Avainsana: luonto

Julkaistu

Virtaankosken kuulumisia – kalaliveä ja koekalastusta

Samuli Simula
SYSMÄ

Virtaankosken WWF-kalalive on auki

WWF:n suojeluasiantuntija Manu Vihtonen suosittelee ihmisiä kurkistamaan virtavesiluontoon ja samalla lajisto tulee tutuksi. Kamera antaa myös suoraa informaatiota siitä, miten suojelutyö onnistuu ja löytävätkö kalat uudet kutupaikat nyt heti, kun pata on purettu.

  • Hienoa, että WWF järjesti meille mahdollisuuden kurkistaa Virtaankosken vedenalaiseen maailmaan. Heti tänä aamuna avasin liven ja hyvin kamera tavoittaa kaloja. Meillä on paljon ns. vesistöesteitä Suomessa ja nyt meillä havainnoidaan mitä tapahtuu, kun sellainen puretaan. Toivottavasti tämä meidän projektimme toimii lähtölaukauksena ja esimerkkinä muille vastaaville, pohtii projektipäällikkö Sari-Anna Vilander.

Virtaankoskella koekalastettiin viime viikolla

  • Meillä on projektin osalta tutkimus- ja seurantavelvoite ja sähkökoekalastus on osa sitä. Jännitin kovasti, miten se menee. Vuosi sitten, kun pato oli vielä olemassa, nähtiin hyppäävä taimen, mutta sitä ei saatu pyydystettyä. Silloin saatiin vain pikkukaloja kuten kivisimppuja. Tämän vuoden koekalastus tuotti taimenen poikasia jakaksi- ja kolmevuotiaita kaloja. Pääosa pyydystetyistä kaloista oli taimenia, joten tilanne näyttää todella hyvältä. Kaikki pyydystetyt kalat vapautettiin.

Virtaankoskella kunnostustyöt jatkuu

  • Nyt laajennetaan vähän keväällä kesken jäänyttä parkkipaikkaa. Sen yhteyteen tulee infokatos ja huoltokoppi. Uusi puucee rakennetaan. Kotaprojekti etenee. Pohjatyöt on tehty ja kota toimitetaan meille ensi viikolla. Kohta rakenteilla on myös helposti saavutettava lähes esteetön maisema/kalastuslaituri ja kaksi pientä rantautumislaituria melojille, kertoo Sari-Anna.

Vanhan sähkölaitoksen eteen tulee terassirakennelma

  • Tavoite olisi, että saataisiin sähkölaitoksen terassille jo ensi kesänä kesäkahvila. Hyvässä vauhdissa kyllä ollaan. Tehdään vielä maisemointia ja puiden istutusta. Virtaankoski on maakunnallisesti ja maisemallisesti arvokas alue. Sen huomioimme toimissamme, ja suojeltujen rakennusten suunnittelussa käydään keskustelua vastuumuseon kanssa.
    Virtaankoski on suositun maisemareitin läheisyydessä, joten kahvila voisi houkutella lisää vieraita.
  • Seuratkaa meidän tiedotuksiamme. Kerromme lisää rakentamisesta. Alueella vierailevia kehotetaan varovaisuuteen, sillä paikalla liikkuu ajoittain työkoneita, muistuttaa Sari-Anna.

Kuvassa: Katso WWF-kalalive wwf.fi sivulta!

Julkaistu

Onko näätä kotona?

Samuli Simula
SYSMÄ

Seinänraosta ja välikatosta kuuluu aktiivista rapinaa. Ilmat ovat viilentyneet ja useat eläimet hakeutuvat rakennuksiin pesimään. Varsinkin kesämökit ovat talviaikaan rauhallisia pesintään.

Törmäsin tähän ongelmaan alkutalvesta. Juttelin usean henkilön kanssa yöllisestä elämästä ullakolla. Pääsääntöisesti sain vastaukseksi: – Pitää ne hiiretkin kuule aikamoista meteliä!

Ääni oli kyllä kaikkea muuta kuin pienen jyrsijän aiheuttama. Kuvasin välikaton eristeissä näkyvät jäljet ja otin yhteyttä useaan tahoon tuloksetta. Onneksi soitin lopulta Sysmän metsästysseuraan ja heiltä löytyi heti neuvoa oikea asiantuntija.

Menemme tutkimaan ullakkoa Markku Lepistön kanssa.

  • Näätähän täällä riehuu, toteaa Markku heti.

Hän tunnistaa näädän jättämät jäljet. Näädät ja minkit sotkevat eniten. Pesä, ruokavarasto ja käymälä sijoittuvat eri puolille rakenteissa. Mädäntyneiden raatojen jälkiä eläimen ruokavarastossa ja ulosteiden rakenteisiin imeytyvää voimakasta ammoniakin lemua ei poisteta pelkällä siivoamisella. Sotku on pesinnän jälkeen niin tuhoisa, että suuremmalta remontilta ei voi välttyä. Näätä kaivaa lisäksi eristevilloihin onkaloita, joissa se liikkuu. Näin eristeet myös tuhoutuvat kokonaan.

Mikäli vierasta ei havaita ajoissa saattaa keväällä mökille palaavaa odottaa siis ikävä yllätys ja edessä pahimmillaan kymmenien tuhansien remonttilasku. Vakuutukset korvaavat yleisesti petoeläinten aiheuttamat tuhot, mutta välillä korvauksista joutuu riitelemään.

  • Suopellossa on näätäongelmaa, opastaa Markku.

Poikueet, jotka kasvavat ullakon suojissa oppivat, että rakennuksen välikatto on optimaalinen pesintään. Näätä on erakkolaji. Se liikkuu ketterästi puissa ja menee rakennukseen vieressä olevan puun kautta. Markulle näädät ovat tuttuja. Laji ei ole ongelma normaalissa elinympäristössään. Ongelmat alkavat vasta, jos ne hakeutuvat rakennuksiin.

Näätä ja orava ovat rauhoitettuja metsästysaikojen ulkopuolella. Häätämiseen tai siirtämiseen metsästysajan ulkopuolella tarvitaan lupa riistakeskukselta. Kun ongelma on poistettu, tulee kaikki mahdolliset kulkureitit tukkia tarkkaan.

Lattiarakenteista kuuluva rapina tai paha haju huoneessa viittaa minkin tai supikoiran pesään. Päiväaikaan kuuluva elämä vintillä ja välikatolla viittaa oravaan. Yön pimeään aikaan rakenteita välikatossa raapii näätä.

Kuvassa: Kuvan eristeisiin näätä ei voi rakentaa tunnelia, koska se sortuisi.