Sysmän kansalliset seniorit

Lokakuinen aurinko kimmelsi Päijänteellä, kun Sysmän kansalliset seniorit ry vietti 40-vuotisjuhlaansa Suopellon Pinxinmäellä viime torstaina. Juhlalounaan, Lea ja Jaak Lutsin tulkitseman syksyisen musiikin ja puheiden lisäksi aktiivisille toimijoille jaettiin tapahtumassa Senioriliiton myöntämiä ansiomerkkejä.

Kansallisen senioriliiton pj. Tapani Mörttinen korosti onnittelupuheessaan järjestäytyneen toiminnan tärkeyttä ikäihmisten edunvalvonnassa. Paikallisesti eläkeläisten ääni kuuluu vanhusneuvoston, maakunnallisesti piirin ja valtakunnallisesti senioriliiton kautta. Senioriliitto ja viisi muuta eläkeläisjärjestöä muodostavat yhdessä valtakunnallisen Eetun, jonka painoarvon takaa yli 300.000 jäsentä koko maan kattavassa eläkeläisjärjestöjen verkostossa. Eetu mm. seuraa ja kommentoi eduskunnan lainvalmistelua.

Eetun suorittamaa tutkimusta tulkiten Tapani Mörttinen kertoi eläkeläisten olevan aktiiviväestöä tyytyväisempiä elämäänsä ja arveli yhdeksi syyksi ikäihmisten laajan perspektiivin:

– Me olemme nähneet sota-ajan ja sen jälkeisen niukkuuden, hevoskyydin vaihtumisen autoihin ja huussien tilalle tulleet vesivessat. Meitä seitsenkymppisiä hiukan huvittaa, kun nykyisissä leikkauksissa kuitenkin on kyse siitä, ettei saada jotain uutta hyvää lisää, hymähti Mörttinen.

Senioreiden Hämeen piirin pj. Kalevi Antikainen painotti yhdistysten merkitystä yhteenkuuluvuuden ja virkistyksen lähteenä. Hän totesi Sysmän senioreiden neljänkymmenen vuoden järjestötoiminnan merkitsevän lukuisia pyyteettömiä työtunteja. Antikainen kiinnitti piirin myöntämät ansiomerkit yhdessä  yhdistyksen sihteerin Eeva Hirvikosken kanssa aktiivisten toimijoiden rintapieliin.

Hopeinen ansiomerkki: Bror Ahlgren, Rauha Jutila ja Olavi Rantanen. Pronssinen ansiomerkki: Kyllikki Ahlgren, Irma Holappa, Kaija Kurimo, Reino Rantakokko, Helvi Rantanen ja Vuokko Virolainen. RP

Suvisoiton uusi johtaja

Sysmän Suvisoiton uudeksi taiteelliseksi johtajaksi on valittu lahtelainen kapellimestari ja viulisti Esa Heikkilä. Reilu viikko sitten tehtävään valittu Heikkilä lupaa pitää kiinni Suvisoiton monipuolisesta ohjelmasta.

Mutta tässä kohtaa täytyy korostaa, että monipuolisuus ei hänen mielestään tarkoita mahdollisimman suurta määrää konsertteja.

-Nyt pitää pohtia, onko Suvisoitossa tiivistämisen varaa. Tänä kesänä oli juhlavuosi. Tarjonta oli todella runsas, tapahtumia oli jopa samalla kellonlyömällä. Ensi vuonna konsertteja on todennäköisesti vähemmän, Heikkilä linjaa.

Määrän sijaan Heikkilä haluaa panostaa laatuun. Konsertit on tarkoitus räätälöidä niin, että tarjonnasta löytyy mieluisia vaihtoehtoja mahdollisimman monelle eri kohderyhmälle. Tämä näkyy sekä esiintyjien että keikkapaikkojen valinnassa.

Ensi vuoden Suvisoitto järjestetään 2.-9. heinäkuuta. Uutta on, että esiintyjistä tiedotetaan edellisiä vuosia huomattavasti aikaisemmin. Esiintyjälista julkistetaan ennen joulua. Tämän toivotaan lisäävän esimerkiksi yhdistysten ryhmälippujen myyntiä, koska yhdistykset tekevät toimintasuunnitelmansa yleensä vuodenvaihteessa.

Festivaalin säveltäjävieraaksi saapuu Harri Ahmas, joka myös esiintyy. Muista esiintyjistä Heikkilä ei vielä hiisku, mutta yhdestä konkreettisesta haaveesta hän mainitsee. Se on orkesterikonsertti.

Haaveen toteutumista ei voi vielä sanoa varmaksi. Liikkuvia osia on niin paljon; orkesteri on soittajiensa summa.

-Muusikoille kesäloma on pyhä asia. Tämä on verrattavissa urheiluun. Muusikko ei voi lähteä kesken loman konserttiin, koska konsertit ovat vähän kuin kilpailukausi. Kilpailu vaatii alle harjoituskauden, Heikkilä toteaa.

Heikkilä ymmärtää orkesterimuusikon sielunmaisemaa erinomaisesti, onhan hän itsekin soittanut orkesterissa. Pisin pesti oli Sinfonia Lahdessa.

Suvisoitto on tunnettu omaleimaisista konserttipaikoista. Ketjukonseptit eivät sovi festivaalin filosofiaan. Mitä uusi taiteellinen johtaja ajattelee tästä? Mitä keikkapaikkoja ainakin jää?

-Mielestäni ainakin Sysmän teatteritalo ja kirkko. Todennäköisesti myös Luhangan kirkko. Toivoisin myös kartanokonsertteja. Niihin ei mahdu niin paljon yleisöä, mutta niissä ei tähdätäkään massakonserttiin vaan ihan toisenlaiseen elämykseen, Heikkilä pohtii. AO-O

——————–
Esa Heikkilä

-Valittu Suvisoiton taiteelliseksi johtajaksi vuosille 2015-2018
-Toimii tällä hetkellä taiteellisena johtajana ja kapellimestarina Lohjan kaupunginorkesterissa ja nuorten sinfoniaorkesteri Vivossa Lahdessa
-Opiskellut kapellimestariksi kymmenen vuotta sitten Osmo Vänskän ja Leif Segerstamin johdolla. Sitä ennen soitti viulua Sinfonia Lahdessa
-Toimii Lahden ja Oulun ammattikorkeakoulussa lehtorina
-Toiminut kahdeksan vuotta Riihimäen kesäkonserttien taiteellisena johtajana
-Tekee kapellimestarin töitä myös ulkomailla. Seuraava työkomennus on Taikahuilu-ooppera Tanskassa

Rakentaja Jani Tonteri

Toimittaja tapaa Jani Tonterin liippaamassa omakotitalon märkätilan lattiaa Hartolan Rajatiellä. Remonttikohteessa märät tilat laitetaan uusiksi ja talon toiseen päähän rakennetaan lisää tilaa. Tuoreen yrittäjän otteet ovat rivakoita ja määrätietoisia.

Jani ryhtyi itsenäiseksi yrittäjäksi syyskuun puolivälissä.

Hän suoritti Heinolan ammattikoulussa rakennusalan perustutkinnon vuonna 2009 ja hakeutui välittömästi valmistumisensa jälkeen töihin. Ensimmäinen työnantaja oli ARK-Rakenne (Rainer Koskipalo) ja tässä firmassa Jani oppi hirsirakentamisen jalon taidon.

–Pystyimme noina vuosina aika monia huviloita Päijät-Hämeen alueella, muistelee Jani Tonteri.

Seuraava työnantaja oli hartolalainen Rakennusliike Tauno Hilden Oy:ssä tehtiin kaikkea mahdollista rakentamiseen liittyvää työtä.

–Molemmista työpaikoista sain paljon oppia ja vastuuta. Ammattitaito kehittyi ratkaisevasti, myöntää Jani.

Parin viime vuoden ajan Jani sanoo mietiskelleensä vakavissaan oman yrityksen perustamista. Ja kun kysyntää näytti olevan, mies ryhtyi tuumasta toimeen. Yhteydenbotto TE -toimistoon vei hänet yrityskurssille Lahteen ja sen jälkeen Jani hieroi yrityksen perustamiseen liittyviä kuvioita yhdessä elinkeinoneuvoja Seppo Laakson kanssa.  Viimeiset käytännön asiat loksahtivat kohdalleen Heini Merisen tilitoimistossa.

Jani Tonteri toteaa parhaan rakennustaitonsa liittyvän moniosaamiseen.

–Remonttihommia yksin ja isoja uudiskohteita yhdessä tutun verkoston kautta.

Haastatteluhetkellä paikalla käväisee myös Rajatien remonttikohteen isäntä Tuomas Rantanen. Hän vakuuttaa Janin tekevän varmaa ja osaavaa työtä.

–Voin suositella häntä kaikille – ja olen jo suositellutkin, sanoo Rantanen.

Janin työkalenteri onkin jo nyt täynnä ensi vuoden alkuun saakka, hommat ovat pitkälti remonttitöitä.

Jani Tonteri ei kadu ryhtymistään yrittäjäksi.

–Oman ajan käyttö muuttui joustavammaksi ja antaa aikaa mm. judo -harrastukselle ja toiminalle Hartolan VPK:ssa.  KP

Avointa keskustelua Hartolassa

Hartolassa järjestettiin viime tiistaina ensimmäistä kertaa kuntalaisille tarkoitettu avoin keskustelutilaisuus. Valtuustosaliin oli kokoontunut salintäysi väkeä ja kysymyksiin valmistautuivat vastaamaan useat kunnan viranhaltijat sekä johtavat luottamushenkilöt.  Heti alkukahvien jälkeen tartuttiin polttavaan aiheeseen ja keskustelu pakolaisten vastaanottamisesta kirvoitti kielenkannat. Turvapaikanhakijoiden mahdollinen tulo hartolalaiseen katukuvaan herätti niin varovaista kannatusta ja toiveita kuntarajat ylittävästä yhteistyöstäkin, kuin selkeää vastustusta ja epäluuloakin. Kunnanjohtaja Merja Olenius arvioi, että Suomeen saapuvien pakolaisten suuri määrä aiheuttaa varsin todennäköisesti heidän sijoittelunsa jokaiseen maamme kuntaan.

– Toivotaan, että pakolaisten tuloon saa etukäteen valmistautua. Helpompaa toki olisi, mikäli pakolaiset saapuisivat perheinä ja määrä olisi hallittu, totesi Olenius. Hartolan luottamuselimissä asiaa on jo pohdittu ja tultu siihen tulokseen, että hartolalaisten yhdistysten tulisi syksyn aikana aktivoitua toimien asiassa jäsentensä äänitorvina kuntaan päin ja kunnanjohtaja heitti yhdistyksille myös haasteen ottaa osaltaan vastuuta maahanmuuttajien kotouttamistoimissa.

Useissa puheenvuoroissa koettiin ongelmallisina terveyskeskuksen rajalliset palvelut. Lääkäripäiviä on harvassa ja hakeutuminen vastaanotolle Sysmään aiheuttaa kuluja ja lisävaivaa. Kunnanjohtaja Olenius ja kunnanvaltuuston pj. Mikko Ruoppi kehottivat antamaan palautetta kuntaan kirjallisena, jotta lääkäripalvelujen järjestäjän kanssa käytäviin neuvotteluihin saadaan jotain kättä pidempää ja asiat lähtevät sitä kautta korjaantumaan. Pelkkää moitetta kuntalaisten porina ei kuitenkaan ollut, sillä kiitosta saivat niin sairaankuljetus kuin sairaanhoitajatkin, jotka ovat auttaneet silloinkin, kun lääkärin puheille ei ole päästy. Kunnanjohtaja Olenius harmitteli, että päivystysyksikkö Akuutti24 on ruuhkautunut kiireettömien potilaiden pyrkiessä iltaisin hoitoon ja tämä on aiheuttanut myös päivystysalueen kunnille ylimääräisiä kuluja.

Keskustelua herättivät lisäksi torinseudun kerrostalojen purkaminen, palvelukeskuksesta liikkuneet huhut, mahdolliset koulukaupat sekä viime aikoina palstatilaa saanut hakkuutyömaa. Teiden kunnosta, katuvaloista sekä mm. erilaisten projektien kansantajuisemmasta raportoinnista esitettiin toiveita ja viranhaltijat vastailivat kysymyksiin parhaansa mukaan. Ilmapiiri vaikutti vapautuneelta ja keskustelutilaisuus näytti täyttävän tehtävänsä suorana kanavana kuntalaisten ja päättäjien välillä. RP

Puutarhaparatiisi

Perenna Puutarha Pöntinen on Liisa ja Hannu Pöntisen vuonna 1985 perustama pitkälti perennoihin erikoistunut viljelmä Ravioskorven reunamilla. Lappeenrannassa puutarhureina toimineet Pöntiset muuttivat Liisan kotitilalle Ravioskorpeen v. 1983.

Millainen oli puutarha-alan yrittäjän kesä 2015?

–Sään puolesta kylmä, kaupallisesti huonohko, mutta kasvit ovat voineet hyvin kostean maaperän ansiosta, vastaa Hannu Pöntinen salamannopeasti.

–Ja hedelmäpuiden pölyttyminen epäonnistui, jatkaa Liisa Pöntinen.

Kevät oli tosiaan kylmä ja liian myöhään tullut lämpö oli ehkä asiakkaiden luoma kuva tulevasta kesästä ja moni jätti tulematta kasviostoksille sen takia. Loppukesä – varsinkin elokuu – osoittautui kuitenkin varsin hyväksi kasvukaudeksi ja kaikki kasvit ehtivät hyvin mukaan kasvukauden rytmiin.

Pöntisten tuoteperhe kasvaa kaiken aikaa ja uusia lajikkeita (perennat, puut, pensaat) hankitaan koko ajan lisää. Puutarhan hittituotteita ovat tietty perennat (500 eri lajia) ja pensaat.

Pöntisten kauniin puutarhan ovat löytäneet myös monet ryhmät ja vieraita saapuu kaukaakin Liisan ja Hannun opastamille pihapuutarhakierroksille. Puutarhaan on syntynyt useita näytealueita; mm. iso aurinkokello kivikkokasveineen, labyrintti leimukukkineen, hainäosasto ja varjossa viihtyvien kasvien alueet. Omassa puutarhassa työskentelevät Pöntiset ehtivät harjoittamaan viherrrakentamista (suunnittelu ja ylläpito) myös vieraille. Uusinta uutta kuluneena kesänä oli myyntipisteen perustaminen Hartolaan.

–Se oli uusi ja mielenkiintoinen kokemus ja tarkoitus on jatkaa siellä tulevanakin kesänä, toteaa Liisa Pöntinen.

Parikymmentä vuotta Sysmässä ravintoloitsijana toiminut Minna Gripenberg on löytänyt ravintolatyön jälkeen puutarhatyöstä uuden ja mieluisen harrastuksen. Hän opiskelee Lepaan puutarhaopistossa ja suoritti työssäoppimisjaksot Pöntisen puutarhalla. Työviikko sisälsi kolme päivää Hartolassa ja kaksi päivää Ravioskorven puutarhalla. Minna kertoi harkinneensa puutarha-alan opiskeluja jo muutaman vuoden ajan oman kodin puutarhan antamien kokemusten innoittamana.

–Tämä on mukavaa ja monipuolista työtä. Paljon asioita on vielä oppimatta, mutta innostus ei ole laimentunut yhtään, kertoo Minna.

Minnan tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä auki, mutta jokin puutarha-alaan liittyvä työ voisi olla hyvinkin mahdollinen.

Vaikka kesä on pikkuhiljaa hiipumassa, työt puutarhassa eivät lopu. Syksy on vielä vilkasta aikaa; kostea maa takaa onnistuneet istutukset, arkoja kasveja suojataan talven varalle, lehdet kompostiin, leikkauksia, kalkituksia……

Talvikausi on hiljaista aikaa, mutta sitä ei kestä kauaa – kylvöt alkavat jo helmikuussa. Sydäntalven kuukausina tehdään monenlaista yrittämiseen liittyvää taustatyötä kuten markkinointiin tiukasti liittyvien kotisivujen uusimista ja laajentamista. KP