Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) syksyisen ennakkotietolaskelman mukaan kuntien ilmastopäästöt vähenivät 7,4 prosenttia 2020 edellisvuoteen verrattuna.
Eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (26 %), maataloudesta (20 %), kaukolämmöstä (15 %) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 11 %).
Tällä hetkellä lopulliset päästötulokset ovat saatavissa vuoteen 2019 asti. Tulosten julkaisuviive on noin 1,5 vuotta.
Hartolan kokonaispäästöt ovat pudonneet kymmenvuotistarkastelussa (2009-19) noin neljänneksen (24%).
Niiden rakenne on säilynyt suunnilleen samana maatalouden muodostaessa noin kolmanneksen kunnan päästöistä. Vilkas tieliikenne muodostaa viidenneksen työkoneiden (12,7%) ja kulutussähkön (6,6,%) tullessa seuraavina.
Kulutussähkö sisältää sähkön käytön lukuun ottamatta sähkölämmitystä, maalämpöä ja raideliikennettä. Siihen lasketaan koneiden, laitteiden, ilmastoinnin ja valaistuksen ohella myös sähköautojen lataamisen sekä muiden paitsi maalämpöpumppujen kulutus.
Sysmän päästöt ovat vähentyneet 15 prosentilla samalla tarkastelujaksolla.
Hartolan tapaan maatalous on suurin päästölähde selvemmällä erolla (46,1%). Seuraavana ovat tieliikenne (15,4), työkoneet (8,1) ja kaukolämpö 7,5 prosentilla.
Päästöt on laskettu yhdenmukaisella laskentamenetelmällä. Jatkossa tulokset päivitetään vuosittain.
Kasvihuonekaasupäästöt on laskettu ns. ALas-mallilla. Päästöistä lasketaan eri päästösektoreiden hiilidioksidi-, metaani- ja dityppioksidipäästöt sekä fluoratut kasvihuonekaasut omana kokonaisuutenaan. Bioperäiset polttoaineet ovat (hiilidioksidin osalta) nollapäästöisiä. Lisäksi lasketaan eri toimintojen energiankulutus.
Mallissa lähtökohtana ovat alueen tuotantoperusteiset päästöt, mutta osa päästöjä aiheuttavista toiminnoista lasketaan kulutuksen perusteella, riippumatta niiden syntypaikasta.
Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa:
-päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä,
-teollisuuden sähkönkulutusta,
-teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä
-kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.
Alueella tuotetusta tuulivoimasta lasketaan päästöhyvityksiä sähkön päästökertoimen mukaisesti.
Käyttöperusteisen päästölaskennan rinnalle kehitetään kulutukseen perustuvaa päästölaskentaa, joka valmistuu vuoden alussa.
Kulutusperusteinen laskenta perustuu kotitalouksien energian, tavaroiden ja palvelujen kulutukseen, sekä investointeihin ja julkishallinnon kulutukseen. Päästöjen fyysisellä syntypaikalla ei ole merkitystä, ja laskennassa otetaan huomioon tuotteiden ja palvelujen koko tuotantoketju.