Avainsana: Hartola

Julkaistu

Graffitisähkökaappi

Samuli Simula
HARTOLA

  • Hartolan Nuorten työpajan järjestämässä avoimessa työpajassa nuoret maalasivat torin laidalla roskiskatoksen vieressä olevan sähkökaapin, kertoo työtoiminnan ohjaaja Erika Väkiparta.

Nuorten työpajan järjestämät avoimet työpajat on tarkoitettu 15-29 -vuotiaille nuorille. Iltapaja tavoittaa hyvin nuoria, kun he ovat illalla liikenteessä ja pajaan voi tulla suoraan ilman erillistä sopimusta. 

  • Tässä sähkökaapin maalausprojektissa oli mukana lukiolaisia. Kahdeksan nuorta oli mukana suunnitteluvaiheessa ja seitsemän osallistui maalaamiseen. Työpaja kustantaa maalit. Minä ohjaan projektia ja nuoret hoitavat itse kaiken ideoinnista viimeiseen pensselin vetoon, opastaa Erika.

Sähkökaapin maalaus oli nuorten mieleen ja heiltä oli tullut suoraa positiivista palautetta.

  • Kovasti kiitoksia tästä, oli todella mukava projekti!

Ensimmäinen ajatus sähkökaapin maalaamiseen on lähtöisin Kuningaskunnan ideatiimiltä. He ovat selvittäneet lupa-asiat jne. Asia otettiin myös heidän toimestaan puheeksi, kun Hartolan johtoryhmä oli torilla. Olisiko tämä vauhdittanut projektia?

  • Iso kiitos meiltä ja nuorilta Kuningaskunnan ideatiimille, viestii Erika.

Sähkökaapin virta katkaistiin maalaamisen ajaksi. Täytyy aina mennä turvallisuus edellä, vaikka maalattiin vain kaapin ulkopintoja. Janne Myntiltä saatiin ehdotus Sorikselle. Seuraavana projektina on maalata Soriksen luistelukatoksen vaneriset taustat.

  • Menemme huomenna tutustumaan seuraavaan kohteeseen. Lähdetään jo suunnittelemaan pitemmälle uutta projektia. Nuorilla ei ole valkoisen kankaan pelkoa, vaan he ryhtyvät maalaamaan ihanan suoraviivaisesti. Jotain paikkaan sopivaa, kivaa ja ilahduttavaa on luvassa. Edellisen projektin hauskuus on kiirinyt, ja nyt on ryhmään tullut lisää osallistujia. 
  • Iltapaja toimii viidestä kahdeksaan. Yleensä avoin pajapäivä toimii kerran viikossa sovittuna päivänä. Kaikki alle 29-vuotiaat, tervetuloa mukaan. Katsomoprojekti on mielenkiintoinen ja me otamme mielellämme vastaan uusia osallistujia. 

Muutakin  pajalla tapahtuu. On tehty käsin paperia ja betonitöitä. Syyslomaviikolla on ”Neulansilmäkamera -työpaja”. Runsaasti taidelähtöistä toimintaa. Tarkoitus on myös lähteä retkeilemään yhdessä. 

Sähkökaapin uusi ilme takuuvarmasti ilahduttaa ohikulkijaa.

Kuvassa: Uusi maalattu sähkökaappi istuu maisemaan.

Julkaistu

”Tilloo” vai ”tiloa”?

Lauri Hildén
SYSMÄ

Kuten tarkkaavaisimmat lukijat ovat saattaneet huomata, on Lähilehti loppukesän aikana uudistanut sloganiaan. “Lähilehti tulloo, jos sitä tilloo!” on muuttunut muotoon “Lähilehen soa, kun sen tiloa!”. Uusi iskulause on nähtävillä lehden etusivun yläkulmassa.

Muutos sai alkunsa Lähilehden pitkäaikaisen tilaajan ja Tampereen yliopiston kielikeskuksen entisen johtajan Antti Hildénin lähettämästä palautteesta toimitukselle. Hildén kritisoi sitä, että paikallisuuteen voimakkaasti ankkuroituvaa lehteä mainostetaan eri murteella, kuin mitä lehden levikkialueella puhutaan.

– Sysmän ja Hartolan murteeseen ei kuulu geminaatio eli konsonanttien kahdentuminen, ja pitääkin mennä muutaman pitäjärajan yli, ennen kuin tilloo ja tulloo -tyyppiset muodot yleistyvät, kirjoittaa sysmäläissyntyinen Hildén sähköpostissaan.

Yksittäisestä mainoslauseesta pohdintaa voidaan jatkaa myös pidemmälle. Sopii miettiä, mikä on paikallislehden vastuu oman alueensa murteen ja sitä kautta kulttuurin vaalimisessa. Vaikka uutisteksteissä ja muissakin juttutyypeissä on paikallaan käyttää hyvää yleiskieltä, ei oman pitäjän murteen ominaispiirteitä kannata silti unohtaa.

Esimerkiksi juuri mainoslauseet ovat erinomainen tapa nostaa esiin paikallismurteen pieniä nyansseja, jotka saattavat olla etenkin nuoremmalle sukupolvelle tuntemattomia. Toisaalta kannattaa muistaa, että murteen kirjoittamisessa on omat ongelmansa. Niillä ei ole yhteisesti sovittua kirjoitusnormia, ja tietyille murrepiirteille, kuten joillekin äänteille, kirjoituksellisen vastineen löytäminen voi olla vaikeaa.

-Hyvä ratkaisu murteen kirjoitetussa käytössä voisikin olla käyttää yksittäisiä, laajasti tunnettuja lausahduksia, joihin kiteytyy kaikkein tunnistetuimpia murrepiirteitä ja mahdollisesti myös kyseisen alueen ihmisiin liitettyjä ominaisuuksia, evästää Antti Hildén.

Aihe on myös sikäli ajankohtainen, että murteisiin suhtaudutaan nykyisin suopeasti. Julkisuuden henkilöt ovat saattaneet tehdä murteen puhumisesta osan henkilöbrändiään, ja moni nuorikin haluaa vaalia oman murteensa erityislaatuisuutta puheessaan, vaikka elämä olisikin vienyt kotoa pois esimerkiksi opiskelujen vuoksi. Voi sanoa, että kieli on iso asia. Se on yhteisöjen tunnusmerkki, paikallisuuden kielellinen ilmenemismuoto ja ihmisen ensimmäinen äidinkieli – opimmehan ensiksi puhumaan ja vasta sitten kirjoittamaan.

Julkaistu

Rallikansa liikkeellä

Samuli Simula
HARTOLA

Vaikka aamu oli sateinen, toi Jari-Pekka ralli Hartolaan runsaasti rallikansaa katsomaan kisaa. Tiestö oli järjestäjän mukaan hyvässä kunnossa. Kun erikoiskoe on ajettu läpi, alkaa tien kunnostus. Jotta kisa onnistuu, on mukana tapahtumaa järjestämässä melkein kolmesataa henkilöä. Tämän lisäksi vielä pelastushenkilökuntaa.

  • Jari-Pekan kanssa yhteistyö on alkanut 2006. Tämä on toimiva kilpailukeskus. Tänä vuonna oli mukana 170 autokuntaa ja yli 40 eri luokkaa. Kaikissa autoissa on GPS-seuranta ja voimme seurata autoja tietokoneelta. Lisäksi autoissa on Ajaksi -ajanottolaite, joka lähettää meille Ek-tulokset heti autokunnan maaliintulon jälkeen. Ennen kaikki tieto kerättiin manuaalisesti. Olen ollut mukana, kun lankapuhelimelle vedettiin piuhaa kymmeniä kilometrejä. Kerran minulla oli ajan laskijana henkilö, joka käytti helmitaulua aikojen laskuun, naurahtaa kilpailun sihteeri Anneli Kauppi.

Tasanopeusajoluokassa kilpailijat ajavat reitin tiekirjan mukaan, johon on määritelty keskinopeus erikoiskokeille. Nopeuspyynnit vaihtuvat erikoiskokeiden eri vaiheissa. Kilpailijoiden etenemistä seurataan tarkastuspisteillä, joilla vaaditaan täsmällisyyttä sekunnin murto-osien tarkkuudella. Kilpailijoiden on saavuttava tarkastuspisteille täsmälleen määrättynä aikana, muutoin he saavat aikasakkoa.

  • Tasanopeusajoluokan porukka on hauska, kun heillä ei ole ralliajovarusteita. He saattavat ajaa lippalakeissa tai heinähatut päässä. Välillä he liikkuvat kaulus- tai T-paidoissa. 
  • Me olemme molemmat ajaneet aikaisemmin rallia ja autosuunnistusta. 2014 aloitettiin tasanopeusajo. Täällä Hartolassa meillä on joku ihmeellinen taika. Voitettiin ajo nyt jo toista vuotta peräkkäin. Tiet on todella hienot. Tässä harrastuksessa nopein ei voita, vaan tarkkuus ratkaisee. Mielenkiintoinen laji lähteä kokeilemaan ja tutustumaan autourheiluun, kun tämä laji ei vaadi erikoisvarustuksia. Pääset kuitenkin täysillä mukaan ralliporukkaan ja tunnelmaan. Tämän lajin parissa meitä on reilu kaksikymmentä autokuntaa ja meidän porukkahenki on erinomainen. Tervetuloa kokeilemaan lajia, kommentoivat voittajat Mika Alakoskela Lapuan UA ja Risto Salonpää Etelä-Pohjanmaan UA.

Hienosti hoidetun Jari-Pekka rallin järjestää Heinolan Urheiluautoilijat.

Kuvassa: Tasanopeusajon viisi parasta autokuntaa. Keskellä tuulettaa voittaja Mika Alakoskela.

Julkaistu

JPS Palvelut vuokrasi osan Linna Hotellia

Samuli Simula
HARTOLA

  • Homma lähti käyntiin oikeastaan siitä, että Itä-Hämeen Opisto pyysi meiltä tarjouksen lukiolaisten ruokailun järjestämisestä. Hartolassa meillä ei ole tällä hetkellä sitä mahdollistavaa keittiötä, niin siitä avautuivat keskustelut Linna Hotellin keittiön ja salin vuokraamisesta, avaa JPS palveluiden yrittäjä Sanni Tuomivirta tilannetta.

Hartolan Linna Hotelli on edelleen myynnissä miljoonalla, mutta JPS Palvelut lähtee suunnittelemaan tilaan opiskelijaruoka- ym. palveluita.

Mitä kaikkea?

  • Alkuun teemme lounasta lukiolaisille, mutta paljon muutakin on suunnitteilla. Tarkkaan en vielä kaikkea pysty kertomaan. Ajatus on, että voisimme tarjota tulevaisuudessa lounasta myös muille asiakkaille kuin opiskelijoille. Meille on nyt jo tullut varauksia erilaisiin juhliin ja kokoustilaisuuksiin. Meillä on osaava henkilökunta tällaiseen toimintaan. Yrityksessä on jo keittiöhenkilökuntaa ja nyt palkkasimme vielä yhden vakituisen työntekijän keittiöön lisää. Hän ottaa päävastuun uudesta toimipaikasta, sanoo Sanni.

JPS:n pitopalvelutoiminta on ollut enimmäkseen leirikeskus Kukonnotkossa Heinolassa. Uudet tilat mahdollistavat samanlaiset palvelun nyt myös Hartolaan.

  • Tämä kokonaisuus ja opiskelijoiden ruokailu avasi meille loistavan tilaisuuden laajentaa toimintaa. Kyliltä on kuulunut viestiä, että meiltä Hartolasta puuttuu juhlatila, jollaisen Linna parhaassa loistossaan pystyy tarjoamaan. Aivan Linna Hotellin vieressä Hartola Golfissa on Pasin loistava lounaspöytä silloin, kuin golfkentät on auki. Ei me lähdetä sen kanssa kilpailemaan, mutta talvella voisimme kokeilla lounaspöytää laajemmin, avaa Sanni tulevaisuuden suunnitelmia.

Sopimukset on allekirjoitettu ja suunnitelmissa on, että toimintaa on mahdollista laajentaa ja kehittää pitkäjänteisesti tulevaisuudessa.

  • Olemme opiston kanssa keskustelleet myös mahdollisesta majoituspalveluiden tarjoamisesta. Kaikki suunnitelmat ovat vielä avoinna, mutta sekin on mahdollista. A´la carte -ravintolaa me ei haluta, mutta ihana olisi saada herätettyä henkiin tapahtumat, jotka toisivat ihmiset yhteen. Pitkä korona-aika jotenkin tappoi sitä kulttuuria, pohtii Sanni.
  • Olemme avoimia kaikenlaiseen yhteistyöhön ja toivotaan, että tästä syntyy kylän yhteinen toiminnallinen paikka, lopettaa Sanni.

Kuvassa: Ovesta kurkistaa Sanni Tuomivirta ja uutena vakituisena työntekijänä aloittava Satu Mäyrä.

Julkaistu

Löytämisen riemu Roskalavoilta

Emma Toiskallio
SYSMÄ/ HARTOLA

Yhä useampi suosii niin sanottuja roskalava-ryhmiä perinteisten kirpputorien sijaan. Roskalavalla on mahdollista päästä helposti ja nopeasti eroon omista ylimääräisistä tavaroista tai tehdä itselle tarpeellisia löytöjä – ilmaiseksi! Toisinaan jaettavana saattaa olla yllättävän hyväkuntoista ja osin arvokastakin esineistöä. Nämä ryhmät löytyvät tietysti Facebookista.

Käydään lyhyesti läpi roskalavalla käytettävä kaupankäyntikieli:
Otan/ Mulle = Otan tavaran
Yv = Lähetän sinulle yksityisviestiä
Av = Alustava varaus
Jono = Otan tavaran, jos ensiksi varannut muuttaa mieltään

Sekä Sysmässä että Hartolassa on omat ryhmänsä. Molemmissa jäsenmäärä liikkuu tuhansissa. Erityisesti näin kesäaikaan tavaran liikkuvuus on vaikuttanut lisääntyneen merkittävästi. Tarjolla on tälläkin hetkellä kaikkea soutuveneestä aikakausilehtiin ja pakastimeen. Ahkerimmat käyttäjät selaavatkin roskalavasivustoja useamman kerran päivässä, sillä parhaat tavarat menevät nopeasti.

Mikä saa ihmiset luopumaan täysin toimivasta ja käyttökelpoisesta omaisuudesta ilman korvausta? Eräs yleisimmistä syistä on todennäköisesti halu päästä tavarasta eroon mahdollisimman helposti. Esimerkiksi ruokailuryhmästä luopuminen käy vaivattomasti, kun joku tulee hakemaan sen suoraan kotoa – samalla säästyy vaiva ja mahdolliset kierrätyskustannukset. Roskalava-ryhmissä jakaminen on suoraviivaista: tavarasta otetaan kuva ja tehdään ilmoitus. Osa käyttäjistä arvostaa tarkkoja mittoja, mutta myös ota tai jätä – tyyppejä löytyy. Mahdollinen hutihankinta on nimittäin helppoa antaa uudelleen eteenpäin, mutta myydä niitä ei saa.

Roskalavojen suosion salaisuuksista toinen lieneekin puhdas, molemminpuolinen ilo. Jokainen, joka on ikinä löytänyt mitään sydäntä läikehdittävää, voi varmasti samaistua löytämisen riemuun. Näin kävi myös toimittajalle. Sovitun noudon ohella mukaan kotiin viemiseksi tarjottiin lisäksi kahta lampunvarjostinta. Kun ne käsittämättömänä yhteensattumana vielä sopivat asuntoon täydellisesti, saattoi toimittajalle ilmestyä kasvoryppyjä silkasta hymystä!

Jos et ole vielä tutustunut roskalavojen maailmaan, niin kannattaa ehdottomasti vilkaista. Lista kaupankäyntikielestä käteen ja tekemään innostavia löytöjä. Ja jos aiot lahjoittajaksi, kannattaa olla rohkea – toisen roska voi toden totta olla toisen aarre.

Kuvassa: Iloinen löytö oli retrovarjostimet, jotka taipuvat sisustuksessa yllättävän moneksi.