaiden määrä, mahdollistavat Sysmän kokoiseen kuntaan erittäin korkean palvelutason vakituiseen asukasmäärään suhteutettuna. Sysmässä on uimahalli, erinomaiset ja hyvin resursoidut sivistyspalvelut, hieno urheilupuisto, tekojää, kivijalkaliikkeitä, urheiluliike, 2 päivittäistavarakauppaa, rautakauppoja ym. Tämä kaikki luo olosuhteita elinvoimaiselle tulevaisuudelle ja mm. luontomatkailun kehittämiselle, jos vain uskallamme ottaa haasteen vastaan ja teemme yhteistyötä asioiden saavuttamiseksi, kertoo Peltonen alkuun.
Onko päätöksenteossa oltava entistä tarkempi, jotta valituksia hallinto-oikeuteen ei tulisi?
- Tilintarkastajalta saimme vuonna 2025 korkeimman ”kouluarvosanan” yli kymmeneen vuoteen. Taloutta ja hallintoa on siis hoidettu hyvin. Kunnan organisaation toiminta kyllä kestää kriittiset äänet. Toki myös allekirjoittanut ja Sysmän kunnan organisaatio tekee virheitä. Se on tehnyt niitä ennen minun virka-aikaani, se tulee tekemään niitä minun virka-ajallani ja tulee tekemään niitä myös virka-aikani jälkeen. Muun väittäminen on silkkaa hurskastelua.
- Itse uskon avoimeen demokratiaan ja myös kunnioitan demokraattisen päätöksenteon tulosta. Kuntalaisen näkökulmasta tämä todentuu kuntavaaleina. Yksittäinen kuntalainen tekee tärkeän päätöksen ja antaa arvokkaan äänensä ehdokkaalle, jonka kokee edustavan sitä omaa arvomaailmaa ja toimintakulttuuria omassa kotikunnassaan. Itselle kuntavaalit ovat ne tärkeimmät ja viime kuntavaaleissa äänestin Sysmässä ensimmäistä kertaa.
- Olemme Sysmässä olleet esillä viime aikoina mm. sahdista ja värikkäästä päättämisen kulttuurista. Ensimmäinen kunnanjohtajan pestini oli Tunturilapin Muoniossa ja seurasin vierestä silloin Kittilän varsin värikästä päätöksentekokulttuuria. Asiaa retosteltiin mediassa melkoisesti, mutta tavallisen kuntalaisen näkökulmasta asiat olivat jo silloin Kittilässä erinomaisesti. Näin on Sysmässäkin. Tavallisen kuntalaisen näkökulmasta asiat ovat varmasti varsin hyvin. Kunnanjohtajan näkökulmasta tämä on se tärkein asia. Kunta on kuntalaisia varten. Kuitenkin kuntalaiskyselyn mukaan 80 %:a kuntalaisista toivoisi rakentavampaa ja riidattomampaa toimintakulttuuria päätöksentekoon. Riidat eivät lopu itsestään vaan kaikilla pitää olla aito halu niiden lopettamiseen.
- Nyt olen päässyt Sysmässä kokemaan erilaista toimintakulttuuria mihin olin Muoniossa kunnanjohtajana tottunut. Se on ollut varsin elämyksellinen kokemus. Päijänne ei ole aina kesäisen tyyni vaan myrskyää rajusti toisinaan. Pinnan alla on täysin toinen todellisuus, johon jokaisella on varmasti se oma kantansa ja totuutensa…
- Valtuusto on nyt kahdesti valinnut minut hoitamaan virkaani Sysmässä. Juureni ovat vahvasti Päijät-Hämeessä ja Päijänteessä, vaikkei Sysmään minulla sidonnaisuuksia aikaisemmin ollutkaan. Vastaanotto on ollut kuntalaisilta erittäin lämmin, kiitos siitä. Kiitän myös suurta enemmistöä päättäjiä saamastani tuesta. Toki olen ammatissa, jossa ei voi kaikkia miellyttää. Kriittiset äänet kuuluvat myös korvaani hyvin ja olen niistä kiitollinen. Ne pitävät objektiivisen viranhaltijan riittävän kriittisenä omalle työlleen, mikä on tässä työssä erittäin tärkeää, vastaa vt kunnanjohtaja Lasse Peltonen.
Miten hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset vaikuttaa kunnan toimintaan ja miksi niitä tehdään?
- Suhtaudun omaan tilanteeseeni, Sysmän erilaisiin käänteisiin sekä kiemuroihin stoalaisella tyyneydellä. Tarvittaessa alan etsiä muita töitä, jos päättäjät niin päättävät. Tällä hetkellä olen 100 %:n sitoutunut hoitamaan viiden vuoden määräaikaista virkatehtävääni valtuuston päätöksen mukaisesti. En voi kieltää joskus pohtineeni, onko tämän tehtävän jatkaminen nykyisissä olosuhteissa Sysmässä mielekästä, vaikka kuntalaisten hyvinvoinnin edellytykset täällä ovatkin poikkeuksellisen hyvät.
- Vallitseva valituskulttuuri tietenkin mietityttää johtavia viranhaltijoita. Varsinkin kun kahtena perättäisinä vuosina -25 ja -26 YKSIMIELISESTI kunnanvaltuustossa hyväksytyistä ja päätetyistä talousarvioista tehtiin valitukset hallinto-oikeuteen. Räikein esimerkki on vuoden 2025 talousarvioon tehty valitus hallinto-oikeuteen, jossa päättäjä/valittaja itse hyväksyi kahdesti talousarvion (hallitus ja valtuusto) ilman mitään eriävän mielipiteen ilmaisua asiasta. Mitä tässä tapauksessa virkakoneisto voi enää tehdä, jos yksimielisen päätöksen jälkeen valitus tulee ihan puskista? Tietenkin jokaisen on sallittua toimia asioissa, niin kuin parhaakseen näkee.
- Se, että valittaa asiasta hallinto-oikeuteen ei aina tarkoita, että valitus menestyisi. Jukka Elomaa teki kaksi valitusta aikanaan allekirjoittaneen viranhaltijapäätöksistä hallinto-oikeuteen, joista kumpikaan ei menestynyt, samoin on käynyt monen muun valituksen suhteen. Esko Bruun teki jopa poliisille tutkintapyynnön toimivaltani ylittämisestä Olavin toimintakeskuksen kaupassa, jossa toimeenpantiin kunnanhallituksen päättämä ostotarjous, sekään ei menestynyt. Toki mainehaittaa saavutettiin. Mitähän seuraavaksi?! Sysmän kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut hyvin aktiivinen hallinto-oikeuteen valittamisessa ja tietopyyntöjen esittämisessä kunnanviraston suuntaan. Tähän on tietenkin täysi oikeus. Totean kuitenkin, että vastineiden tekeminen ja niihin vastaaminen vie kosolti viranhaltijoiden virka-aikaa, hidastaa muiden asioiden toimeenpanoa ja turhauttaa johtavia viranhaltijoita.
- Luonnollisesti osa valituksista menestyy, kun oikein tiheällä kammalla asioita perataan. Silloin päätös kumotaan virheen takia ja asiasta joudutaan tekemään uusi päätös. Tämä kuuluu avoimeen demokratiaan monessa muussakin Suomen kunnassa. Usein korjattu päätös on kuitenkin pääsisällöltään vastaava kuin valituksen kohteena ollut päätös. Itse kannatan toki valitusoikeutta, kun perusteet ovat muut kuin mielensä pahoittaminen ja poliittiset valtapyrkimykset.
- Kritiikkiä ja toimintakulttuuria on myös monenlaista. Osa rakentavaa, mutta on myös ilkeydellä ja kostonhalulla maustettua. Voidaan varmaan oikeutetusti kysyä millainen kritiikki ja toimintakulttuuri vie kunnan elinvoimaa ja sen hyvinvointia eteenpäin? Muuttuuko kunnan hyvinvointi ja elinvoima nyt paremmaksi, kun yksimielisesti päätetystä talousarviosta on valitettu? Ainakin sen toimeenpano hidastuu ja vaikeutuu huomattavasti. Miten nämä valitukset vaikuttavat kunnan imagoon? Mitä miettivät mahdolliset uudet asukkaat? Näinä aikoina kenelläkään ei ole myöskään varaa menettää yhtään kuntaan mielivää yritystä tai investointia. Päättäjät on valittu päättämään asioista ja virkahenkilöstön tehtävä on päätöksien toimeenpano. Nämä kaksi asiaa on myös hyvä pitää visusti erillään, sanoo Peltonen
Millä keinoin valitukset hallinto-oikeuteen loppuvat?
- Medialla ja varsinkin sosiaalisella medialla on oma vastuullinen rooli nyky-yhteiskunnassa, eikä lieveilmiöiltä vältytä. Kaikilla on oikeus ilmaista kantansa ja kirjoittaa asioista. Fakta ja mielipide ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Saattaa joskus tulla olettama, että niitä ”kriittisiä” huutelijoita on sosiaalisessa mediassa isokin joukko, mutta jos he menisivät torille riviin huutelemaan, niin ymmärrettäisiin, että nämä oman pahan olon purkajat ovat onneksi hyvin pieni joukko. Pääsääntöisesti Suomessa ja Päijät-Hämeessä on varsin tolkun ihmisiä ja hyvä niin.
- Vanhana ammattipelaajana tunnustan joukkuepelin dynamiikkaa ja lainalaisuuksia. Pitää pyrkiä siihen, että kaverit ympärillä onnistuvat työssään ja saavuttavat optimaalisen suoritustason. Vanha luokkakaverini Salpausselän lukiosta Jari ”Kunkku” Litmanen on varmasti paras esimerkkini tähän. Hänen tarinansa on suomalaista jalkapallohistoriaa ja kunnioitan hänen nöyrän asenteensa säilymistä kaikkeen tekemiseen menestyksestä huolimatta.
- Peliä ei synny, eikä varsinkaan menestystä, jos koko ajan riidellään, lyödään vyön alle, korostetaan itseä ja toista alennetaan, osoitetaan sormilla toisten virheitä, eikä nähdä omaa toimintaa kriittisesti. Hyvä päättäminen ei ole vain päätösten nuijimista; ”Hallituksen arvo syntyy tavasta työskennellä – ei yksittäisistä päätöksistä”
- Pyrin työssäni yhteistyöhön kaikkien sidosryhmien kanssa tasavertaisesti. Yhteistyöhön ei voi ketään pakottaa ja sen pitää perustua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin.
- Työhuoneeni seinällä on kuntalain ensimmäinen pykälä: ”Kuntalain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Lain 1 §:n mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”, Peltonen toteaa loppuun.
