Kalevauva.fi torilla

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän vuoden 2024 Kirjakyläpäivät etkoiltiin käyntiin jo torstai-iltana torilla. Esiintymään torintäyteiselle yleisölle tuli vantaalaiskaksikko Kalevauva.fi. Kalevalasta ja suorastaan myyttisen maineen saaneesta keskustelupalstasta nimensä yhdistellyt trubaduuriduo esittää musiikkia, joka saa suun hymyyn. Sopi hienosti Kirjakyläpäivien hyvän mielen kirjallisuuden teemaan. Torstai-illan sääkin sai kaikki hyvälle tuulelle.

Aapo Niinisen ja Kimmo Nummisen Kalevauva.fi on ollut koossa vuodesta 2016 lähtien. Duon biisien sanat tulevat keskustelupalstoilta, erilaisista hokemista ja sanonnoista. Pojat ovat myös tehneet liioittelevista sääotsikoista sanoituksen (tiedättehän kylmän kurittajan ja käristyskupolin) sekä albumillisen kaupunkilauluja. Sysmän torilla kuultiin luonnollisesti Vantaa ja yleisön toiveita mukaillen Espoo- ja Jyväskylä-biisit.

Konsertti lomatunnelmaiselle yleisölle alkoi ”Sorvin ääreen” kappaleella. Toki kuultiin myös yksi duon tunnetuimmista biiseistä, ”Lomalle lompsis”.
Alun perin kokoonpano perustettiin yhtä tapahtumaa varten.

-Kalevauva.fi -duomme on perustettu vuonna 2016 Kaustisen kansanmusiikkijuhlia varten. Sen piti olla vain pieni kesäprojekti, mutta se lähti siitä hieman eskaloitumaan, Kalevauvan muusikot naurahtavat.

-Siinä oli takana aika montakin juttua, lisäkeikkoja tuli varsin pian. Keikka Kaustisilla kuvattiin ja äänitettiin ja paluumatkalla siitä editoitiin auton takapenkillä koostevideo. Se lähti netissä jakoon. Myös Aamulehti oli ottanut kuvia keikasta.

Pian heräsikin kiinnostus Vauva.fi -keskusteluihin sävelletyistä biiseistä. Muusikot kertovat, että vaikka biiseissä on paljonkin pilkettä silmäkulmassa, he ovat aina suhtautuneet niiden tekemiseen vakavuudella.

-Halutaan tehdä niistä hyvänkuuloista musaa.

Aiheet teksteihin tulevat nykyään muualtakin kuin Vauva.fi:stä. Pohjalla saattaa olla joku sanonta tai kokonainen, pidempikin keskustelu. Kuitenkin lähes aina pohjana on teksti, johon tehdään musiikki.

-Ajattelemme, että olemme moderneja trubaduureja, jotka levittävät sanomaa erilaisista aiheista ja paikoista.

Kalevauvan keikkapaikat ovat vaihdelleet eläkeseminaareista opiskelijaristeilyihin, koulukeikoille ja festareille. Kirjafestivaali ei ole tyypillisimpiä, vaikka keikka hyvin sopikin avaamaan Kirjakyläpäivät.

Kuvassa: Kalevauva.fi:n nykypäivän trubaduurit viihdyttivät torilla.

Sysmä ja Sydney ovat minulle yhtä rakkaita

Samuli Simula
SYSMÄ

Suvisoiton konsertti ”Joskus liikaa aina liian vähän” kiertää auki Helena Juntusen laulajanelämän käänteitä musiikin ja puheen keinoin.

Häpeilemätön diiva, uraäiti, entinen juoppo ja maailman estradit valloittanut sopraano.

Helena Juntusen kanssa konsertissa esiintyvät pianisti Janne Hovi ja Kansallisoopperan päädramaturgi Juhani Koivisto.

 – Olen iloinen, että soittajana on juuri Janne Hovi. Hän on myös armoitettu jazzsoittaja, joka hallitsee kaikki genret. Hänen monipuolisuutensa on tärkeä osa konserttia, avaa Helena.

Kirjassa ja nyt konsertissa riisutaan korkeakulttuurin kuvitteellinen kultainen viitta. Näytetään rehellisesti ja aidosti, mitä työ parhaimmillaan ja pahimmillaan voi olla.

Palaute kirjasta: – Hienoa, että ensimmäisen kerran joku kertoo, miten asiat oikeasti on. Ihmiset on tulleet itkien halaamaan Oopperan kuppilassa.

Viime vuoden Suvisoitossa Helena luki pari tekstiä vielä julkaisemattomasta kirjastaan Laura Hynniselle.

 – Laura sanoi siltä istumalta, että mut pitää saada kirjan kanssa tänne myös ens vuonna!

 Konsertissa kuullaan opperasäveltäjä Giacomellin inspiroimaa tekstiä.

Matti Ahde soittaa ja pyytää hautajaisiinsa laulamaan. Kerron, että olen syksyn kiinni, mutta kevätkaudella voisi mahtua kalenteriin. Matti lupaa sinnitellä, sanoo olevansa jo yliajalla. Yliaika päättyy joulukuussa, hautajaiset pidetään tammikuussa. Matti on itse valinnut kappaleet kirkkoon. Heitor Villa-Lobosin Bachianas Brasileiras No. 6. Laulan sen polvillani urkuparvelta, sillä parven kaide on matala enkä pysty katsomaan arkkua.

– Odotan kovasti että pääsen esiintymään Teatteritalolle. Se on minulle taianomainen ja intiimi paikka. Se on täydellinen myös konsertin keskusteluosuuksille.

Petri Tamminen ja Helena kirjoittivat kirjan yhdessä. Vääksylainen Petri on armoitettu urheilumies. Hän pyysi kirjaan osuutta, jossa yhdistyy urheilu ja ooppera.

– Nyrkkeily. Oopperassa kaikki ottelevat samassa sarjassa. Vastaan voi astua kaksimetrinen kazakstanilainen järkäle. Jännitän hauiksen ja puristan perseestä, tiedän että minusta lähtee helvetinmoinen meteli, kun isken kehään kaiken hienomotorisen lihastyöni. Kiitoksissa kumarramme vierekkäin, minä ja järkäle.

Loppuuko soitto opiston musiikkikoulussa?

Kyösti Piippo
HARTOLA

Itä-Hämeen opiston musiikkikoulun toiminta on ollut vuosien mittaan usein vaikeuksissa talousongelmien takia. Koulun jatko ensi syksynä on taas kertaalleen kuntapäättäjien käsissä, sillä toiminta on riippuvainen Hartolan kunnan avustuksesta. Sysmän kunta lopetti musiikkikoulun tukemisen jo 6 vuotta sitten ja Pertunmaan osuus on kuntafuusiosta johtuen jatkossa kiinni Mäntyharjun kunnasta.

Hartolan kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoo päättäjillä olevan työn alla merkittävä talouden vakauttamisohjelma, mikä saattaa jollakin tasolla vaikuttaa myös opiston musiikkikoulun määrärahan suuruuteen.

– Asian yksityiskohdat päättää aikanaan kunnan sivistys- ja hyvinvointilautakunta. Uskoisin, että mitään äkillisiä muutoksia ei tapahdu, korkeintaan jotain porrastetusti. Musiikkikoulun jo aloittaneet voisivat esimerkiksi jatkaa koulun loppuun saakka, toteaa Seppälä.

Musiikkikoulun opettaja Natalia Kaasinen on luonnollisesti huolissaan koulun jatkosta. Oppilasmäärä oli kuluneena vuonna 11, joista kaksi valmistui kauden lopuksi. Natalia muistaa, että musiikkikoulun aloittaessa vuonna 1995 Hartolasta kouluun tuli 30 oppilasta ja Sysmästäkin 10.

– Monet silloiset oppilaat ovat löytäneet musiikista ammatin, nimistä voin mainita mm. Mari Kuisman (piano) ja Verna Kylmäsen (piano ja harmonikka).

Hartolalaiset musiikinystävät ovat laatineet vetoomuksen kuntapäättäjille, missä toivotaan koulun jatkavan toimintaansa keskeytyksettä.

– Jos musiikkikoulun toimintaa lähdetään supistamaan tai ajamaan alas, loppuu monelta hartolalaislapselta hyvä harrastus, vetoomukseesa sanotaan.

Vetoomus on ollut allekirjoitettavana kirjastossa ja se luovutetaan tässä kuussa kunnanjohtaja Jarkko Seppälälle, rehtori Tiina Kotila-Paasolle sekä sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajalle Jarkko Fågelille.

Musiikkikoulun kevätmatineassa 29.5. kuultiin mainioita esityksiä niin vasta-alkajilta kuin jo pidemmalle ehtineiltä oppilailta. Pianoesityksiä oli 13, kaksi viulistia: sisarukset Salli ja Ella Pelto olivat aloittaneet koulun vasta joulukuussa ja yksi huilisti, Pekka Pyykkö. Soittajista huokui osaamisen lisäksi into ja soittamisen riemu.

Sysmäläinen Hannes Hovio on hyvä esimerkki musiikkikoulun merkityksestä. Hän aloitti koulun 9-vuotiaana Jaak Lutsin oppilaana ja päätti sen soittamalla matineassa upeasti Ch.Sindingin ”Kevään kohinaa”. Rennosti kulki myös Oiva Koivistolta Merikannon moniosainen ”Kesäillan valssi”.

Joululauluista kauneimmat

Helena Mäkinen
HARTOLA

Riihiniemen koululla oli 13.12. tunnelmallinen joululauluilta. Maija Pentikäinen-Laine ei muistanut tarkkaan, kauanko kauneimpia joululauluja on koululla laulettu, mutta perinteestä on kysymys.

  • Meillä on aina ollut sama työnjako: Koitti ry antaa tilat, seurakunta hoitaa säestyksen ja puheenvuoron ja Riihiniemen nuorisoseura vastaa tarjoilusta ja koristelusta. Punanuttukin saattaa tulla jossain vaiheessa käymään, ellei eksy matkalla.

Kanttorina toimi Jaak Luts, ja ensimmäisen laulun avulla heitettiin arkihuolet nurkkaan, sitten rakennettiin joulupuu. Taivas sylissäni -laulun avulla testattiin, alkaako itkettää. Tiukkaa teki, mutta selvisimme siitä kuitenkin. Seuraavaksi tehtiin joulu sydämeen ja päästiin tunnelmoimaan Jouluyö, juhlayö.
Pastori Katri Ylönen kertoi tulleensa Hartolaan vuonna 1999.

  • Täällä on laulettu kauneimpia joululauluja monta kertaa ja tänne on aina kodikasta tulla. Olin aamulla Nuoramoisten koululla pitämässä aamunavausta. Käynnistä jäi tosi hyvä mieli, lapset olivat innokkaasti mukana ja kysyivät heti aluksi, jäänkö koko päiväksi koululle. Kaikki halusivat kertoa nimensä ja kyselivät tärkeitä kysymyksiä.
  • Tänään on Lucian päivä, Lucia tuo meille valoa, lämpöä, rakkautta ja rauhaa. Uskon, että tämä yhdessä laulaminen virittää meidät joulun rauhaan tässä levottomassa maailmassa. Voimme miettiä, mikä joulussa on kaikkein tärkeintä ja miksi me joulua vietämme. Ehkä se joulupukin odottaminenkin kuuluu meidän lapsenmielisten joulunodotukseen. Meillä kirkon työntekijöillä joulun aika on kiireistä, siksi on tärkeää pysähtyä miettimään, mikä omassa joulussamme on tärkeintä.
    Katri luki piispa Mari Parkkisen lähettämän joulukirjeen, jossa meitä kaikkia kehotetaan valon ja rauhan lähettiläiksi.
  • Kun tänä jouluna sytytät kynttilän, lähetä samalla rukous Pyhän maan sekä kaikkien maailman lasten puolesta. Kauneimpia joululauluja lauletaan nyt 51. kerran eli tämä Suomen Lähetysseuran tapahtuma on jo keski-iässä. Katri päätti rukoukseen, joka oli piispa Mari Leppäsen käsialaa.
    Vielä ehdittiin laulaa useita lauluja ennenkuin oveen koputettiin. Joulupukki kävi ilahduttamassa meitä kaikkia. Seuraavaksi laulettiin Porvarin Seijalle nimipäiväonnittelut. Viimeisenä oli Maa on niin kaunis.
    Kauniiksi lopuksi nautittiin maukasta joulupuuroa hyvässä seurassa.

Kuvassa: Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko, lapseni, nyt toivon maailmaan?
Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?

Rakkauden Joulu

Samuli Simula
HARTOLA
 
Hartolan kirkko antoi mahtavat puitteet Rakkauden Joulu -konsertille. Konsertin suunnittelu aloitettiin jo varhain kesällä. 
 
Lähtökohtana oli luoda tulevaisuuden artistille Moona Elorinteelle ensi kokemusta konsertoinnista. Juse Venäläinen ja Merja Kuisma päättivät lähteä omalla kokemuksellaan suunnittelemaan ja tukemaan yksitoistavuotiaan ensiesiintymistä konserttitilanteessa. Artisti Jippu halusi myös lähteä mukaan toimintaan ja esiintymään ensi kertaa yhdessä veljen tyttärensä kanssa.Tarkoituksena oli myös löytää Moonalle mahdollisimman vähän esiintymispaineita tuova ympäristö. Tainionvirran seurakunta oli alusta asti todella yhteistyöhaluinen joten Hartolan kirkko oli täydellinen valinta konsertille. Toinen konsertti esitetään myöhemmin Moonan kotiseudulla.
 

  • Kyllä se aito Joulun lämmin tunnelma lähtee hiipimään sydämiin joululauluista. Aina tulee hyvä mieli konsertin jälkeen ja koen, että se rauhoittumisen tunne lähtee myös kuulijoiden mukana juhlan valmisteluun, kertoo Juse.
     
  • Tulkoon Joulurauha, valo ja ilo meidän kaikkien sydämiin näiden tunnettujen ja kauniiden Joululaulujen myötä, Toivottaa Merja Kuisma avauksessaan. 
     
    Merja esittää herkällä tunnelmallisella tulkinnallaan kappaleet: ”Taivas sylissäin”, ”Kun Joulu on”, ”Tähti tähdistä kirkkain” ja ”Rakkauden rapsodia”. Säestäjänä Juse Venäläinen. 
     
    Nuori Moona esittää kappaleet: ”Pianhan meillä on joulu” ja ”Yksinäisen keijun tarina”. Ihastuttavan raikas ja nyt jo varma esiintyjä. Hänestä kuullaan varmasti lisää tulevaisuudessa – hurmasi. 
     
    Jipun lämpimät puheet, muistot omista rakkauden jouluista ja todella vahvat tulkinnat lauluista: ”Arkihuolesi kaikki heitä”, ”Kaipaus”, ”Tulkoon valtakuntasi”, ”Sydämeeni joulun teen” ja ”Joulu yö juhla yö”. Moonaa ja Jippua säesti Benja Roth ja he kaikki esittivät yhdessä ”Heinillä härkien kaukalon”. 
     
    Konsertti herkisti tunnelmaan. Artistien persoonalliset toisistaan poikkeavat tulkinnat tekivät illasta todellakin rakkauden konsertin. Tuntui kuin olisi kuullut tutut joululaulut aivan uudessa valossa. Täytyy todeta, että taidokkaat säestäjät Juse ja Benja saivat Hartolan uuden flyygelin soimaan järisyttävän upeasti. 
     
    Konsertin ideoija Juse Venäläinen myös käsikirjoittaa ja ohjaa tarinallisia musiikkinäytelmiä. Innolla voi jäädä odottamaan Jusen tulevaa näytelmää ”De va kukku de”.

Kuvassa Rakkauden lähetit vasemmalta: Merja Kuisma, Benja Roth, Jippu, Moona Elorinne ja Juse Venäläinen.