Avainsana: harrastukset

Julkaistu

Vellamo -pyöräilyn arvonta markkinoilla

Urheilu Valosen lahjoittama polkupyörä suuntaa Sysmään.
 

  • Mahtava voitto. Tästä saattaa kyllä tulla nyt yritykseni mainosfillari. Teen sillä tulevaisuudessa kotikäyntejä, iloitsee pyörän voittanut Päivi Kyyhkynen.
     
  • Nämä olivat matalan kynnyksen arpajaiset. Ei maksanut mitään. Ilmoittauttuminen QR-koodia käyttäen ja jättäen tiedot reitin varrella ennalta sovittuun pisteeseen. Arvontaan osalllistui tällä kertaa neljäkymmentä pyöräilijää. Voi olla, että paperi-ilmoittautuminen olisi tuonut lisää osallistujia, kun kaikille QR-koodien käyttö ei ole tuttua, kertoo Jussi Tiitinen.
      

Hartolan ladun Jussi Tiitinen on ollut
Vellamo -retkipyöräilyn yksi puuhamiehistä ihan alusta alkaen
 
Ollaan saatu hieman lisää näyyyttä, mutta lisää tarvitaan, jotta kansa löytää reitit. Tarkoituksemme on jatkaa reittiä ennen tulevaa kautta Pohjola-Lepsala-Kumu -alueella. Tällä saataisiin nelisenkymmentä lisäkilometriä. Uudesta reitistä lähtee hakemus lähipäivinä Ely-keskukseen. Reitit ovat tarkasti virallisin tieliikennemerkein merkittyjä. Tärkeintä tässä on saada ihmiset ulos näille upeille reiteille ja omaehtoisen liikunnan pariin, toivoo Jussi. 
 

  • Kesä meni nopeasti. En ehtinyt kuin kaksi kertaa ajaa reitin läpi. Hartolan keskustasta Krouvin lavalle on huikean kaunista ja nautinto ajaa. Varsinkin alkukeväästä, kun lehdet ovat juuri puhjenneet, on reitti kauneimmillaan. Kannustan kyllä kaikki mukaan pyöräilemään, hehkuttaa Harri Junttila Sysmän Sisusta.
     
    Sysmän Sisu ei ole ”virallinen” pyöräilyseura, mutta jäsenet ovat aktiivisesti kannustamassa kokeilemaan erilaisia pyöräilymaastoja. Opastuksen avulla löytyy varmasti mielenkiintoinen ja haastava reitti kaikentasoisille pyöräilijöille. 
     
  • Markkinahumusta on pakko hakea myös rentoutusta ja siksi lähden tänään polkemaan reitin läpi, kertoo Jussi.
     
    Mukana yhteistyössä on Hartolan ja Sysmän kunnat, Sysmän Sisu ja Hartolan Latu. 
     
  • Tulevaisuuden haaveena on, että reitti menisi veneellä päijänteen yli Padasjoelle ja jatkuisi sitten siellä. Virallisia merkittyjä retkipyöräilyreittejä on vain muutama maassamme ja voimme olla ylpeitä tähänastisesta saavutuksesta, iloitsee Jussi.

Kuvassa: Jussi Tiitinen luovuttaa pyörän iloiselle voittajalle, Päivi Kyyhkyselle.

Julkaistu

Hannu Nurmisella jälleen Sysmän paras sahti

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Mestarismies on aina mestarismies, sen todisti Hannu Nurminen voittamalla tämänvuotisilla Uotinpäivillä jo kolmannen kerran sahtiuransa aikana Sysmän sahtimestaruuden. Ja onhan miehellä kaiken huippuna taskussaan Suomen mestaruus vuodelta 2022.

Hannu kertoo oppineensa Sirkka Oksaselta sahdinteon niksit.
– Teimme yhdessä 500 litraa sahtia omiin häihini ja hyvin se näytti maistuvan, kaikki juotiin pois!

Kiireiset työvuodet veivät ajan tarkkaan ja säännölliseen sahdintekoon tuli 15 vuoden tauko. Pikkuhiljaa kipinä palasi ja juhlapyhien pöytään ilmestyi sahtikannu, Vuonna 2019 Hannu uskaltautui jättämään näytteen Uotinpäivien sahtikisaan ja tuloksena oli 5. sija – ihan hyvä alku. Koronavuonna kisoja ei pidetty, mutta vuonna 2021 tuli mestaruus ja seuraavana vuonna toinen perään. Silloin Hannu uskaltautui lähtemään mukaan Hauholla pidettäviin sahdinvalmistuksen SM-kisoihin ja tuloshan on tiedossa; sieltä mies palasi kotiin mestaruus plakkarissaan.

Tämänvuotiseen Sysmän mestaruuskisaan tuotiin vain kuusi näytettä. Sysmän Rotaryklubin puolesta kisajärjestelijänä toimi Juhani Kuisma ja tuomaristoon asettuivat Tuula Mäkinen, Eine Rosenberg-Riihimäki Hartolasta, Erkki Virolainen, Peter Streng ja Rainer Buss.

Tulokset: 1) Hannu Nurminen 42 p. 2) Jarmo Heinonen 39 p. 3) Mikko Kauko 36 p. 4) Eetu Toivonen 32 p. 5) Veikko Nurminen 26 p. 6) Tuomo Harjanne 24 p.

Hannu Nurminen kertoi valmistavansa sahdin tutulla, hyväksi koetulla kaavalla.
– Sahdin valmistaminen on kellontarkkaa työtä, tätä mieltä olen edelleen. Ehdoton puhtaus kaikissa valmistusvaiheissa, hyvät raaka-aineet ja niiden oikea mitoitus ja tarkka lämmön tarkkailu totutun aikataulun mukaan.

Lisämausteista Hannu suostuu nimeämään kaksi, karamellimaltaan ja katajan. Niidenkin oikeat määrät oppii vain kokeilujen kautta. Katajanoksien määrä kun muuttuu vuodenajasta riippuen katajan vehreyden mukaan.

Hannu Nurminen on lähdössä 3.8. Isojoelle sahdinvalmistuksen SM kisoihin, tosin pienen houkuttelun jälkeen.
– Kilpasahdin astia on nyt tiukasti kiinni, eikä sitä avata ennen kisaa tärkeillekään vieraille!

Lopuksi Hannu kertoi iloisen asian sysmäläisen sahdin ystäville. SM-kisojen jälkeen sahtiseuran perustaminen nostetaan framille Hartolan malliin sysmäläisen perinnejuoman tulevaisuuden turvaamiseksi.

Julkaistu

Kari pyöräili EuroVelo 11 -reittiä Sysmään

Heli Oksanen
SYSMÄ

Lappeenrantalaisella Kari Kareisella on reilu 50 kilometriä pyöräiltyjä kilometrejä takana aamulla, kun hän pysähtyy Sysmään. Kari aloitti pyörämatkansa Jyväskylästä kohteenaan Lahti eli pätkä Suomen EuroVelo 11 – reittiä.

  • Aloitin eilen Jyväskylästä. Sieltä pyöräilin Korpilahdelle, yövyin teltassa, ja pyöräilin Luhangan kautta Sysmään. Korkeuserot olivat matkalla suuria, eilen oli 715 nousumetriä 59 kilometrin matkalla, vaikka kelin kuumuus verottaa nyt melkein enemmän kuin itse matka, hymyilee juuri pyörän selästä noussut Kari.

Kari Kareinen on retkipyöräillyt vuodesta 2010 alkaen.

  • Retki- ja harrastepyöräilyä on takana 76615 kilometriä. Vuosittain pyöräilen noin 6000-8000 kilometriä. Olen tehnyt 8 pitkää reissua, joista pari Suomessa. Suomessa pisin reissu on ollut Rovaniemeltä Lappeenrantaan. Tandemilla olen tehnyt kolme pitkää reissua tyttärien kanssa.

Karin pisin pyöräreissu on ollut 8400 kilometriä.

  • Talvella 22-23 lähdin pyöräilemään puoleksi vuodeksi ilman suunnitelmaa, kompassin suuntana etelä. Matka kulki reittiä Ruotsi, Puola, Tsekki, Saksa, Sveitsi, Ranska, Espanja, Belgia, Hollanti jne. Yövyin teltassa, noin joka kolmas yö keräsin voimia hostellissa tai Airbnb-majoituksessa. Joka neljäs viikko pidin lepoviikon hostellissa. Tietyt asiat otin mukaan Suomesta, mutta jos jokin meni rikki, ostin matkalta.

En kierrellyt nähtävyyksiä, mutta paras näkymä oli, kun 1429 metrin korkeudessa tein iltasapuskaa ja katsoin auringonlaskua. Hauskin yöpymispaikka oli Alicantessa Espanjassa, kun nukuin taivasalla ratikkapysäkin takana, välissä oli kyllä aita.

Mieleenpainuvia paikkoja ovat olleet Salamanca Espanjassa, suosittelen. Ranskan länsirannikko kokonaisuudessaan, Ranskan itäpuolella Rhône, Amiens Ranskassa. Belgia on kiva, kalliimpi kuin Suomi. Ja Puolassa Poznań. Tanskassa ja Hollannissa on parhaat pyörätiet, Ranskassa kauneimmat maisemat.

Italian reissu on ollut lyhyin pitkistä reissuista, noin 1000 kilometriä.

  • Kun olin Italian vuoristossa pyöräilemässä, oli toukokuu, siellä oli kylmin kevät 100 vuoteen. Matkalta täytyi ostaa lämpimiä vaatteita. Satoi luntakin.

Olen pyöräillyt myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Balkanille on suunnitelmissa mennä pyöräilemään seuraavaksi. Kaukomaat eivät ole kiinnostaneet, kun Euroopassa on niin paljon nähtävää.

Olen työkyvyttömyyseläkkeellä kuulon ja näön vuoksi, näkökenttää on jäljellä n. 10 astetta. Minulla oli aikaisemmin pyöräkorjaamo.

Suomessa on paljon opeteltavaa liikennekäyttäytymisessä pyöräilijöitä kohtaan. Liikenne on turvallisempaa maissa, joissa pyöräilykulttuuria on enemmän.

Kari yöpyy Sysmän Valittulassa, sieltä matka jatkuu Pulkkilanharjun kautta Vääksyyn ja Lahteen. Karin blogi: Fillari10.blogspot.com.

Kuvassa: Kari Kareisen pyörämatka jatkuu Sysmästä Pulkkilanharjun kautta Vääksyyn ja Lahteen. 

Julkaistu

Loppuuko soitto opiston musiikkikoulussa?

Kyösti Piippo
HARTOLA

Itä-Hämeen opiston musiikkikoulun toiminta on ollut vuosien mittaan usein vaikeuksissa talousongelmien takia. Koulun jatko ensi syksynä on taas kertaalleen kuntapäättäjien käsissä, sillä toiminta on riippuvainen Hartolan kunnan avustuksesta. Sysmän kunta lopetti musiikkikoulun tukemisen jo 6 vuotta sitten ja Pertunmaan osuus on kuntafuusiosta johtuen jatkossa kiinni Mäntyharjun kunnasta.

Hartolan kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoo päättäjillä olevan työn alla merkittävä talouden vakauttamisohjelma, mikä saattaa jollakin tasolla vaikuttaa myös opiston musiikkikoulun määrärahan suuruuteen.

– Asian yksityiskohdat päättää aikanaan kunnan sivistys- ja hyvinvointilautakunta. Uskoisin, että mitään äkillisiä muutoksia ei tapahdu, korkeintaan jotain porrastetusti. Musiikkikoulun jo aloittaneet voisivat esimerkiksi jatkaa koulun loppuun saakka, toteaa Seppälä.

Musiikkikoulun opettaja Natalia Kaasinen on luonnollisesti huolissaan koulun jatkosta. Oppilasmäärä oli kuluneena vuonna 11, joista kaksi valmistui kauden lopuksi. Natalia muistaa, että musiikkikoulun aloittaessa vuonna 1995 Hartolasta kouluun tuli 30 oppilasta ja Sysmästäkin 10.

– Monet silloiset oppilaat ovat löytäneet musiikista ammatin, nimistä voin mainita mm. Mari Kuisman (piano) ja Verna Kylmäsen (piano ja harmonikka).

Hartolalaiset musiikinystävät ovat laatineet vetoomuksen kuntapäättäjille, missä toivotaan koulun jatkavan toimintaansa keskeytyksettä.

– Jos musiikkikoulun toimintaa lähdetään supistamaan tai ajamaan alas, loppuu monelta hartolalaislapselta hyvä harrastus, vetoomukseesa sanotaan.

Vetoomus on ollut allekirjoitettavana kirjastossa ja se luovutetaan tässä kuussa kunnanjohtaja Jarkko Seppälälle, rehtori Tiina Kotila-Paasolle sekä sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajalle Jarkko Fågelille.

Musiikkikoulun kevätmatineassa 29.5. kuultiin mainioita esityksiä niin vasta-alkajilta kuin jo pidemmalle ehtineiltä oppilailta. Pianoesityksiä oli 13, kaksi viulistia: sisarukset Salli ja Ella Pelto olivat aloittaneet koulun vasta joulukuussa ja yksi huilisti, Pekka Pyykkö. Soittajista huokui osaamisen lisäksi into ja soittamisen riemu.

Sysmäläinen Hannes Hovio on hyvä esimerkki musiikkikoulun merkityksestä. Hän aloitti koulun 9-vuotiaana Jaak Lutsin oppilaana ja päätti sen soittamalla matineassa upeasti Ch.Sindingin ”Kevään kohinaa”. Rennosti kulki myös Oiva Koivistolta Merikannon moniosainen ”Kesäillan valssi”.

Julkaistu

Tiedätkö mitä on steampunk?

Samuli Simula
HARTOLA

Hartolan yhtenäiskoulun käsitöitä ja kuvataidetta on esillä osoitteessa Keskustie 59 vielä hetken. Se kuuluu ehdottomasti kevään tapahtumiin merkinnällä: pakko nähdä.

  • Nuorten luovuutta on älyttömän tärkeää kehittää. Luovaa kirjoittamista, kuvataidetta ja käsitöitä pitäisi tarjota mahdollisimman paljon puhelimen räpläämisen tilalle. Tällä hetkellä Hartolassa on älyttömän hyvä kuvisopettaja, kaavaili Juha, yksi näyttelyn toteuttajista.

Juha Laattala on kuvataiteen harrastaja ja eläkkeelle jäänyt biologian opettaja. Ripustusta suunniteltaessa oppilaiden töiden korkea laatu yllätti täysin Juhan ja hänen puolisonsa Leenan.

Keskustan liiketilan ikkuna on täydellinen paikka näyttelylle. Teokset ovat kaikkien nähtävillä koko ajan. Ihan hetkessä näyttelyä ei kuitenkaan pystytetty. Sen runsaus haastoi varmasti vapaaehtoiset. Lopputulos tekee kunniaa koko kylälle. Eniten hämmästyttää tekniikoiden runsaus.

  • Pyrin opettamaan jokaiselle ikäryhmälle mahdollisimman paljon eri tekniikoita, että jokainen oppilas pääsisi loistamaan omalla persoonallisella osaamisellaan, näyttelystä kuvisopettaja Marja Rahikainen.

Marjan ajatus, että jokainen oppilas voi kokea onnistumista, toteutuu. Hän on selkeästi innoittanut oppilaat, ja taso on kokonaisuudessaan laadukasta. Onnistuminen on tärkeää myös oppilaiden minäkuvan kehittymiselle. Opettajana Marja  arvostelee jokaisen työn aina erikseen muodostaen näin lopullisen arvosanan lukuvuoden usean arvion kokonaisuudesta. Suuri painoarvo on tehtävän ennakkoon määritellyn tavoitteen saavuttamisella ja aktiivisella työskentelyllä. Töitä on näyttelyssä esillä jokaiselta luokalta. Marja opettaa 4:stä luokasta ylöspäin. Osa kasi- ja ysi-luokan mestariteoksista on päätynyt jo kotiin ja lahjoiksi ennen näyttelyä. 

  • Koulun koko väki lähettää valtavat kiitokset kaikille näyttelyn mahdollistaneille suuresta panostuksesta, kuuluvat Marjan terveiset.

Voin vain kuvitella, kun nykyiset oppilaat jatko-opintojen ja työelämän kokemusten jälkeen kurvaavat tulevaisuudessa takaisin Hartolan keskustaan. Siellä on yksi tärkeä osoite: Keskustie 59. Omien kouluaikojen värikkäät muistot ja hetket parrasvaloissa palaavat mieleen. Kurkistus sen hetken tasoon, ja onko perinne jatkunut. Näillä pienillä tunnemuistoilla syntyy juuri se kotiseuturakkaus, joka saa meidät palaamaan synnyinsijoillemme.

Kuvassa: Steampunk on höyrypunkkia. Se lähestyy höyry- ja kellokoneistojen aikakautta 1800-luvun näkökulmasta 2000-luvun fiktiivisessä alakulttuurissa.