UUTISET

Julkaistu

Piirin kuvernööri Sysmän Rotaryklubin vieraana

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän Rotaryklubilla on monien muiden paikkakunnan yhdistysten tavoin ongelmana jäsenten ikääntyminen. Rotarit ikääntyvät ja se näkyy tärkeiden viikkokokousten osanoton hiipumisena.

Viime keskiviikkona väkeä kuitenkin riitti, kun piirin kuvernööri Simo Hautala teki vuosivierailunsa Uotiin ja rotarit tulivat paikalle aviopuolisoiden kanssa.
Kuvernööri Hautalan kotiklubi on Vanajaveden klubi ja rotari hänestä tuli v. 2009. Siviilissä Hautalalla on takanaan 30 vuotta kestänyt upseerin ura ja nyt eläkeläisenä hän toimii Panssarimuseon johtajana.

Hautala kertasi muutamia lukuja rotareista. Järjestön perusti amerikkalainen Paul Harris vuonna 1911 ja nyt 200:ssa maassa on 35.000 klubia ja maailmassa on yhteensä n. 1,5 miljoonaa rotaria.Suomeen rotaryaate rantautui v. 1926. Sysmän Rotaryklubi perustettiin 30.11.1967.

Sysmän Rotaryklubista kuvernöörillä oli pelkkää hyvää sanottavanaan.

  • Teillä on aktiivinen klubi, joka otti ensimmäisenä jäseniksi myös naisia piirin alueella. Nuorisovaihdossa teillä on vankat perinteet ja koronan takia pieni tauko on taas loppumassa, koska kesävaihtoon on lähdössä nuoria. Teillä on sahtisaluunan muodossa erinomainen aktiviteetti nuorisovaihdon kustannusten kattamiseksi.

Vaikka Sysmän klubin kokonaisjäsenmäärä on hyvä, nuorten saaminen mukaan toimintaan on pienoinen ongelma. Yhtä ratkaisua ei siihen osannut antaa kuvernöörikään.

Rotarysäätiön toiminnan pitkäaikainen projekti poliota vastaan jatkuu ja yhtenä vahvana teemana tänä vuonna on konfliktien esto, rauhan saavuttaminen.

  • Ukraina taistelee koko läntisen maailman puolesta ja sitä taistelua meidän täytyy tukea, tähdensi piirikuvernööri.

Hautala painotti, että klubi on rotaryn perusyksikkö ja tapaamisissa on samanhenkisen rotarien hyvä olla.

  • Viikkokokoukset lisäävät turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kuvernöörin virkakauden omat teemat ovat koulutus ja viestintä.

Kuvassa: Rotarypiirin 1390 kuvernööri Simo Hautala (vas.) ja apulaiskuvernööri Jorma Laine vierailivat Sysmän klubissa, Isäntinä toimivat presidentti Esa Oikarainen (oik.) ja sihteeri Juhani Kuisma.

Julkaistu

Syksyn hirvijahti alkoi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Hirvi on tällä alueella tärkein riistaeläin niin lihantuoton kuin jahtiporukoiden sosiaalisen toiminankin kannalta. Kylän yhteiset hirvipeijaiset syksyisin ovat maanvuokraajien ja kyläläisten tärkein yhteinen tapahtuma.

Hirvestä metsästäjät saavatkin paljon aineellista hyvää, sillä täysikasvuinen uros painaa reilusti päälle neljänsadan kilon ja elopainosta karkeasti arvioituna noin puolet on lihaa. Siihen määrään saa kaataa aika monta jänistä, pyistä puhumattakaan.

Useimmat hirviseurueet aloittivat metsästyskauden viime viikonvaihteessa. Sysmän Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Kari Niittymäen mukaan hirvenmetsästys alkoi Lapissa, Pohjanmaalla ja Kainuussa jo melkein kaksi viikkoa sitten. Meidän seudulla ja muualla Suomessa metsästys alkoi lokakuun toisena lauantaina, siis viime viikonvaihteessa.

Melkoinen määrä hirvimiehiä (ja naisia) syöksyi Sysmän metsiin, sillä paikkakunnalla on kaikkiaan 18 hirviseuruetta, joista kertyy jahtiin parisataa metsästäjää.

Sysmään on myönnetty 136 kaatolupaa ja tuolla lupamäärällä voisi kaataa kaikkiaan 180 hirveä, jos vasoja ja isoja hirviä kaadetaan sama määrä.

  • Kaatoluvista on nyt jaettu 109 ja jakamatta on 27 ns. pankkilupaa. Pankkiluvat jaetaan marraskuun puolivälissä ja niiden avulla estetään hirvitihentyminen eri puolille Sysmää. Tavoittelemme näin hirvikannan tasaisuutta koko pitäjän alueella. Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa asettamamme tavoite 2,8 hirveä/1000 ha metsästyskauden jälkeen on toteutunut varsin hyvin, kertoo Kari Niittymäki.

Karin omaan hirviporukkaan Etelä-Sysmän Erään kuuluu 10 miestä ja yksi nainen ja kaatolupia on seuralle myönnetty kaksi aikuista hirveä ja kaksi vasaa.

Metsästyskausi alkoi 10.8. kyyhkysjahdilla ja sorsastuksella 20.8. mikä jatkuu vuoden loppuun saakka. Metsäkanalintujen jahti alkoi 10.9 ja päättyy 10.11. Jänisjahtia voi harrastaa puoli vuotta 1.9. alkaen.

  • Näin syksyllä monet metsästäjät tekevät arvokasta riistanhoitotyötä pienpetoja hävittämällä. Saaliina on useimmiten supikoira. Isommista pedoista alueellamme esiintyy ilves, jonka kaatoon saimme Sysmään yhden luvan.

Kari Niittymäen mukaan karhukanta on lisääntynyt huomattavasti. Riistakameroissa karhu on esiintynyt Sysmän joka puolella ja näköhavaintojakin on runsaasti. Ensi vuonna riistanhoitoyhdistyksellä on tarkoitus hakea yksi karhun kaatolupa yhdessä naapuriyhdistysten kanssa.

Kuvassa: Yrjö Hopeasaaren hirviporukka jahtiin lähdössä. Kuva Lähilehden arkistosta viime syksyltä.

Julkaistu

Liike on lääkettä – vielä vanhanakin

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ/HARTOLA

Liikunnan avulla myös ikääntyneet voivat saada lisää toimintakykyisiä elinvuosia. UKK-instituutti mainitsee tiedotteessaan, että liikunnan hyötyjä ovat mielialan koheneminen, ajatusten terävöityminen, stressin tunteen keveneminen ja parempi uni.

Liikkuminen ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa monia sairauksia, kuten useita sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja joitakin syöpätauteja.

Monissa arjen toiminnoissa päivittäisten askelien määrä nousee huomattavasti. UKK-instituutin mukaan jokainen askel kannattaa: kotiaskareet, kauppareissut ja muut tavalliset puuhat.
Seniorikansalaisten (65+) liikuntasuositukset ovat hieman erilaisia kuin nuorempien. Uusi vireyttä liikkumalla -pyramidi pitää palauttavaa unta kaiken perustana. Kun herää virkeänä, tietää nukkuneensa tarpeeksi.

Pyramidin seuraava kerros muistuttaa tauoista paikallaan oloon. Taukoja paikallaan olosta olisi otettava aina kun voi. Pienikin liikuskelu, jo tuolista ylös nouseminen, aktivoi lihaksia ja vähentää kehon kuormittumista.

Kolmantena kerroksena pyramidissa on kevyttä liikkumista. Siihen sisältyy niin arkiaskareet kuin kävelylenkit ja erilaiset ryhmäliikunnat. Pyramidin kapenevalta huipulta löytyy rasittavampi liikunta, lihasvoima, tasapaino ja notkeus. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi niitä olisi hyvä tehdä kahdesti viikossa. Lähtökohta tietenkin vaikuttaa tekemiseen. Hyväkuntoinen kuusvitonen ja yli yhdeksänkymppinen liikkuvat omien edellytystensä mukaan.

Sysmän Palvelutalon fysioterapeutti ja pilates-ohjaaja Reeta Virén painottaa kokonaisvaltaista kehonhuoltoa terveenä ja toimintakykyisenä pysymiseen. Liikunnan lisäksi kehon rentouttaminen, rentoutuminen, sopiva ravinto ja riittävä uni ovat kehonhuollollisia toimenpiteitä. Keho ja mieli toimivat yhteistyössä.

-Uni on tärkeää. Ikääntyneet nukkuvat ehkä yöllä vähemmän, mutta saattavat ottaa päivätorkkuja. Oleellista on riittävän hyvä ympäristö nukkumiseen. Huono sänky tai huono asento aiheuttavat turhia kolotuksia.

-Ravinnossa ongelmia voi olla ateriarytmissä ja ravinnon monipuolisuudessa. Kun kokonaisuus on kunnossa, pulla päiväkahvin kanssa ei ole ongelma. Ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä, Virén muistuttaa.

Julkaistu

Liikkeestä voimaa -somekampanja kannustaa suomalaiset liikkeelle

Tiedote 3.10.2023 
Opiskelijoiden Liikuntaliitto ry (OLL)
Lähilehti julkaisee tämän tiedotteen osana viikon 41 teemaa: Kauneus ja terveys.

Varusmiesliiton, Opiskelijoiden Liikuntaliiton ja Sotilasurheiluliiton yhteiskampanjan tarkoituksena on rohkaista suomalaisia liikkumaan itselleen sopivalla tavalla toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Kampanjan suojelijoina toimivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja liikuntaministeri Sandra Bergqvist.

Varusmiesliitto, Opiskelijoiden Liikuntaliitto ja Sotilasurheiluliitto järjestävät lokakuussa Liikkeestä voimaa -somekampanjan, jonka tarkoituksena on nostaa esille liikkumisen merkitystä niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla sekä rohkaista suomalaisia lisäämään liikettä arkeensa. Liikkumattomuus eri ikäryhmissä on kuluneen vuoden aikana tunnustettu ennennäkemättömällä tavalla laajaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Kansan toimintakyvyllä on vaikutuksia niin työ- ja opiskelukykyyn kuin maanpuolustukseen, ja sen vahvistaminen vaatii toimia kaikilta yhteiskunnan sektoreilta.

  • Idea liikuntakampanjasta sai alkunsa perinteisestä varusmiesten Cooper-tulosten uutisoinnista ja siitä, miten liikkumisesta pitäisi puhua kannustavammin muutenkin kuin vain testejä varten. Fyysisestä toimintakyvystä kannattaa pitää huolta, oli intissä tai ei, kertoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riutta.
  • Liikkumattomuuskeskustelu on saanut tänä vuonna eduskuntavaalien myötä aiheen vakavuuden vaatimaa näkyvyyttä. Ongelmaan on puututtava välittömästi, sillä kyse on suomalaisen yhteiskunnan kivijalasta – hyvinvoivasta väestöstä, kommentoi Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja Emilia Junnila.

-Varusmiespalveluksessa ja reservissä omasta kunnosta huolehtiminen on erittäin tärkeässä roolissa maanpuolustuksen kannalta. Lisäksi kaikilla kansalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus, minkä vuoksi jokaisen olisi hyvä muistaa liikkua riittävästi ja kehittää fyysistä kuntoaan läpi elämän, muistuttaa Sotilasurheiluliiton toiminnanjohtaja Jouni Leppäsaajo.

Kampanjan virallisina suojelijoina toimivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

-Jokainen juoksulenkki, jokainen punnerrus ja jokainen hikipisara on askel kohti terävämpää mieltä ja parempaa puolustuskykyä. Jo 15 minuutin liikkuminen tekee hyvää aivoille. Ja mikä parasta, jokainen meistä pystyy tähän! kannustaa ministeri Bergqvist.

Osallistu kampanjaan Instagramissa julkaisemalla kuva tai video vapaavalintaisesta liikuntasuorituksesta, tägäämällä @liikkeestavoimaa @varusmiesliitto @liikuntaliitto @sotilasurheilu ja käyttämällä kampanjatunnistetta #liikkeestävoimaa. Kampanja-aika on 1.-31.10.2023. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. Lisätietoja löydät kampanjan Instagram-tililtä @liikkeestavoimaa.

Kuvassa: Opiskelijoiden Liikuntaliiton puheenjohtaja Emilia Junnila on kotoisin Sysmästä. Kuva HYY.

Julkaistu

Nelostien toimenpidesuunnitelmaa esiteltiin Hartolassa

Kyösti Piippo
HARTOLA

Nelostie on Suomen merkittävin väylä pohjois-etelä -suunnassa ja liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden takaamiseksi sille ollaan laatimassa uusia kehittämishankkeita. Uudenmaan ja Hämeen ELY -keskusten ja suunnitelmaa laativan A -insinöörien edustajat esittelivät tien ensimmäisiä suunnittelmia Hartolassa viime perjantaina. Runsas joukko asiasta kiinnostuneita kuntalaisia saapui paikalle, sillä koskeehan esisuunnitelma ensisijaisesti väliä Lusi – Oravakivensalmi.

– Tavoitteena on parantaa henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuutta, parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, sekä vähentää liikenteen päästöjä, kiteytti ELYn edustaja Anna Elf.
Suunnitellun tieosuuden liikennemäärä on keskimäärin 6000-7000 autoa vuorokaudessa (kesällä suurempi) ja hankkeen kustannusarvio on 300 milj. euroa. Elfin mukaan näin suuri hanke etenee vaiheittain, tavoitetila toteutuu pitkällä aikajänteellä.

A-insinöörien konsultti Piritta Laitakari esitteli uteliaalle yleisölle joitakin suunnitelman tavoitteita.

– Suunnitelmissa on rakentaa jatkuva ohituskaistatie, missä ohituskaistat voivat sijaita kohdakkain tai perättäin. Koko jaksolle rakennetaan kattava rinnakkaistieverkko, mikä mahdollistaa varareittijärjestelmän ja erottaa hitaan liikenteen valtatieliikenteestä.

Koko matkalle tulisi ainakin kuusi eritasoliittymää: Pääsinniemi, Onkiniemi, Nuoramoinen, Koitti, Hartolan keskusta ja Ruskeala. Liittymistä syntyikin tilaisuudessa vilkasta keskustelua ja Laitakarin mukaan niiden tarkka sijainti täsmentyy jatkossa.

Rinnakkaistiet jatkuvat Oravakivensalmeen saakka, joko nelostien länsi- tai itäpuolella.

Hartolan eteläosassa sijaitsevat Pohjolan ja Ahveslammen kohdat eivät sisälly suunnitelmaan, koska siellä harkitaan tien parantamisvaihtoehtoja uudelle linjaukselle.

Keskustelun aikana yleisöstä kuultiin toive, että myös hankkeen negatiiviset vaikutukset otetaan julkaistavaksi suunnittelmaan. Yhdessä puheenvuorossa toivottiin koko tieosuudelle nelikaistatietä keskikaiteella varustettuna. Koitti-Murakan liittymää toivottiin lähemmäksi Tainionvirtaa ja rinnakkaisteiden linjaukset toivottiin tehtäväksi peltojen laidoille.

Tilaisuuden lopuksi tutkittiin pöydille levitettyjä karttoja ja suunnittelijat saivat tarkempia toivomuksia jatkokäsittelyyn.

Toimenpidesuunnitelma valmistuu keväällä 2024.

Kuvassa: Nelostien uudet suunnitelmat kiinnostivat hartolalaisia.