UUTISET

Julkaistu

Rajattoman loistavia lauluja

Kyösti Piippo
HARTOLA

Suomen tunnetuin ja pitkäaikaisin a cappella -yhtye Rajaton konsertoi Hartolan kirkossa runsas viikko sitten. Yhtye on perustettu vuonna 1997 ja siihen kuuluu kuusi jäsentä: Essi Wuorela (sopraano), Aili Ikonen (mezzosopraano), Soila Sariola (altto), Ahti Paunu (baritoni), Jussi Chydenius (basso) ja muutama kuukausi sitten ryhmään liittynyt Antti Annola (tenori). Yhtyeen nimi kuvaa erinomaisesti sen suhdetta musiikkiin; ryhmä esiintyy jazzfestivaaleilla, eri konserttilavoilla ja kirkoissa ja laulaa kaikkea hengellisestä musiikista ja lastenlauluista pophitteihin.

Yhtye on kiertänyt tänä kesänä Suomea Rajaton Kesä -teemalla ja kotimaan lisäksi konsertteja käydään pitämässä kesän mittaan myös Itävallassa ja Yhdysvalloissa. Siellä yhtye konsertoi yhdessä Houstonin sinfoniaorkesterin kanssa.

Rajaton Kesän ohjelmisto Hartolassa oli huikea ja teknisesti taiturimainen.

Kirkontäyteinen yleisö sai kuultavakseen otteita eri musiikkigenreistä ja monet lauluista olivat yhtyeen jäsenten omia sävellyksiä ja sanoituksia.

Laulajat astelivat rauhallisesti alttarin eteen ja aloittivat Aili Ikosen laululla ”Niin se saapuu”. Yhtyeen puhtaan soinnukas laulu latasi oitis kirkkoon oikeanlaisen tunnelman ja se kantoi läpi koko konsertin. Ohjelmisto muodostui pienistä osioista, jotka yhtye oli nitonut toimivaksi kokonaisuudeksi. Osioista mainittakoon Edith Södergranin runot, Eino Leinon säkeet L.Onervalle, kalevalaiset tekstit ja Queen -vauhtiosio. Yhtyeen jokaisella laulajalla oli ohjelmistossa vuorollaan tilaa omalle soolonumerolle.

Yhtyeen uusin jäsen Antti Annola hurmasi yleisön loistavalla ”Ave Maria” -tulkinnallaan ja yhtyeen säestävä äänimatto oli huikean puhdasta laulua. Erikseen on luonnollisesti mainittava yksi konsertissa kuultu maailman ensi-iltaesitys; Essi Wuorelan ”Sinun käsissäsi”. Konsertin loppuosa koostui Queen -yhtyeen musiikilla ja kolmella kaikille tutuilla lauluilla; ”Lapin kesä”, ”Säkkijärven polkka” ja yleisön encoreksi taputtama ”Läksin minä kesäyönä käymään”.

Loppupuheenvuorossaan Jussi Chydenius kiitteli kirkon akuustiikkaa ja valitteli, etteivät ole aiemmin ehtineet Hartolaan konsertoimaan. Hän nimesi Säkkijärven polkan taiturimaisen loppuosion Kuninkaalliseksi Finaaliksi.

Julkaistu

Joonas Salonen on JoSa-huolto

Samuli Simula
SYSMÄ

Tavoitan Joonaksen pyörälenkin jälkeen. Kunnon ylläpitämisen lisäksi liikunta on loistava keino rentouttaa ja nollata mieli. SM-tasolla enduroa ajaneena Joonas on sisäistänyt minne paineet on hyvä purkaa. 

  • Perustin yrityksen 2017 ja heti alusta asti asiakkaat löysivät meidät. Hyvin on hommia on riittänyt.

Joonaksen yritys JoSa-huolto työllistää tällä hetkellä hänen itsensä lisäksi neljä työntekijää. Hallissa  on kolme nosturipaikkaa ja mukava tiivis tunnelma. Autojen lisäksi huolletaan porukan mieli yhdessä, kun juttu lentää työn lomassa. Paineita laajentamiseen on ollut, mutta investoinnit ovat niin suuret, ettei se tunnu järkevältä. Alalla on myös paineita löytää ammattitaitoisia asentajia.

  • Itsellä käynyt hyvä tuuri työntekijöiden työntekijöiden suhteen. Meillä on todella ammattitaitoinen ja hyvä tiimi. Yhteen hitsautunut yhteishenki. On mukava tulla töihin.

Joonaksen tyyliin ei kuulu ylisanat tai ainakaan itsensä kehuminen. Se, että kasassa on hyvä porukka kertoo, että työilmapiiri on hyvä. Työnantajan rooli ja vastuu tässä on merkittävä. Hän saapuu itse työpaikalle aamulla kello seitsemän – tuntia ennen muita valmistelemaan päivää. 

  • Firma on käytännössä puoli viiteen auki, mutta pakko myöntää, että meinaa välillä päivät vähän venähtää. 

Päivät vietetään tiiviisti yhdessä.

  • Me ollaan kaikki vähän sellaisia huonoruokaisia ja ruokatauotkin tuppaa olemaan sellaisia kahvitaukoja, naurahtaa Joonas.

Moottoreiden parissa kasvanut Joonas kouluttautui autoasentajaksi ja armeijan jälkeen ajoi mm. sora-autoa kuusi ja puoli vuotta isänsä yrityksessä. Nupissa istuminen ja jatkuva tien päällä oleminen vaatii omanlaista persoonaa. Vaikka työn parissa nauttii ja viihtyy niin on tärkeä kuunnella itseään ja muuttaa tarvittaessa suuntaa, vaihtaa vaihdetta. 

  • Sysmästä en ole koskaan ajatuksissanikaan halunnut tosissaan muuttaa pois. Ei siinä mitään. Toiset viihtyvät kaupungeissa. Minä en siellä voisi asua.

Käy selväksi, että kotipaikkakunnan henki ja rytmi on sisään kasvanut. Kyky nähdä ja nauttia asioista jotka ovat meille toisille joskus liiankin lähellä, että meinaa ne ohittaa. 

Kysyin työntekijöiden ikäjakaumaa. Joonas luetteli ne suvereenisti. Viesti aidosta välittämisestä ja läsnäolosta. Itse joudun välillä laskemaan oman ikäni, kun muistan vain synnyinvuoden.

Kuvassa: JoSa-huollossa hoituu perushuoltojen ja remonttien lisäksi myös nelipyösuuntaus, hitsaukset ja ilmastointityöt.

Julkaistu

Kari pyöräili EuroVelo 11 -reittiä Sysmään

Heli Oksanen
SYSMÄ

Lappeenrantalaisella Kari Kareisella on reilu 50 kilometriä pyöräiltyjä kilometrejä takana aamulla, kun hän pysähtyy Sysmään. Kari aloitti pyörämatkansa Jyväskylästä kohteenaan Lahti eli pätkä Suomen EuroVelo 11 – reittiä.

  • Aloitin eilen Jyväskylästä. Sieltä pyöräilin Korpilahdelle, yövyin teltassa, ja pyöräilin Luhangan kautta Sysmään. Korkeuserot olivat matkalla suuria, eilen oli 715 nousumetriä 59 kilometrin matkalla, vaikka kelin kuumuus verottaa nyt melkein enemmän kuin itse matka, hymyilee juuri pyörän selästä noussut Kari.

Kari Kareinen on retkipyöräillyt vuodesta 2010 alkaen.

  • Retki- ja harrastepyöräilyä on takana 76615 kilometriä. Vuosittain pyöräilen noin 6000-8000 kilometriä. Olen tehnyt 8 pitkää reissua, joista pari Suomessa. Suomessa pisin reissu on ollut Rovaniemeltä Lappeenrantaan. Tandemilla olen tehnyt kolme pitkää reissua tyttärien kanssa.

Karin pisin pyöräreissu on ollut 8400 kilometriä.

  • Talvella 22-23 lähdin pyöräilemään puoleksi vuodeksi ilman suunnitelmaa, kompassin suuntana etelä. Matka kulki reittiä Ruotsi, Puola, Tsekki, Saksa, Sveitsi, Ranska, Espanja, Belgia, Hollanti jne. Yövyin teltassa, noin joka kolmas yö keräsin voimia hostellissa tai Airbnb-majoituksessa. Joka neljäs viikko pidin lepoviikon hostellissa. Tietyt asiat otin mukaan Suomesta, mutta jos jokin meni rikki, ostin matkalta.

En kierrellyt nähtävyyksiä, mutta paras näkymä oli, kun 1429 metrin korkeudessa tein iltasapuskaa ja katsoin auringonlaskua. Hauskin yöpymispaikka oli Alicantessa Espanjassa, kun nukuin taivasalla ratikkapysäkin takana, välissä oli kyllä aita.

Mieleenpainuvia paikkoja ovat olleet Salamanca Espanjassa, suosittelen. Ranskan länsirannikko kokonaisuudessaan, Ranskan itäpuolella Rhône, Amiens Ranskassa. Belgia on kiva, kalliimpi kuin Suomi. Ja Puolassa Poznań. Tanskassa ja Hollannissa on parhaat pyörätiet, Ranskassa kauneimmat maisemat.

Italian reissu on ollut lyhyin pitkistä reissuista, noin 1000 kilometriä.

  • Kun olin Italian vuoristossa pyöräilemässä, oli toukokuu, siellä oli kylmin kevät 100 vuoteen. Matkalta täytyi ostaa lämpimiä vaatteita. Satoi luntakin.

Olen pyöräillyt myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Balkanille on suunnitelmissa mennä pyöräilemään seuraavaksi. Kaukomaat eivät ole kiinnostaneet, kun Euroopassa on niin paljon nähtävää.

Olen työkyvyttömyyseläkkeellä kuulon ja näön vuoksi, näkökenttää on jäljellä n. 10 astetta. Minulla oli aikaisemmin pyöräkorjaamo.

Suomessa on paljon opeteltavaa liikennekäyttäytymisessä pyöräilijöitä kohtaan. Liikenne on turvallisempaa maissa, joissa pyöräilykulttuuria on enemmän.

Kari yöpyy Sysmän Valittulassa, sieltä matka jatkuu Pulkkilanharjun kautta Vääksyyn ja Lahteen. Karin blogi: Fillari10.blogspot.com.

Kuvassa: Kari Kareisen pyörämatka jatkuu Sysmästä Pulkkilanharjun kautta Vääksyyn ja Lahteen. 

Julkaistu

Solo ry:n artistit Krouvin lavalla

Kyösti Piippo
HARTOLA

Solo ry perustettiin v. 1975 valvomaan solistien, solistien muusikoiden ja kapellimestarien taloudellisia etuja. Ensi vuonna 50 vuotta täyttävän yhdistyksen perustavina jäseninä olivat mm. Annikki Tähti, Inga Sulin, Vieno Kekkonen, Kai Lind, Tapani Kansa, Eino Grön ja Lasse Mårtensson. Tällä hetkellä yhdistyksen puheenjohtajana toimii Marko Junnilainen (Bablo) ja kunniapuheenjohtajana Ilkka Lipsanen (Danny).

Joukko Solo ry:n nykyisiä solisteja tanssitti väkeä Sahtikrouvin lavalla runsas viikko sitten. Paikalla olivat mm. T.T. Purontaka Tähtitaivas -bändeineen, tangoprinsessa Hanna Hirvonen, Teemu Ahtonen, Doris Taipale, Katariina Keinänen, Satu Virta ja Jarmo Ojala. Paikallisuutta edusti Kari Halme, joka laulamisen lisäksi toimi myös tilaisuuden juontajana. Solistit esiintyivät ilman palkkiota ja illan tuotto ohjattiin Solo ry:n toiminnan tukemiseksi. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Krouvin isännän Matti Punakallion kanssa.

Kuvassa: T.T. Purontaka ja Tähtitaivas -bändi Krouvin lavalla. Kuva Kari Halme.

Julkaistu

Kalevauva.fi torilla

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän vuoden 2024 Kirjakyläpäivät etkoiltiin käyntiin jo torstai-iltana torilla. Esiintymään torintäyteiselle yleisölle tuli vantaalaiskaksikko Kalevauva.fi. Kalevalasta ja suorastaan myyttisen maineen saaneesta keskustelupalstasta nimensä yhdistellyt trubaduuriduo esittää musiikkia, joka saa suun hymyyn. Sopi hienosti Kirjakyläpäivien hyvän mielen kirjallisuuden teemaan. Torstai-illan sääkin sai kaikki hyvälle tuulelle.

Aapo Niinisen ja Kimmo Nummisen Kalevauva.fi on ollut koossa vuodesta 2016 lähtien. Duon biisien sanat tulevat keskustelupalstoilta, erilaisista hokemista ja sanonnoista. Pojat ovat myös tehneet liioittelevista sääotsikoista sanoituksen (tiedättehän kylmän kurittajan ja käristyskupolin) sekä albumillisen kaupunkilauluja. Sysmän torilla kuultiin luonnollisesti Vantaa ja yleisön toiveita mukaillen Espoo- ja Jyväskylä-biisit.

Konsertti lomatunnelmaiselle yleisölle alkoi ”Sorvin ääreen” kappaleella. Toki kuultiin myös yksi duon tunnetuimmista biiseistä, ”Lomalle lompsis”.
Alun perin kokoonpano perustettiin yhtä tapahtumaa varten.

-Kalevauva.fi -duomme on perustettu vuonna 2016 Kaustisen kansanmusiikkijuhlia varten. Sen piti olla vain pieni kesäprojekti, mutta se lähti siitä hieman eskaloitumaan, Kalevauvan muusikot naurahtavat.

-Siinä oli takana aika montakin juttua, lisäkeikkoja tuli varsin pian. Keikka Kaustisilla kuvattiin ja äänitettiin ja paluumatkalla siitä editoitiin auton takapenkillä koostevideo. Se lähti netissä jakoon. Myös Aamulehti oli ottanut kuvia keikasta.

Pian heräsikin kiinnostus Vauva.fi -keskusteluihin sävelletyistä biiseistä. Muusikot kertovat, että vaikka biiseissä on paljonkin pilkettä silmäkulmassa, he ovat aina suhtautuneet niiden tekemiseen vakavuudella.

-Halutaan tehdä niistä hyvänkuuloista musaa.

Aiheet teksteihin tulevat nykyään muualtakin kuin Vauva.fi:stä. Pohjalla saattaa olla joku sanonta tai kokonainen, pidempikin keskustelu. Kuitenkin lähes aina pohjana on teksti, johon tehdään musiikki.

-Ajattelemme, että olemme moderneja trubaduureja, jotka levittävät sanomaa erilaisista aiheista ja paikoista.

Kalevauvan keikkapaikat ovat vaihdelleet eläkeseminaareista opiskelijaristeilyihin, koulukeikoille ja festareille. Kirjafestivaali ei ole tyypillisimpiä, vaikka keikka hyvin sopikin avaamaan Kirjakyläpäivät.

Kuvassa: Kalevauva.fi:n nykypäivän trubaduurit viihdyttivät torilla.