Kohti uutta SOTE-kulttuuria

Viikon Henkilö Mikko Nenonen

Kyösti Piippo
HARTOLA

Hartolalainen lääkäri Mikko Nenonen on kirjoittanut yhdessä Olli Nylanderin ja Kauko Koivuniemen kanssa kirjan SOTE 3.0, jossa kolmikko esittää aivan uuden toimintamallin maamme sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmien ratkaisuiksi.
Kirja tulee painosta myyntiin tammikuun loppupuolella.
Kirjassa kolmikko tekee perusteellisen historian ja nykytilan analyysin sekä esittää yksityiskohtaisen tiekartan toimintamalliksi, jossa tärkeimpänä asiana on kansalaisten pärjääminen.

Mikko Nenonen, muutama sana tekijäkolmikosta?

  • Minä olen valmistunut lääkäriksi vuonna 1978 ja kaksijakoinen työurani jakautuu suurinpiirtein puoliksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelyn ja työn terveydenhoitopolitiikan parissa. Vanhusten laitoshoito on aina ollut se omin alue. Yksittäisistä työpaikoista voisin mainita Stakesin (mm. terveydenhoidon kansainvälinen tilastoyhteistyön ja terveydenhuollon kustannusten ja rahoituksen laskentamallin kehittäminen). Olin muokkaamassa Lääkäriliiton terveyspoliittisena asiantuntijana ministeri Risikon toimeksiannosta Chronic Care Modelista terveyshyötymallin suomalaiseen käyttöön. Pertunmaalla toimin terveyskeskuslääkärinä vuodet 2013 – 2017 ja vielä nyt eläkkeellä ollessani teen muutaman päivän kuukaudessa konsultaatioita hoivakodeissa.
  • Olli Nylanderin tausta on yhteiskuntatieteissä ja sosiaalipolitiikassa, soten suunnittelutoiminnoissa Pirkanmaalla ja valtakunnallisesti Stakesissa, THL:ssä ja Valvirassa.
  • Kauko Koivuniemen kiinnostus terveyden ja pärjäämisen käsitteitä ja niitä ylläpitäviä järjestelmiä kohtaan on vanhaa perua. Hän on useita terveysalan kirjoja julkaissut yrittäjä, jonka asiakaspiiriin kuuluvat erilaiset palvelualan yritykset, organisaatiot ja yhteisöt.

Teitte yhdessä kirjan, jossa ehdotatte ihan uutta SOTE -mallia Suomeen. Nykyinen sote ei siis toimi?

  • Nykyinen sote potee luottamuksen puutetta, resurssi- ja johtamisongelmia ja palvelujen epätasa -arvoisuutta. On rakennettava kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan perustuva sote, jossa kansalaisten pärjääminen on keskiössä. Mallin on vastattava tulevaisuuden haasteisiin ja tuettava kansalaisten pärjäämistä.

Yksilöitkö hiukan ehdotetun SOTE 3.0 mallin sisältöä?

  • Käytän tässä yhteydessä ”hissipuhe” -nimitystä. Sen voi siis selittää ulkopuoliselle yhden hissimatkan aikana. Sote 3.0:n palvelulupaus on yksilölle syntyvä pärjäämislisä. Nopea palveluihin pääsy ja prosessien sujuva läpimeno ovat välttämättömiä. Pärjäämislisä kootuu taidoista, joilla haasteet kohdataan ja joiden avulla ihmiset ohjaavat oman elämänsä kulkua. Työvälineinä ovat pärjäämishyötymalli ja henkilöstön uudet kompetenssit.

Miten nykyiset hyvinvointialueet istuvat tässä mallissa?

  • Hyvinvointialueet lakkautetaan ja Suomi on yksi hyvinvointialue. Ehdotamme koko maan kattavan kuluttajaosuuskunnan perustamista järjestämään ja tuottamaan sote -palvelut ja tukemaan ihmisten pärjäämistä. Koko alueelle suunnataan valtionvarainministeriön kanssa sovittu budjetti ja hyvinvointipoliittiset tavoitteet. Osuuskunnalla on omat vaaleilla valittavat rakenteeet (valtuusto ja senaatti). Muutos ravistelee koko sotea, koska koulutuskin joudutaan uudistamaan perusteitaan myöten.

Painotatte kirjan tekstissä pärjäämis -sanaa. Avaatko termiä tarkemmin?

  • Pärjääminen on meillä ihan keskiössä. Pärjäämiskäsitteellä päivitetty uusi malli kattaa koko sote -kentän. Se soveltuu asiakastyöhön motivoimaan ja tukemaan ihmisiä oman elämän hallinnasssa. Sote-ammattilaisten koulutuksessa sitä käytetään hyväksi huomioimalla uudet kompetenssit, kyvykkyydet.
Kauko Koivuniemi (vas.), Olli Nylander ja Mikko Nenonen haluavat uusia Sote -palvelut Suomessa. Kuva Mikko Nenonen.

Kirja Kannaksen taisteluista 1944

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmässä asuva filosofian tohtori Tapio Tiihonen on yksi maamme eturivin sotahistorioitsijoista.

-Sysmään muuttoni jälkeinen aika on ollut tuottoisaa; kaksi suomenkielistä tietokirjaa, historiallinen romaani ja biografia, 13 englanninkielistä e-kirjaa ja yksi äänikirja. Loistava ympäristö luonnon keskellä on mahdollistanut tämän. Ja nyt viimeksi tämä trilogia, joka liittyy varsinaiseen elämäntyöhöni sotahistorioitsijana.

Kirjassa ”Voitto Kannaksella 1944” Tiihonen todistaa, miten valloitukseen pyrkineet venäläiset joukot voitettiin Kannaksella kesällä 1944 ja miksi tämä voitto on klassisin esimerkki venäläisten sotakoneen lyömisestä.

-Tuon voiton menetelmiä noudattamalla venäläiset ovat lyötävissä Ukrainassa kesällä 2024.

Tiihonen aloittaa trilogiansa neuvostopäätöksestä vuodelta 1943 valloittaa Suomi ja siitä, kuinka rauhanneuvottelujen alta paljastui kevään 1944 rauhanoffensiivi, missä pääosaa näyttelivät Suomen ehdoton antautuminen ja valmistautuminen joukkojen siirtoon Kannakselle.

-Eteemme avautuu spektaakkeli, jossa maailman kovin tykistökeskitys laittaa liikkeelle strategisen läpimurtohyökkäyksen ja kytkökset ehdottomaan antautumiseen ja Suomen valloitukseen avautuivat.

Tiihosen kirja paljastaa, miten moderni venäläinen sotakoneisto, joka pyrki pääkaupungin ja talouskeskusten valloitukseen, lyödään. Neuvostoliittolainen sotakoneisto, 250000 miestä, kohtasi eversti Valo K. Nihtilän laatiman ansaan putoamisen.

Trilogiaan Tapio Tiihonen on koonnut lähteitä oman väitöskirjansa lisäksi mm. Päämajan, Kannaksen joukkojen esikunnan, III ja IV Armeijakunnan, divisioonien ja painopisterykmenttien materiaaleista. Lisäksi esityksensä todistukseksi Tiihonen antaa Leningradin rintaman 21. Armeijan, 23. Armeijan, 59. Armeijan ja 13. Ilma-armeijan materiaalin tappioluetteloineen, sotapäiväkirjoineen ja käskyineen. Kaikki perustuu sota-arkiston, ulkoministeriön arkiston ja Venäjän sota-arkistojen lähdemateriaaliin. Tuloksena on perusteellinen ja täydellisesti uuden näkökulman avaava historiallinen näyttö taisteluun Suomesta.

Tapio Tiihosen trilogia Voitto Kannaksella 1944 on saatavilla Ellipsis verkkokaupasta huhtikuun lopulla.