Avainsana: gallup

Julkaistu

Paikkakunnan suurin väärinkäsitys

Emma Toiskallio
SYSMÄ

Väärinymmärrys on sana, joka ei sinänsä ole selkeästi negatiivinen tai positiivinen. Se voi tarkoittaa pieniä sekaannuksia, hauskoja kommelluksia tai vakavampia ristiriitoja, siis tilanteita, joissa viestintä tai tulkinta menee jollain tavalla pieleen.

Kysyessämme paikallisilta heidän mielestään suurimmasta väärinymmärryksestä Sysmässä, monilla nousi mieleen automaattisesti negatiivisia tulkintoja. Kysymys oli tarkoituksella avoin, vastaajat saivat tarkastella sitä täysin omasta näkökulmastaan, ilman rajoja tai ennakko-oletuksia. Tästä huolimatta osa käänsi vastauksensa nopeasti kunnallispolitiikkaan.

  • Suurin väärinymmärrys on kunnanhallitus.

Tähän vastaajan kaverilta tuli tarkennus.

  • Minun mielestäni taas kunnanhallituksen nokkamiehet.
  • Suurin väärinkäsitys on harha, että Sysmällä on rahaa niin, ettei paskalle taivu. On eletty ja jätetty tekemättä asioita, jotka nyt tulee päin näköä, vastasi puolestaan kolmas.

Vastausten perusteella näyttää siltä, että suurimmat väärinymmärrykset liittyvät paikkakunnan päätöksentekoon ja talousodotuksiin. Seuraava vastaaja oli niin ikään pessimistinen, mutta aihe enemmän tapahtumapainotteinen.

  • Väärinymmärrys on luulo, että täällä tapahtuisi jotain.

Tarkennusta pyydettäessä vastaaja kertoi kaipaavansa erityisesti konserttiluontoisia musiikkitapahtumia, joissa ei hänen sanojensa mukaan esiinny paikallisia hanurinsoittajia.

Kaikki eivät kuitenkaan nähneet väärinymmärrystä yhtä synkässä valossa, vaan osa vastaajista lähestyi kysymystä kevyemmin ja jopa maantieteellisestä näkökulmasta.

  • Ennen kuin tutustuin paikkakuntaan, pidin Sysmää kaukaisena ja hieman takapajuisena. Jopa Wikipedia kertoo sanan sysmä tarkoittavan synkkää metsää ja asumatonta korpea. Sittemmin olen huomannut olleeni väärässä.
  • Se, että Sysmä olisi syrjässä tai kaukana kaikesta. Todellisuudessa ajomatkat ovat kohtuulliset: Lahti noin 60 km, Jyväskylä noin 100 km, Helsinki noin 190 km.
  • Väärinkäsitys ehkä vapaa-ajan asukkaiden vinkkelistä on kesäkylän leima. Kyllä Sysmä on aktiivinen ympäri vuoden.

    Väärinymmärryksiä voi siis löytyä monesta suunnasta. Päätöksenteosta, odotuksista tai paikkakunnan synnyttämistä mielikuvista. Toisinaan ne syntyvät myös siitä, että ensimmäisenä tulee ajatelleeksi kaikkein synkintä tulkintaa. Ehkä suurin väärinymmärrys onkin joskus se, että valitsemme liian nopeasti negatiivisimman selityksen.

Kuva A. Wormwood.

Julkaistu

Kaivattu pysähdys kevään kynnyksellä

Emma Toiskallio
SYSMÄ/HARTOLA

Kevätauringon kurkistaessa pilvien takaa ja ensimmäisten leskenlehtien ilmestyessä tienpenkalle moni meistä huokaisee helpotuksesta: pitkä talvi on viimein takana. Pääsiäinen on monille suomalaisille ensimmäinen todellinen kevään juhla – ei vain kalenterissa, vaan myös sydämessä.

Pääsiäisessä on jotakin lempeän hidasta, eikä se vaadi suuria suunnitelmia tai kalliita matkoja. Sen ydin löytyy usein pienistä asioista: yhdessä koristelluista munista, pajunkissoista maljakossa tai rauhallisesta aamiaisesta ilman kiirettä. Monessa perheessä pääsiäinen on tilaisuus olla yhdessä, ulkoilla ja valmistautua kevääseen.

Kiersimme torstaina kuulostelemassa, millaisilla fiiliksillä kohti pyhäpäiviä oltiin menossa ja millaisia suunnitelmia ihmisillä oli. Aloitimme kierroksen Hartolasta, päädyimme lopuksi Sysmään ja tällaisen vastaussaaliin saimme!

  • Kevät on ihana! Ihan vaan pihaa siivoillaan ja nautitaan ulkoilusta.
  • Poikkeuksellisesti olemme kotona. Tämä on ensimmäinen kerta pitkiin aikoihin, sillä yleensä vietämme tämän ajan vuodesta ulkomailla.
  • Mämmiä ja pääsiäisherkkuja aion kotosalla herkutella. Ehkä tapaan kavereita.
  • Töitä ja töitä, suklaata, jos kukaan ehtii kauppaan.
    Tapaamamme pieni neiti sen sijan vietti jo vanhempainvapaata lomaa mummilassa. Se oli hänestä mukavaa, sillä hän aikoi itse päättää mitä tekee.
  • Pizzaa, suklaata ja kalaa, hän uumoili tulevaa ruokalistaa.

Kaikki eivät olleet yhtä valoisalla mielellä.

  • Töitä, mikä ei ole erityisen hauskaa. Pidin viimeksi lomaa vuonna 2011.
  • En vietä pääsiäistä, joten tämä ei eroa arjesta.

Pääsääntöisesti mieliala oli kuitenkin korkealla.

  • Voi! Minulla on tiedossa polttopuutalkoot ja rivitalon avajaiset. Tapaan sukulaisia ja paistamme lettuja ja makkaraa. Odotan tätä innolla.
  • Aion piilottaa lapsille satakunta suklaamunaa etsittäväksi. Nämä ovat niitä hetkiä, joita on ihana yhdessä muistella myöhemmin.

Pääsiäinen lienee toimivan jonkinlaisena rajapyykkinä. Jätämme taakse talven väsymyksen ja katsomme kohti uutta kasvua. Gallupvastaukset muistuttavat, ettei kevään juhla vaadi suuria tekoja – joskus yksi ulkoiluhetki, askartelu lasten kanssa tai hetki hiljaisuudessa riittää.

Enää on kivenheitto Vappuun, eikä äitienpäiväkään ole kaukana. Palmusunnuntaina toimittajalle virvottiin oksalla, jota koristi serpentiini. Mikä mainio oivallus yhdistää teemoja. Onhan kevät on todellista juhlanaikaa.

Julkaistu

Mitä mieltä vaaleista ja äänestämisestä?

Helena Mäkinen
HARTOLA

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on suosittu tapa hoitaa kansalaisvelvollisuus. Sunnuntaina 26.3. oli jo neljännes äänioikeutetuista käynyt antamassa äänensä.

Iida Ikonen, miten suhtaudut vaaleihin ja äänestämiseen?
– Kiinnostaa paljon, haluan vaikuttaa. Mielestäni vaalitentit ovat parasta viihdettä. Ne menevät kaikenlaisten tosi-TV –sarjojen edelle!

Oletko jo äänestänyt eduskuntavaaleissa?
– Olen äänestänyt aikaisemmin, mutta näissä vaaleissa en ole vielä äänestänyt. Olen Helsingistä kotoisin ja äänestän siellä vasta varsinaisena vaalipäivänä.

Mikä on ehdokkaasi tärkein tehtävä eduskunnassa? Mitä hänen pitäisi saada aikaan?
– Taloustilanne huolestuttaa, niitä asioita pitää saada oikeaan suuntaan. Itseäni kiinnostavat nuorten asiat ja erityisesti se, miten hoidetaan mielenterveyspalvelut.

Marja Mattlar, miten suhtaudut vaaleihin ja äänestämiseen?
– Äänestän aina.

Joko olet äänestänyt eduskuntavaaleissa?
– Käyn huomenna äänestämässä. Ennakkoäänestys on oikeastaan ainoa vaihtoehto.

Mitä asioita painotat ehdokkaan valinnassa?
– Montakin asiaa. Etsin ehdokkaan vaalikoneen avulla. Nyt tein varmaan viisi hakua ja vertailin ehdokkaita keskenään. Perehdyn aina valintaan, en tee vanhasta muistista. Nyt on paljon tärkeitä teemoja. Vaalitilaisuuksiin en ole ehtinyt. Jos sattuisi olemaan samaan aikaan, kun asioin kirkolla, saattaisin käydä.
– Päättäjillä ei ole helppoa. En kadehdi niitä, jotka tulevat valituiksi. Heidän pitää tasapainoilla ja vielä kestää työn kylkiäisenä kaikenlaista some-häirintää. Asiat ovat muuttuneet.

Iigor, miten suhtaudut vaaleihin ja äänestämiseen?
– Positiivisesti, käyn äänestämässä.

Oletko ja äänestänyt eduskuntavaaleissa?
– En ole vielä. Nyt mietin, äänestänkö miestä vai naista. Yleensä äänestän tiettyä puoluetta.
Vaalikonetta en käytä enkä lue edes nettiä.

Oletko käynyt vaalitilaisuuksissa?
– Sysmässä on ollut vaalitilaisuuksia SEO:lla, menin sinne ihan sattumalta. Siellä oli yksi ehdokas, joka kysyi, onko kellään mitään sanottavaa. Minä nousin ylös, esittelin itseni ja sanoin, että Hartolan ja Sysmän kunnat ja koko Suomi ovat liemessä. Eduskuntaan pitäisi valita niitä, jotka ymmärtävät yrittämisen päälle ja osaavat pitää rahapussin suun tiukalla. Harmittaa myös se, että vanhusten hoitajista on pulaa. Nekin, jotka sitä työtä tekevät, hakeutuvat muihin töihin. Läheisiä ja ystäviä on hoitoalalla ja he tykkäävät työstään. Johtajilla on tosi hyvät palkat, työntekijöiden palkkoja pitäisi ehdottomasti nostaa.

Julkaistu

”Mistä voisimme vielä säästää”

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ/HARTOLA

Hintojen nousu on ollut viime aikoina nopeaa. Erityisesti polttoaineiden ja ruuan hinta on selkeässä nousussa.
Helmikuisesta Venäjän hyökkäyksestä on lähtenyt liikkeelle tapahtumaketju, joka ravisuttaa koko maailmaa. On arvioitu, että hintojen nousu jatkuu edelleen ja jopa ruokapulasta on puhuttu.
Mitä voi tehdä, kun rahalla tuntuu saavan aina vain vähemmän. Teimme gallupkyselyn tavallisten kansalaisten parissa Sysmässä ja Hartolassa. Osa ei halunnut etunimeään esille.

Kysymykset:

  1. Miten ruuan, polttoaineen ym. kallistuminen on vaikuttanut sinuun?
  2. Onko joku asia kohdallasi vähentynyt tai muuttunut (esim. autoilu)?
  3. Onko sinulla jotain vinkkejä miten /mistä voisi säästää hintojen noustessa?

Henkilö X, nainen


1.-2. Hintojen nousu tietenkin harmittaa. Ei kuitenkaan vaikuta kauheasti, menoni ovat aika pienet. En ole joutunut juuri mistään vähentämään. Perheiden ja pienituloisten ruoka- ja asumiskustannusten nousu huolestuttaa. Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa monella tavalla, mm. kuljetus- ja maatalousyrittäjät kärsivät.

  1. Säästää voi priorisoimalla menoja. Ei pidä luopua kokonaan hauskuutta tuottavista asioista, ettei mene rahojen lisäksi elämänilo.

Timo

  1. Harmittaa, toisaalta se on hinta, minkä joudumme maksamaan demokratian /arvojemme puolustamisesta Euroopassa.
  2. Ei vielä, jatkossa ehkä tarkastelee liikkumista tarkemmin.
  3. Vähentää turhaa autoilua. Laskea sisälämpötilaa talvella, eikä käytä jäähdytystä. Käyttää enemmän lähellä tuotettua ruokaa.

Hannele

  1. Harmittaa, mutta hyväksyn syyt. Enemmän olen huolissani Euroopan tilanteesta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
  2. Kun koko elämänsä on elänyt pienillä tuloilla, niin tilanne on hallinnassa. Jotain isompia hankintoja on siirretty. Ostosten hintaa ja alkuperää katsoo tarkemmin.
  3. Ruokamenoissa, kun valmistaa ruuan itse, eikä sorru heräteostoksiin. Juhannusjuomatkin saisi edullisesti, jos ”sysmäläinen perinne” on tallessa.

Henkilö X, mies

  1. Aivan järjetöntä. Vedotaan sotaan, vaikka hintoihin vaikuttaa verotkin. Rahaa syydetään maailmalle kaikkeen. Mutta ei omalle kansalle. Kohta maa ajautuu lamaan, maatalous kaatuu ja työpaikat häviää.
  2. Alkaa se ajamisessa näkyä, jotain ruokia jää ostamatta, kun hinnat järjettömät.
  3. Enpä tiedä mistä säästää, näköjään päättäjät haluaa maan lamaan.

Pekka

  1. Venäjä, sen hävytön hyökkäyssota Ukrainaan, ja siitä seuranneet pakotteet vaikuttavat rajusti talouteen ja hintoihin. Tämä on väistämätön seuraus Kremlin sikamaisesta toiminnasta. Venäjän kansa kuulee ja näkee propagandaa. Surullista. Ykköstoive olisi ”tuuletus” itänaapurin hallintoon.
  2. Autolla ajossa on aina menty taloudellinen ajo edellä. En vertaile tankkauspaikkoja, pyrin jättämään bensarahat paikalliselle yrittäjälle. Hankin tänä kesänä mopon/skootterin, jolla ajelen sään salliessa nurkka-ajot halvalla.
  3. Kauppaan kauppalistan kanssa. Vettä ei lutrata, valoja ei pidetä turhaan. Lajittelu ja sopimusten ja liittymien kilpailutus kannattaa.

Saija

  1. En lähde valittamisen linjalle, hinnat ei siitä tule alaspäin. Tyydyn tilanteeseen. Edelleen juon kahvia ja autolla ajan paljon. Joudun ajamaan esim. Sysmä-Lahti väliä tiuhaan. Arvostan kotimaista ruokaa ja aika samoja juttuja ostan kuin ennenkin. Pyrin ostamaan kerralla paljon.
  2. Arjessani ei hintojen nousun jälkeen ole mikään muuttunut. Samat ajot edelleen. Ehkä tulee ostettua vähemmän tuotteita ”ohi lapun”.
  3. Turhat ajot minimiin. Tekemällä ruokaa itse. Kannattaa käyttää kaikki ruuat mitä ostaa, niistä voi tehdä seuraavana päivänä eväitä. Hävikkiä ei tule oikein mitään.

Miina

  1. Ruuan hinnan kallistuminen on tiettyyn rajaan asti ok. Toivottavasti sen arvostus myös nousee. Polttoaineen hinnan nousussa on hyvät ja huonot puolet. Niille huono, joille työpaikkaan liikkuminen, terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen tai ruokahuolto /ruuan tuottaminen on elinehto. Mutta nousu toivottavasti jossain määrin hillitsee tarpeetonta huviajelua.
  2. Elän syrjäseudulla. Olen aina harkinnut liikkumistani ja kerännyt asioita samalle reissulle. Tämän vuoksi ei ole ollut tarvetta muuttaa kulutuskäyttäytymistä.
  3. Pitäisi opetella elämään tavalla, missä kaiken ei tarvitse tapahtua just nyt. Tehdään reittisuunnittelua ja hoidetaan asiat kerralla, näin tulee säästöä polttoainemenoissa. Ostoslistan suunnittelu ja heräteostosten välttäminen ovat tärkeitä kauppa-asioinnissa.

”Mistä voisimme vielä säästää. Voiko mäyräkoiran luontoon päästää.” Näin riimittelee Arttu Wiskari Sirpa-kappaleessaan. Ehkä noin kolkkoa kohtaloa ei kotieläimille sentään tarvitse harkita.

Julkaistu

Jääkiekkogallup

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ/HARTOLA

Keväiset jääkiekon MM-kilpailut saavat suuren joukon suomalaisia ruutujen ääreen. Suomesta on viime vuosikymmeninä tullut jääkiekon suurmaa. Miehet ovat maailman rankingin ykkösenä ja tuorein saavutus on Pekingistä helmikuussa naarattu olympiakulta.
Perusteetta ei menestystä odoteta käynnissä olevista kotikisoistakaan.

Miten paljon kisoja seurataan ja luotetaanko Suomeen? Kartoitimme asiaa gallupilla. Esitetyt kysymykset: 1. Oletko seurannut kulumassa olevia jääkiekon MM-kisoja ja kuinka paljon? 2. Miten uskot Suomen menestyvän? 3. Miksi mielestäsi jääkiekko on noussut Suomessa niin merkittäväksi urheilulajiksi? 4. Seuraatko muuta urheilua, mitä?

Jesse:

  1. Seuraan Suomen pelit TV:stä ja muiden tuloksia netistä. 2. Pahoin pelkään mestaruuskrapulan aiheuttavan kramppeja, Suomi jää himmeämmälle mitalille. 3. Markkinointi- ja mediatilaa tullut runsaasti. Suomi noussut suurvaltojen puristuksesta menestykseen. Hinta harrastajille ja katsojille voi murentaa suosiota. 4. Ylen urheiluviikonloppuja kyllä. Suomalainen yleisurheilu on noussut rytinällä ja se kiinnostaa. Paikallisesta urheilusta BB-88 pelejä ja tuloksia.

Tuula:

  1. Olen katsonut kaikki Suomen ottelut. 2. Kultaa, tietenkin! 3. Mukava seurattava, tapahtuu paljon, suomalaisten menestys innostaa, myös NHL:ssä. 4. Satunnaisesti kaikkia lajeja.

Mikko:

  1. Tällä kertaa en lainkaan, aiemmin jonkun verran. 2. Nyt en osaa vastata, yleensä odotan Suomen pärjäävän. 3. Iso panostus juniorityöhön. 4. Lähinnä formuloita, silloin tällöin eri lajien loppuotteluita.

Tiina:

  1. Olen seurannut, mutta melko vähän. 2. Suomella mahdollisuudet menestyä hyvin. 3. Lähes jokainen on joskus luistellut ja pelannut mailapelejäkin. Lajia on helppo seurata ja sitä on paljon tarjolla. 4. Seuraan paljon. Jalkapalloa (Manchester C), hiihtoa, jääkiekkoa (olen Kärppä-fani), mäkihyppyä, rallia, pyöräilyä ja snookeria.

Veikko:

  1. Seuraan paljon, lähes kaikki TV-pelit. 2. Hopeaa tulee. 3. Lajiliitto toiminut todella hyvin. 4. Seuraan lähes kaikkia olympialajeja ammattilaisen otteella.

Juha:

  1. Kaikki Suomen pelit. 2. Mitali tulee. 3. Muut lajit missä suomalaiset pärjäävät, eivät ylitä aina uutiskynnystä. Jääkiekon menestys ollut hyvää. 4. Seuraan muutakin, laidasta laitaan.

Satu:

  1. Kyllä. Vähintään Suomen pelit. 2. Näyttää hyvältä, vaikka päätyyn asti. 3. Se on jo vähän perinnelaji ja Suomen erinomainen menestys lisää suosiota. 4. Kyllä, etenkin salibandy monella tasolla ja MM-ralli. Hiihto ja yleisurheilu, lähinnä kansainvälisiä kisoja.

Heli:
Ei kiinnosta lainkaan, eikä ole näkemystä. En seuraa urheilua.

Mikael:

  1. Kyllä, Suomen pelit. 2. Mitalipeleihin mennään. 3. On satsattu kiekkoharrastukseen ja valmentajat ovat hyviä. 4. Seuraan MM- ja EM-tason kisoja lajeissa, joissa Suomi mukana.