UUTISET

Julkaistu

Ella Siltanen lukiolaisten liiton puheenjohtajaksi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmäläinen Ella Siltanen on valittu Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2023. Valinta tapahtui liiton syyskokouksessa Kajaanissa muutama viikko sitten. Hän on toiminut jo aiemmin jäsenenä liittohallituksessa. Ella kirjoitti ylioppilaaksi joulukuussa 2021 Lahden Yhteiskoulun lukion yhteiskunta- ja talouslinjalta.

Ella päätyi lukiolaisten liiton toimintaan, kun liitto teki lukioon kouluvierailun, missä esiteltiin sen toimintaa. Hän osallistui liittokokoukseen ja sieltä innostuneena haki Hämeen piirihallitukseen.

– Toimin vuoden 2019 Hämeen piirin edunvalvontavastaavana ja vuoden 2021 Hämeen piirin puheenjohtajana. Tämän vuoden olen toiminut liittohallituksessa viestinnästä vastaavana hallituksen jäsenenä.

Uusi pesti alkaa vuoden vaihtuessa ja Ellan tehtäviin kuuluu Suomen lukiolaisten liiton ja kaikkien Suomen lukiolaisten edustaminen. Hän vastaa liiton johtamisesta, edunvalvonnasta ja kansainvälisestä toiminnasta. Politiikka on läsnä arjessa jatkuvasti.

– Lobbaamme lukiolaisten ajamia asioita poliitikoille ja teemme myös yhteistyötä poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa.

Ellaa motivoi tehtävään halu vaikuttaa ja hän on hakeutunut innolla erilaisiin luottamustehtäviin ja siksi hän valitsi lukiosta yhteiskunta- ja talouslinjan. Lukiolaisten liiton toiminta on antanut hänelle kokemusta vaikuttamisesta.

– Toimiminen liitossa on tuonut elämääni upeita kokemuksia, hyviä ihmissuhteita ja omat vaikuttamisen keinot.

Ella on iloinen siitä, että Sysmän koulu on saanut vihdoin omat tilat. Hänen ensimmäisiä vaikuttamisen keinojaan oli mielenosoitus koulun parakkiasioissa.

– Koen tietynlaisena ympyrän sulkeutumisena sen, että uusi koulurakennus on valmistunut. On hienoa, että Sysmässä on vahva tahto pitää oma lukio. Se on tärkeää sekä koululaisille että Sysmän kunnalle.

Ellaa kiinnostaa tulevaisuudessa joko kulttuurituotannon tai media -alan opinnot, mutta mitään hän ei ole vielä lyönnyt lukkoon.

– Katson mihin tieni vie.

Julkaistu

Kotikahvilassa omistajanvaihdos

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Mika Salonen aloitti tammikuun 20. päivänä 2020 Hartolan Kotikahvilan yrittäjänä. Pian tuli korona ja kahvila meni kiinni maaliskuussa parin kuukauden ajaksi. Haasteita oli jatkossakin ja jälleen vuonna 2021 Salosen oli laitettava ovet säppiin huhti-toukokuun ajaksi.

Haasteista ja erittäin pitkistä työpäivistä huolimatta hän on viihtynyt työssä.

-Mukavia asiakkaita ja paras työpaikka, mikä minulla on ollut, Salonen toteaa.

Nyt on kuitenkin muutoksen aika. Mika Salonen on 11.11. viimeistä päivää töissä ja Kotikahvila jatkaa pian uusien omistajien Kirsi Hynnisen ja Susanna Mäkisen johdolla.

Mika Salonen muutti Hartolaan vuonna 2013. Ensin hän kävi Hartolasta käsin Heinolassa töissä.

-Painoalalla ehdin toimia noin 20 vuotta. Tuttavaperheellä oli talo myynnissä täällä ja hieman kuin heräteostoksena päätimme ostaa sen. Kerran olin täällä kahvilla ja kahvilan ostoa ehdotettiin minulle. Siitä se lähti. Olen ihan tyytyväinen, liikevaihto on ollut hyvä ja asiakkaita riittää. Sinänsä kaikki laskelmat on ylittyneet, mutta korona-aikana otetut velat painoi, perustelee Salonen kahvilasta luopumista.

-Uudet omistajat ovat nuoria, joilla on intoa ja taitoa. Ja heitä on kaksi.

Yksin toimivana kahvilayrittäjänä Salonen on tottunut pitkiin päiviin ja lyhyisiin yöuniin. Aivan yksin ei selviäisi ja hänellä on osan viikosta ulkopuolistakin työvoimaa.

-Kun kahvilan avaamisaika on aamulla kello kuusi, niin vakioasiakkaita tulee kahden ensimmäisen tunnin aikana parisenkymmentä. Tähän aikaan vuodesta asiakkaita käy päivän aikana 80-100. Kesä on oma lukunsa. Ja markkinapäivänä meillä kävi tuhat asiakasta, Salonen kehaisee.

Kirsi Hynninen ja Susanna Mäkinen aloittavat Kotikahvilassa 1.12. mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan.

-Tarkoitus on tehdä pientä stailausta, tehdään kahvilasta omannäköinen, Kirsi Hynninen kertoo.

-Tämä Kotikahvilan osto tuli vähän kuin puskista. Mutta siitä asti, kun on Susannan kanssa tunnettu, on kahvilan pitäminen ollut ajatuksena. Olemme molemmat olleet aiemmin Taukotuvalla töissä. Tässä on vakioasiakaskunta, joten radikaalisti emme muuta mitään, ehkä hieman enemmän leivomme itse. Tilauskakuilla on kysyntää ja olen kehittänyt ruisjuuren opiskeluaikana, joten leipää leivotaan myös, Hynninen suunnittelee.

-Toivotamme uudet ja vanhat asiakkaat tervetulleiksi taas joulukuussa!

Kuvassa: Mika Salonen on tehnyt pitkää päivää Kotikahvilassa.

Julkaistu

Puuro maistui herkkusuille

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kaksi koronavuotta ja niistä aiheutuneet puuropäivän tauot eivät vaikuttaneet ainakaan negatiivisesti, kun Sysmän Martat kattoivat Nuotan pöydät notkolleen erilaisia puuroja syksyn sadosta viime torstaina. Nuotan sali täyttyi ja lusikat kilisivät vauhdilla ja iloisesti lautasia vasten puuronautintojen tahdissa.

Marttojen puheenjohtaja Susanna Helin katseli tyytyväisenä pitkää puurojonoa tarjoilupöydän edessä. Hän oli tyytyväinen uuteen puuropäivän paikkaan.

– Nuottaan on esteetön pääsy ja tilat ovat väljemmät kuin aiemmin Osuuspankin alakerrassa.

Puuropäivän lisäksi muutkin marttojen toiminnot ovat aktivoituneet koronan jälkeen.

– Pidämme marttailtoja maanantaisin kirjastolla joka toinen viikko ja kutsumme silloin mukaan mielenkiintoisia ihmisiä kertomaan harrastuksistaan ja työstään. Syksyn mittaan meille ovat kertoneet työstään mm. Merja Rimpioja, Korven Karitsan Nina Blomqvist ja kirjastonjohtaja Riikka Junttila. Teemme myös kesäretkiä.

Sysmän Martoissa on 23 jäsentä. Helin tähdentää, että martat eivät välttämättä ole järjestö, joka kiertää opettamassa muita mm. kotitalouteen yms. liittyviä töitä.

– Olemme enemmänkin oppijärjestö. Yksi meistä menee johonkin valtakunnalliseen tilaisuuteen ja tuo tullessaan sieltä saamansa opit meille tänne perustasolle. Kannattaa liittyä marttoihin, varsinkin nuorille meillä olisi paljon tilaa.

Eila Toivio tuli puurolle, niinkuin on aina tullut. Hän houkutteli mukaansa sisarukset Sirpa Tuomisen ja Sisko Aaltosen. Tuominen asuu nykyään kirkonkylällä, mutta on asunut ennen tätä viisikymmentä vuotta Salonsaaressa. Aaltosen kotipaikka on Valittulassa. Vaikka puuropäivillä käynti ei ole heille niinkään tuttua, niin puuron tekeminen kotioloissa on. Eila Toiviolla on aina rukiita omasta takaa ja niiden jauhaminen omalla myllyllä ja puuron valmistaminen omassa uunissa takaa hyvän lopputuloksen. Toiviolla uuni lämpenee talvisaikaan.

– Ja puuroa on haudutettava kauan. Koko yö uunin mukavassa lämmössä, silloin puuro on maukasta ja taatusti kypsää.

Joka puolelta Nuotan pöydistä kuului kehuvia kommenteja monipuolisen puuropöydän antimista. Kaikesta näki, että puuropäivää oli jo odotettu kaivaten.

Kuvassa: Marttojen puheenjohtaja Susanna Helin ja ent. puheenjohtaja Annikki Korpinen olivat tyytyväisiä puuropäivän yleisömäärään.

Eila Toivio toi Sirpa Tuomisen (vas) ja Sisko Aaltosen (oik) puurolle syntymäpäivänsä kunniaksi.
Julkaistu

Hoituuko hautojenhoito?

Mika Sankari
HARTOLA

Lähilehden lukija tiedusteli, miksi muualle haudattujen muistomerkki oli viime talvena usein huonolla hoidolla mm. puutteellisen aurauksen takia. Tällöin monien oli hänen mukaansa hankalaa päästä käymään haudalla. Muutakin sanomista oli.

Tainionvirran seurakunnan talouspäällikkö Tarja Uustalon valaisi asiaa lisää.

-Hautausmaan pääkäytävät pidetään auki talvisin. Kiinteistönhoitotyöt ovat Hartolassa yhden henkilön vastuulla eli suntion vapaapäivät ovat voineet vaikuttaa asiaan. Niitä on arkisinkin. Muulloin hautaa hoitavat lähinnä vapaaehtoiset. Lisäksi viime talvi oli melkoisen runsasluminen ja kaikki aurattu meni uudelleen umpeen hetkessä. Kiinnitämme kuitenkin huomiota asiaan ja vien viestiä eteenpäin, Uustalo vakuuttaa.

Seurakunta hoitaa haudalle istutukset eli kesäkukat kesällä ja kanervat syksyllä sekä pyrkii pitämään haudan siistinä. Muuten hautojenhoidosta vastaavat omaiset.

-Joskus muualle haudattujen muistomerkille kertyy kaikenlaisia lasipurkkeja, lyhtyjä ja metalliruukkuja. Mitä tehdä niille – uskaltaako niitä heittää ainakaan heti pois, hän pohtii.

Perinteisiin haravointitalkoisiin osallistui maanantaina 24. lokakuuta jälleen kymmenittäin talkooväkeä. Viileän ja sateettoman syyssään vallitessa oli mukavaa viimeistellä hautausmaata siistiin talviasuun ja nauttia sen perään Järvisen Hannun tarjoiluista.

Kuvassa: Kuva otettu viime viikolla maanantaina 17.10.2022.

Kuva otettu maanantaina 24.10.2022.
Julkaistu

Kun lehti radion omisti

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kun Lähilehti aloitti toimintansa 30 vuotta sitten, se peri edeltäjältään paikallisradion. Päijänneradio lähetti ohjelmaa taajuudella 94.9 MHz.

Radiolla ei saavutettu taloudellista menestystä, sinne suunnatut mainosmarkat olivat poissa lehden ilmoitustuotoista. Mutta ohjelmaa tehtiin ja hauskaa oli. Aivan radiotoiminnan alkuaikoina Päijänneradiossa oli töissä jopa muutama päätoiminen työntekijä, mutta 1992 ohjelmaa lähetettiin eetteriin innokkaan talkooväen toimin.

Allekirjoittanut pyöritti perjantai-iltaisin Lintan toivekonserttia, jutteli mukavia tutuiksi tulleiden soittajien kanssa ja soitti onnittelujen mukana etukäteen tulleita toivekappaleita. Monet varmaan muistavat ”Paavon listan”. Hän lähetti onnitteluja ja terveisiä kaikille tuntemilleen henkilöille joka perjantai. Varma soittaja oli muuan Helmi (nimi muutettu), jonka jutut hipoivat monta kertaa siveellisyyden rajoja ja pari kertaa jouduin katkaisemaan puhelun väkivaltaisesti. Muutamat salaperäiset terveiset aiheuttivat jopa kolmiodraamoja. Lintan toivekonserttia kuunneltiin paljon. Monet vapaa-ajan asukkaat kertoivat, että viikonloppu oli lähellä kun Piipon ääni alkoi kuulua matkalla Sysmään Vääksyn maisemissa.

Studiossa vuorollaan hääräsivät Pauli Nurminen (maa-ja metsätalous), Kari Piitulainen (kunta-asiat), Tuire Äikäs (tietokilpailut), Antti Tapanila ja Pasi Lind (musiikkiohjelmat), Ilkka Serra (yleisaiheet) ja Tapani Häkkinen (yleisaiheet). Lisäksi Päijänneradio lähetti säännöllisesti hengellistä ohjelmaa.

Muuan Olli Haikka vieraili parina kesänä studiossa lauantaisin ohjelmallaan ”Ilmankossua sua pännii”, Nyt herran nimi välähtelee telkkarissa mm. sarjojen ”Ivalo” ja ”Helsinki -syndrooma” lopputeksteissä tuottajan ominaisuudessa.

Studiossa sattui kaikenlaista. Ikivanhat tarinat unohtuneista mikrofonien sulkemisista muuttuivat todeksi. Juttelimme kerran mainostauolla Piitulaisen Karin kanssa niitä näitä, kun joku juoksi hädissään kertomaan, että kaikki menee eetteriin. No varsin siistejä juttuja me kerrottiin Markus-setään verrattuna, joka ilmoitti lähetyksensä lopuksi lähtevänsä pas…lle.

Lintan toivekonsertti oli oman radion viimeinen lähetys vuonna 1995, minkä jälkeen Häkkisen Tapani pyöritti vielä parina kesänä kesäradiota. Pari vuotta ennen lopullista radiohiljaisuutta releoimme Radio 99:n lähetyksiä omalla taajuudella.

Kuvassa: Radio 99:n legendaarinen ääni Joni Heinonen pistäytyi vierailulle studioon.