Kuukausi: maaliskuu 2022

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Kun sisäharrastukset ovat jälleen mahdollisia, piti Bandy Boys -88:lla olla menneenä viikonloppuna 2. divisioonan sarjaottelu. Korona ei ole kuitenkaan ohi. Pelin perui vastustajajoukkueen useat koronatapaukset. Sysmän Päijänne-Areenalle piti saapua TT Stars Savonlinnasta. Liitto on antanut joukkueille mahdollisuuden siirtää otteluita keskinäisellä sopimuksella ja liittoon ilmoittaen, mikäli toisen joukkueen kokoonpano kävisi koronan takia hyvin vajaaksi.

Alustavasti siirretty ottelu tullaan pelaamaan Sysmässä sunnuntaina 20.3. päivällä. Sitä ennen joukkueella on vierasottelut perjantaina Haminassa ja ensi keskiviikkona Vierumäellä. Viimeiset rästiottelut sarjassa on tarkoitus pelata huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Kausi on ollut katkonainen ja haastava. BB-88:n sijoitus on toiseksi viimeisenä. Sarjan viimeinen (tällä hetkellä Saipa Akatemia) putoaa suoraan 3. divisioonaan. Saipa on viiden pisteen päässä sysmäläisjoukkueesta. BB:n lisäksi kolmanneksi viimeisenä oleva SB Heinola Akatemia olisi näillä sijoituksilla karsimassa alaspäin. Niin Saipaa kuin Heinolaa vastaan on peli edessä. Suoran säilyjän paikka sarjassa on parin voiton päässä, mutta kaikilla on vielä useita pelejä jäljellä.

Joukkueen monivuotisen luottopelaajan Teemu Vettenrannan mukaan asennoituminen karsintaan on jo realistista. Hollolan farmipelaajista ei ole apua, tässä vaiheessa kautta heidän oli siirryttävä nousua 4. divisioonasta havittelevaan Hollolan joukkueeseen.

-On saatu hyvin vähän ehjiä treenejä alle, koronat ja flunssa-aallot on piinanneet. Lisäksi muutama pelaaja on muuttanut tai muuttamassa, joten sarjakokoonpanoon on vaikea saada jatkossa koko miehitystä. Muutamista peleistä voidaan lähteä hakemaan voittoa. Sarjan kärjen Pelicans ja Top Team ovat valitettavasti meitä valovuoden edellä.

Kahdessa koronatauon jälkeen pelatussa pelissä joukkue on ollut hyvin mukana. Niin Klubia kuin Löysätempoa vastaan on johdettu päätöserässäkin. Kuitenkin molemmat päättyivät niukkaan tappioon. Otteluiden päättäminen onnistuneesti on hankalaa.

-Aika paljon on ratkennut pään sisällä. Toki niissä otteluissa on huonoa tuuriakin ollut, kuittaa Teemu Vettenranta.

Joukkue toivoo kahteen jäljellä olevaan kotipeliin yleisön vahvaa tukea – nyt kun katsomoon saa taas tulla.

Kuvassa: BB-88:n edustusjoukkue on pienentynyt kuvasta farmipelaajien poistumisen myötä (kuva Hanna Kemppi). 

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Viime aikoina on puhuttu paljon kotimaisen ruoan riittävyydestä yleensä ja varsinkin kriisitilanteissa. Viranomaisten taholta tunnustetaan huoltovarmuusvarastojen huono tilanne ja kriisitilanteissa ollaan valmiita tuomaan ruokaa ulkomailta. Yhä useampi maataloustuottaja maassamme pistää ”hanskat naulaan” joka päivä.

Lähiruoka on ajan trendi ja muutama tuottajat sinnittelevät Sysmän ja Hartolan alueella eteenpäin kannattavuuden heikkenemisestä huolimatta.

Juha ja Virpi Strengin tilalla Paarmalassa sianlihaa on tuotettu vuodesta 1966 lähtien.
– Kannattavuus on ollut heikko, sianlihan tuottajahinnat ovat olleet alhaisia EU -hintoihin verrattuna, toteavat Strengit.
Byrokratian huima lisääntyminen ja vaatimusten kasvaminen on tuonut lisää kustannuksia, eikä tulevaisuus sianlihan tuottajana näytä kovinkaan valoisalta.
– Viime vuoden huono viljasato, lannoitteiden, rehun, polttoaineen ja sähkön huima hinnannousu vaikuttaa asiaan. Samalla lihan hinta ei ole noussut kuin muutaman sentin kilolta. Katselemme mihin suuntaan kehitys menee ja ehkä sikojen määrän vähentäminenkin tulee ajankohtaiseksi.
Juha ja Virpi Strengin toivomus on vetoava ja ajankohtainen.
– Syökää kotimaista lihaa, niin tiedätte, että possu on saanut elinaikanaan pitää saparonsa, syönyt lähiviljaa, leikkinyt oljilla ja palloilla. Suomalaisen sian terveysrekisteri on kattavampi kuin ihmisillä. Kotimaisen lihan tuotanto ei saa loppua.

Markku Mäentalon Koskentaustan tila Kirveskoskella on keskittynyt maidon- ja viljantuotantoon. Mäentalolla on takanaan 21 vuoden kokemus maidontuottajana. Hänen mukaansa tuotannon kannattavuus on laskenut vuosi vuodelta, koska kustannukset juoksevat nopeammin kuin isäntä. Ostorehujen, lannoitteiden sähkön ja polttoöljyn hinnat ovat nousseet paljon suhteessa maidosta saatavaan hintaan. Hänen mukaansa tiloja tippuu pelistä tällä menolla entistä kovempaa tahtia.
– Itse en lähtisi tässä maailman tilanteessa investoimaan lisää maidontuotantoon.
Markku Mäentalo seuraa MTK Sysmän puheenjohtajana tarkasti alan kehitystä ja on sitä mieltä, että kaupan ja teollisuuden siivua tulisi pienentää ruoan hinnassa.
– Tuottajien on saatava tuotteistaan sille kuuluva hinta, jotta he voisivat työllä elättää perheensä ja motivaatio työn tekemiseen jatkuisi. Kauppojen omien merkkituotteiden kilpailukykyiset hinnat sahaavat oksaa tuottajien alta.
Mäentalo on monen muun tuottajan kanssa huolissaan maamme huoltovarmuudesta elintarvikkeiden osalta ja lisäksi hän kantaa huolta tuottajien henkisestä jaksamisesta epävarmuuden keskellä.