UUTISET

Julkaistu

Ahvenanmaalla – melkein kuin ulkomailla

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Ahvenanmaa on monille oudoksi jäänyt pala Suomea. Tai sitten ”vierailu” on jäänyt 15 minuutin pysähdykseen Maarianhaminan satamassa ruotsinlaivan kannella. Korona-aika, varsinkin viime kesä, herätti luontokohteiden ohella kiinnostuksen myös Ahvenanmaata kohtaan. Useat välttelivät vielä ulkomaille matkustamista. Visit Åland -sivuston mukaan heinäkuussa 2021 suomalaisia matkailijoita yöpyi Ahvenanmaalla lähes 50 000, kun heinäkuussa 2019 lukema oli 23 500.

Tänä kesänä tilanne on normalisoitunut, kun suomalaiset ovat jälleen suunnanneet tuttuihin Euroopan ja Välimeren lomakohteisiin. Ahvenanmaan majoituksiin oli tarjolla muutakin kuin eioota, joten elokuun puolivälissä oli sopiva tilaisuus käydä autoillen katsastamassa saarta.

Ahvenanmaan noin vuorokauden visiitillä ehti hyvin nähdä Maarianhaminan idyllistä pikkukaupunkia. Lisäksi teimme autolla kierroksen saaren pohjoisosiin Getan kuntaan.

Ahvenanmaan päätiet on numeroitu numeroin 1-4 ja suuntasimme pääsaaren keskiosien Godbyn taajaman kautta tietä numero neljä pohjoiseen.

Matkalla pistäydyimme Kastelholman linnassa. Linna on yllättävän iso ja restauroitu hyvään kuntoon. Siihen voi tutustua vapaasti tai opastetulla kierroksella.

Talot pihoineen ovat hyvin hoidettuja, ja tammea, saarnia yms. kasvavat metsät antavat vaikutelman Virosta tai Etelä-Ruotsista. Suomen omenantuotannosta valtaosa tulee Ahvenanmaalta ja tien neljä varrella on suuria omenaviljelyksiä. Ahvenanmaalla omenaa viljellään noin 300 hehtaarilla.

Geta-vuori on Ahvenanmaan tunnetuimpia näköalapaikkoja. Pohjoinen Ahvenanmaa ei ole suinkaan laakeaa vaan kallioista maastoa ja useampi vuori kohoaa yli 100 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vuorella on pieni näkötorni ja maisemat merelliseen ympäristöön ovat huikeat. Yksi Suomen hienoimpia näkymiä!

Maarianhaminassa kaupunkialue on helposti käveltävissä, etäisyydet ovat lyhyet. Kannattaa ehdottomasti käydä Merikorttelissa. Kohuttu Venäjän konsulaatti rauta-aitojen takana vaikutti autiolta.

Suomea ei saarella paljon kuule. Majoituspaikoissa asiakasta palveltiin heti hyvällä suomen kielellä. Muissa liikkeissä henkilökunta ryhtyi yleensä puhumaan englantia havaittuaan asiakkaiden suomenkielisyyden. Mantereelta tulijoiden ruotsin taitamiseen ei kai luoteta.

Kuvassa: Kastelholman linna on hyvin säilynyt keskiaikainen linna.

Geta-vuoren kallioilta on huikeat näköalat koko Ahvenanmaalle.
Julkaistu

Vierailijoita Vechtasta jälleen Sysmässä

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän lukiossa on jo vuodesta 2001 tehty yhteistyötä saksalaisen Vechtan koulun kanssa. Syksyisin on joukko vechtalaisopiskelijoita ja pari opettajaa ollut viikon Sysmässä ja sysmäläisten vastavierailu on tehty keväällä. Korona-aika keskeytti yhteistyön, mutta viime viikolla oli Sysmässä jälleen vechtalaisvieraita.

Nuoret olivat mukana normaalissa koulutyöskentelyssä sekä koulun liikuntapäivässä. He kävivät retkellä Päijätsalossa ja risteilyllä Päijänteellä. Heillä oli myös Lahti-päivä, johon sisältyi mm. visuaalisten taiteiden museo Malvassa vierailu.

Nuoret sekä heidän opettajansa asuivat sysmäläisperheissä. Yksi saksalaisnuoria majoittaneista oli Anu ja Oskari Peltolan nelihenkinen perhe.

-Meillä majoittui kaksi iloista ja reipasta saksalaista 16-vuotiasta tyttöä, Frida ja Nane. He olivat odottaneet Sysmän vaihtoviikkoa todella paljon, sillä tämä oli heidän ensimmäinen ulkomaanmatkansa, kertoi Anu Peltola.

Ohjelmaa on ollut paljon ja viikko on mennyt nopeasti.

-Viikko on sujunut hyvin ja ihan hirmu nopeasti. Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Nuoret ovat olleet reippaita, avoimia ja erittäin kiinnostuneita Suomesta,

Sysmästä ja meidän perheestä sekä siitä mitä täällä teemme ja miten elämme. Olemme jutelleet paljon siitä, millä tavalla heidän arkensa eroaa meidän arjesta ja mitä siinä on yhteistä. Juttelut ovat olleet hyvin antoisia. Nuoret ovat viettäneet paljon aikaa myös yhdessä, kokoontuen erilaisissa porukoissa eri isäntäperheiden luona, ja tämä on ollut myös mukava juttu.

-Meillä on asunut joitain vuosia sitten Rotareiden vaihto-oppilas neljä kuukautta, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun olemme mukana tällaisessa kouluvaihdossa.

-Mielestäni tämä on aivan mahtava, ainutkertainen mahdollisuus ja kokemus meille kaikille. Tietysti ensisijaisesti näille nuorille, vaihtoon osallistuville saksalaisille ja suomalaisille nuorille, jotka pääsevät tämän vaihdon kautta näkemään maailmaa ja tutustumaan toiseen kulttuuriin, koulu- ja arkielämään. Koulun kautta järjestetty vaihto on myös hyvin turvallinen tapa lähteä reissuun ja saada kokemuksia, Anu Peltola painotti.

-Onneksi keväällä tulee sysmäläisten vastavierailu Vechtaan.

Myös sysmäläisnuorten mielestä viikko oli hauska ja heistä oli mukava tutustua saksalaisnuoriin.

Kuvassa: Saksalaiset ja sysmäläiset yhteiskuvassa Päijätsalon huipulla (kuva: Lars Bathke).

Julkaistu

Suuri lainatakaus puhutti valtuustossa

Mika Sankari
HARTOLA

Yleisöä oli valtuustosalissa paikalla tiistai-iltana 13.9. ensimmäistä kertaa lähes 2,5 vuoteen.
Tarkastuslautakunnan arviointiraporttia ja muita asiakokonaisuuksia käytiin läpi. Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoi tarkemmin.

-Työntekijöiden houkuttelussa keskusteluissa on ollut ns. rekrytointilisän käyttöönotto. Sitä voidaan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti käyttää myös määräaikaisena palkan elementtinä. Lisän käyttö edellyttää, että on sovittu sen käytöstä ja suuruudesta osana palkkausjärjestelmää.

-Päijät-Sote toteuttaa laajaa keinovalikoimaa henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi (PHHYKY:n tiedote 13.9.2002).

-Taajama-alueella suoritetaan vesijohtoverkoston remonttia. Teknisessä toimessa on edessä eläköitymisiä ja toiminnan uudelleen organisointia edessä.

-Hartolan kunta osallistuu Verkostoperuskoulu-hankkeeseen.

Vastaukset tyydyttivät tarkastuslautakunnan pj. Veli-Pekka Lehtosaarta.

Osavuosikatsauksen mukaan lisäystä viime vuoteen verrattuna on tapahtunut erityisesti perusterveydenhuollon laitoshoidon päivien määrässä ja kotihoidon asiakkaiden määrässä.

Henkilöstökulut olivat yhteensä 1.803.468 euroa, mikä on 81.000 euroa edellisen vuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Kesäkuulta maksetaan takautuvasti vielä yleiskorotukset.

Työllisyyskehitys on ollut positiivista. Kesäkuussa Hartolassa oli 20 työtöntä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Hiihtokeskus Purnu voi jatkaa toimintaansa vapaa-ajan rakentamisen sallivan kaavamuutoksen jälkeen entiseen malliin. Kaavamuutos ei poikinut puheenvuoroja.

Kiinteistö Oy Vasallilla on talotehtaaseen kohdistuva, 3.539.975,60 euron bullet-laina, joka erääntyy maksettavaksi kokonaisuudessaan 30.11.2022. KOy Vasalli on käynyt neuvotteluja vuokralaisen kanssa vuokrasopimuksen muutoksista ja uudesta vuokrahinnasta on päästy sopimukseen. Siinä on huomioitu erääntyvän bulletlainan rahoitus.
Valtuutettu Tiina Edelman vaati tarkempia tietoja asiasta.
-Mikä on uuden vuokrasopimuksen sisältö? Kunnanhallituksen jäsenet ovat saaneet enemmän tietoa, joten kaikki valtuutetut eivät olleet tasavertaisessa asemassa tiedonsaannin suhteen. Onko vaihtoehdot käyty läpi, takaussumma on suuri, Edelman tiedusteli.
Myös Lehtosaari halusi tarkempia tietoja.
-Nyt on haastavat ajat, sillä yritykset siirtävät projektejaan eri syistä eteenpäin, ja tilauskirjat ovat jopa tyhjinä. Kunta tiedostaa KOy Vasallin taloudellisen tilanteen ja takaukseen liittyvän taloudellisen riskin. Sen pahimmankin. Takauksen myöntämättä jättäminen olisi kuitenkin kunnalle merkittävästi suurempi riski. Vasalli on toimenpiteillään onnistunut pienentämään lainakantaa ja talotehtaan vuokrasopimuksen muutoksessa on huomioitu erääntyvän bulletlainan rahoitus. Takaus ei vaaranna Hartolan kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä, kunnanjohtaja sanoo.
Hän sai tukea Jarkko Fågelilta ja Matti Tanskaselta.
-Mitä pahimmassa skenaariossa seuraisi muille Vasallin vuokralaisille, Fågel kysyy.
Valtuusto päätti myöntää KOy Vasallille omavelkaisen takauksen 3.600.000 euron lainaan 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Tiina Edelman jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu tänä vuonna maanantaina 14.11. klo 18 ja sen jälkeen vielä torstaina 8.12. klo 13.

Julkaistu

Tehin Pursiseuran juhlaeskaaderi ylitti Päijänteen

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmäläinen, mutta koko Etelä-Päijänteen alueella toimiva Tehin Pursiseura on viettänyt tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan. Juhlakausi huipentui viime lauantaina juhlaeskaaderiin. Purjelaivojen aikakaudella eskaaderi on ollut merivoimien yksikkö. Nykyisin sillä tarkoitetaan matkapurjehdustapahtumaa, joka ei ole kilpailullinen. Eskaaderissa joukko moottori- ja purjeveneitä kulkee ryhmässä kohteesta toiseen.

TePS:in eskaaderin lähtö oli Suopellon Pinxinmäen laiturissa ja kohteena oli Kuhmoisten satama. Kaikkiaan mukaan oli ilmoittautunut 15 venekuntaa. Osa veneistä liittyi mukaan vasta Päijänteellä Padasjoen suunnasta.

Kipparikokous oli Pinxinmäen laiturilla klo yhdeksältä aamulla. TePS:in kommodori Mikko Saunamäki ohjeisti lähtijöitä liputuksesta, koska kyseessä on juhlatapahtuma. Reitistä hän kertoi, että ensin edetään yhdessä kokoontumispaikalle Suopellon lahden suulle. Sen jälkeen veneet voivat valita reittinsä vapaasti.

Keli oli viileä ja pilvinen. Luvassa oli vaihtelevaa lähinnä luoteisenpuoleista tuulta, joten luovimista oli luvassa. Kipparikokouksessa todettiin, että purjeveneiden kannattaa ensin suunnata kohti pohjoista Kähärinsaaren edustalle ja sieltä yli järvenselän.

Kuhmoisten satamassa oli luvassa seuran esittäytyminen ja halukkaat kipparit voivat esitellä venettään yleisölle. Sen jälkeen ohjelmassa oli yhteistä ohjelmaa, saunomista, ruokailua ja mukavaa illanviettoa.

Kommodori Mikko Saunamäki oli tyytyväinen vilkkaasta ja tapahtumia sisältäneestä purjehduskaudesta. Hän on ollut itse vesillä paljon.

-Seuran kannalta 40-vuotisjuhla on värittänyt tätä kautta. Kesäkuun alussa pidettiin varsinainen juhla ja heinäkuussa oli seuran järjestämä juhlakisa. Paljon on oltu vesillä ja kelit on suosineet purjehtijaa. Päijänne-purjehdus on suurin purjehdustapahtuma täällä, itse olin mukana sen retkiluokassa. Seuramme pärjäsi hyvin, iloitsi Saunamäki.

Hän kertoi, että vielä olisi kokemattomiakin asioita purjehduksessa.

-Atlantin ylitys olisi se, minkä haluaisi kokea. Se on ihan realistinenkin, kunhan ei päästä sitä ”sittenkun” -listalle. Se veisi 3-4 viikkoa ja Kanariansaaret on yleinen lähtöpaikka Atlantin ylityksille, Saunamäki kertoi purjehtijan unelmista.

Kuvassa: Veneet lähtivät ryhmässä kohti Päijänteen ylitystä.

Kommodori Mikko Saunamäki (vas.) ohjeisti osallistujia Pinxinmäen satamassa.
Julkaistu

Kansanedustaja päivitti poliittisen tilanteen

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk) tarjosi viime viikolla Hartolassa ja Sysmässä halukkaille kahvit ja antoi samalla infoa alkusyksyn poliittisista kuvioista. Päivä oli tärkeä, sillä samana päivänä maan hallitus julkisti esityksensä ensi vuoden tulo- ja menoarviosta.

Hilkka Kemppi on istunut eduskunnassa kolmisen vuotta ja kuuluu jäsenenä perustuslakivaliokuntaan ja ulkoasiainvaliokuntaan.

Kansanedustaja oli listannut kolme positiivista ja kolme negatiivista asiaa esitykseensä ja kertoi niistä omat ja puolueensa näkemykset.

– Sulkia hattuun saimme sote-uudistuksen valmistumisesta, perhevapaauudistuksesta ja Nato-prosessin nopeasta etenemisestä. Kivinä kengässä painavat korona-pandemia, sodan aiheuttama energiakriisi ja monella alalla ongelmallinen osaajapula.

Energiapula ja sähkön hinnan raju nousu ovat puhuttaneet kaikkia viime aikoina. Kemppi näki positiivisena asiana Suomen halun saavuttaa pian omavarainen energian tuotanto tuuli- ja aurinkovoiman sekä biovoiman avulla. Myös Olkiluodon ydinvoimalan käyttöönotto on toteuttava pikaisesti. Positiivisia ovat myös hallituksen päätökset sähkön ALV-veron laskusta 10 prosenttiin ja ylimääräisen yhden kuukauden lapsilisän maksamisesta joulukuussa.

– Isoja asioita päätösten takana ovat puolueiden erilaiset arvopohjat ja järjestelmien hidas taipuminen muutosten teossa.

Hoitajamitoutuksen nostamista 0,7:ään Hilkka Kemppi piti mahdottomana toteuttaa sovitussa aikataulussa, aikaa tarvitaan lisää vähintään vuosi.

Hilkka Kempin kahvitilaisuuteen tuli ihan kohtuullinen määrä kuulijoita molemmissa tapaamisissa. Keskustelu oli vilkasta ja paikalla esittäytyi myös hänen uusi poliittinen avustajansa heinolalainen Mikko Hallikas.