UUTISET

Julkaistu

Tapahtuman takana – Sysmän talvikurssi

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän talvikurssi järjestetään tänä vuonna 31.1. – 2.2. Hollolan Hälvälässä ja Sysmän Liikolassa. Talvikurssilla on jo pitkä historia ja se on hiljalleen myös kansainvälistynyt. Ensimmäiset kansainväliset osallistujat olivat mukana 2013. Monet mieltävät kurssin ”isäksi” Taipaleessa asuvan aktiivireserviläisen Mikko Sippolan, mutta itse hän ei asiaa allekirjoita.

-En ole isä, ainakaan yksin. Itse asiassa varmaan Naumin Aki ja Vahdon Seppo ovat sellaisia, joille tästä pitäisi antaa enemmän krediittiä. Takana on iso tiimi ja Aki ja Seppo tämän ovat aloittaneet.

Mikko Sippola kävi 2000-luvun alkupuolella joidenkin muiden reserviläisten kanssa sotilastaitokilpailuissa ympäri Eurooppaa. Kun sysmäläisiltä kerran kysyttiin, olisiko Suomessa mitään tapahtumaa, johon voisi osallistua, he ottivat asiasta kopin.

-Päätettiin, että tehdään sellainen. Ensimmäiset tulijat taisivat olla Saksasta ja USA:sta. Siitä se lähti.

Tämän vuoden kurssille on tulossa yli 120 osallistujaa. Näistä yli 80 on Suomen ulkopuolelta.

Kurssin valmistelu alkaa aikaisin. Kurssin järjestelyissä on mukana monia tahoja.

-Vuoden 2026 talvikurssin valmistelu alkoi jo, Sippola toteaa.

Hän kertoo, että vuosien varrella valtio on aikaistanut suunnitteluaikataulua koko ajan.

-Prosessi alkaa, kun MPK:n (Maanpuolustuskoulutus) Hämeen piiri laittaa kurssin kansainvälisten tapahtumien kalenteriin. Suunnitelmat menevät Pääesikuntaan ja Puolustusministeriöön.

Puolustusministeriön hyväksynnän jälkeen prosessia voidaan viedä eteenpäin.

Suurin muutos NATO-jäsenyyden jälkeen Sippolan mielestä on yleinen asenne- ja suhtautumismuutos valtionhallinnossa. Aiempaa jonkinlaista varautuneisuutta ei enää ole.

Parisen viikkoa ennen kurssia Sippola kertoo, että diplomaattikanavia myöten vierailupyynnöt ovat menneet läpi. Panssariprikaatin kanssa on tarkistettu tukipyynnöt.

-Ihan kaikkea ei vielä tiedä, esimerkiksi tuleeko ajoneuvot jo keskiviikkona vai vasta perjantaina. Ruokatilaukset on myös tehty. Kaikenlaista valmistelua edelleen on, aikataulutusta, varusteiden hankintaa ym.

Harjoituksen aikataulun laadinta on hankalimpia asioita, koska fyysisesti osallistujat ovat hyvin erilaisia. Pääpointtina harjoituksissa on suomalaisissa talvioloissa toimintakykyisenä pysyminen.

-Selviytymiskoulutus ei ole kyseessä, Sippola painottaa.

Kuvassa: Hiihtäminen on tärkeä talvitaito, mikä ei suinkaan kaikilla kansainvälisillä kurssilaisilla ole hallussa. Kuva Mikko Sippolan Talvikurssi 2024 -albumi.

Julkaistu

Kohti uutta SOTE-kulttuuria

Viikon Henkilö Mikko Nenonen

Kyösti Piippo
HARTOLA

Hartolalainen lääkäri Mikko Nenonen on kirjoittanut yhdessä Olli Nylanderin ja Kauko Koivuniemen kanssa kirjan SOTE 3.0, jossa kolmikko esittää aivan uuden toimintamallin maamme sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmien ratkaisuiksi.
Kirja tulee painosta myyntiin tammikuun loppupuolella.
Kirjassa kolmikko tekee perusteellisen historian ja nykytilan analyysin sekä esittää yksityiskohtaisen tiekartan toimintamalliksi, jossa tärkeimpänä asiana on kansalaisten pärjääminen.

Mikko Nenonen, muutama sana tekijäkolmikosta?

  • Minä olen valmistunut lääkäriksi vuonna 1978 ja kaksijakoinen työurani jakautuu suurinpiirtein puoliksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelyn ja työn terveydenhoitopolitiikan parissa. Vanhusten laitoshoito on aina ollut se omin alue. Yksittäisistä työpaikoista voisin mainita Stakesin (mm. terveydenhoidon kansainvälinen tilastoyhteistyön ja terveydenhuollon kustannusten ja rahoituksen laskentamallin kehittäminen). Olin muokkaamassa Lääkäriliiton terveyspoliittisena asiantuntijana ministeri Risikon toimeksiannosta Chronic Care Modelista terveyshyötymallin suomalaiseen käyttöön. Pertunmaalla toimin terveyskeskuslääkärinä vuodet 2013 – 2017 ja vielä nyt eläkkeellä ollessani teen muutaman päivän kuukaudessa konsultaatioita hoivakodeissa.
  • Olli Nylanderin tausta on yhteiskuntatieteissä ja sosiaalipolitiikassa, soten suunnittelutoiminnoissa Pirkanmaalla ja valtakunnallisesti Stakesissa, THL:ssä ja Valvirassa.
  • Kauko Koivuniemen kiinnostus terveyden ja pärjäämisen käsitteitä ja niitä ylläpitäviä järjestelmiä kohtaan on vanhaa perua. Hän on useita terveysalan kirjoja julkaissut yrittäjä, jonka asiakaspiiriin kuuluvat erilaiset palvelualan yritykset, organisaatiot ja yhteisöt.

Teitte yhdessä kirjan, jossa ehdotatte ihan uutta SOTE -mallia Suomeen. Nykyinen sote ei siis toimi?

  • Nykyinen sote potee luottamuksen puutetta, resurssi- ja johtamisongelmia ja palvelujen epätasa -arvoisuutta. On rakennettava kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan perustuva sote, jossa kansalaisten pärjääminen on keskiössä. Mallin on vastattava tulevaisuuden haasteisiin ja tuettava kansalaisten pärjäämistä.

Yksilöitkö hiukan ehdotetun SOTE 3.0 mallin sisältöä?

  • Käytän tässä yhteydessä ”hissipuhe” -nimitystä. Sen voi siis selittää ulkopuoliselle yhden hissimatkan aikana. Sote 3.0:n palvelulupaus on yksilölle syntyvä pärjäämislisä. Nopea palveluihin pääsy ja prosessien sujuva läpimeno ovat välttämättömiä. Pärjäämislisä kootuu taidoista, joilla haasteet kohdataan ja joiden avulla ihmiset ohjaavat oman elämänsä kulkua. Työvälineinä ovat pärjäämishyötymalli ja henkilöstön uudet kompetenssit.

Miten nykyiset hyvinvointialueet istuvat tässä mallissa?

  • Hyvinvointialueet lakkautetaan ja Suomi on yksi hyvinvointialue. Ehdotamme koko maan kattavan kuluttajaosuuskunnan perustamista järjestämään ja tuottamaan sote -palvelut ja tukemaan ihmisten pärjäämistä. Koko alueelle suunnataan valtionvarainministeriön kanssa sovittu budjetti ja hyvinvointipoliittiset tavoitteet. Osuuskunnalla on omat vaaleilla valittavat rakenteeet (valtuusto ja senaatti). Muutos ravistelee koko sotea, koska koulutuskin joudutaan uudistamaan perusteitaan myöten.

Painotatte kirjan tekstissä pärjäämis -sanaa. Avaatko termiä tarkemmin?

  • Pärjääminen on meillä ihan keskiössä. Pärjäämiskäsitteellä päivitetty uusi malli kattaa koko sote -kentän. Se soveltuu asiakastyöhön motivoimaan ja tukemaan ihmisiä oman elämän hallinnasssa. Sote-ammattilaisten koulutuksessa sitä käytetään hyväksi huomioimalla uudet kompetenssit, kyvykkyydet.
Kauko Koivuniemi (vas.), Olli Nylander ja Mikko Nenonen haluavat uusia Sote -palvelut Suomessa. Kuva Mikko Nenonen.

Julkaistu

Monipuolinen kuorojen yhteiskonsertti

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Määrältään runsaan joulukonserttien tarjonnan päätti kahden kamarikuoron yhteiskonsertti 22.12. Sysmän kirkossa. Vaikka ilmojen haltija koetteli yleisöä pääkallokelillä, täytti kirkon mukava määrä kuoromusiikin ystäviä. Konsertti oli siis kahden kuoron yhteinen ponnistus: Asikkalan Kamarikuoro Cantus Aquae ja Sysmän Kamarikuoro yhdistivät voimansa johtajinaan Jaak Luts ja Leena Palm.

Oman lisänsä konsertin tunnelmaan loi Mika Venhovaara ammattitaidolla toteutettujen valoefektien avulla.

Konsertin aloitti perinteisesti Jaak Lutsin urkusoolo (Noël Suisse) ja sitten alttarialueen täyttänyt suurkuoro aloitti O.Merikannon Joulu tullut on -laululla. Arkihuolesi kaikki heitä soi hyvin, miesäänet kutoivat laulun pohjalle hyvän sointimaton ja heleät naisäänet toimivat ikäänkuin solisteina.

Konsertin ensimmäisen osion viimeisissä lauluissa (Hetkeksi hiljene, maa, Jouluhymni, Enkelikello jaValkoiset hiutaleet) paljastui konsertin jonkinlainen uusi luonne; ohjelmisto sisälsi monta kuorolle ja ennenkaikkea yleisölle uutta joululaulua. Enkelikellossa solisteina kuultiin huilisti Elina Seppälää ja laulusolisteina Milja Kungasta sekä Jukka Kärkkäistä.

Konsertin toiseen osioon siirryttiin Elina Seppälän (huilu) ja Jaak Lutsin (piano) soittaman J.S.Bachin huilulle ja pianolle säveltämän Sonaatti Es-duurin kautta. Kaunis sonaatti toimi erinomaisena siirtymänä kuoron toiseen osioon. Lauluosuudet aloitti duo Lore Luts ja Helmi Seppälä monelle kuulijalle uudella laululla Mary did you know? Laulajien puhtaat äänet sointuivat erinomaisesti yhteen. Uusien laulujen sarja jatkui Sibeliuksen Jouluvirren jälkeen (Keskitalvi synkkä), missä Kyösti Neva lauloi solistiosuuden pehmeällä äänellään. Konsta Jylhän Joululaulu sai uusia, mielenkiintoisia sävyjä Jaak Lutsin sovittamana ja M. Helan rytmiikaltaan vaikea Hiljainen joululaulu onnistui kuorolta hyvin. A. Sonnisen Jouluhymni ja Gruberin Jouluyö, juhlayö päätti ohjelmistoltaan mielenkiintoisen konsertin.

Konserttivieraiden kanssa yhdessä lauletun Maa on niin kaunis -laulun jälkeen oli kaikkien mieli siirtynyt lähemmäksi parin päivän päästä alkavaa jouluista juhlaa.

Kuvassa: Jaak Luts innosti kuoronsa erinomaiseen vireeseen.

Julkaistu

Jouluista ostettavaa

Helena Mäkinen
HARTOLA

Kolmantena adventtina oli Hartolan seurakuntatalolla perinteiset järjestöjen joulumyyjäiset. Kirkkoherra Jeremias Sankari kertoi Lahden, Hollolan, Heinolan ja Tainionvirran seurakuntien julkaiseman Kirkonseutu –lehden muutoksista. Aiemmin lehti on tullut joka kotiin, mutta ensi vuoden alusta lähtien sen jako muuttuu.

  • Meillä on täällä listoja, joihin voitte kirjoittaa osoitetietonne, jos haluatte tämän ilmaisen lehden tammikuusta lähtien kotiosoitteeseenne. Lehteä on myös jaossa seurakunnan tiloissa.

Joulumyyjäisten tarjonta oli tuttua: kaikenlaisia jouluherkkuja pöydät täynnä, joulukoristeita ja valtavasti lämpimiä sukkia ja lapasia. Arvat menivät kuin kuumille kiville ja Eläkeliiton emännät olivat laittaneet kahvipöydän koreaksi.

Eläkeliiton pöydän takana on tuttuun tapaan Aili Hakokivi, jolta kysyn, miten kauan hän on leiponut kakkuja erilaisiin tilaisuuksiin ja järjestötoiminnan tueksi.

  • Varmaankin 25 vuotta. Sinä aikana on tullut tosiaan pyöräytetyksi muutama kakku, tänä vuonna olen leiponut jo noin 100 kakkua. Aina ne ovat menneet kaupaksi!

Homma taitaa olla sinulla verissä?

  • Niin se on, toiset juoksevat ja minä teen kakkuja. Minä virkistyn aina, kun pääsen leipomaan.

Vaatiiko homma sitä ”tule hyvä kakku, älä tule paha kakku!” -lorua? Onnistuvatko ne aina?

  • Joskus sattuu niinkin, ettei onnistu. Vaihdoin juuri uunia, ja homma on vähän hakusessa, mutta kyllä se siitä taas paranee. Vähintään viidentoista vuoden välein pitää uuni uusia. Minä käytän Strömbergin vanhoja uuneja, en mitään nykyaikaisia.

Aili kertoo vielä, että tuli Eläkeliiton kokoukseen eikä yhtään arvannut, mitä oli tulossa. Hänet pyydettiin framille ja kakkumestarista leivottiin järjestön kunniajäsen! Kakuista saadut tulot on noteerattu. Ailin puoliso Kalevi on ollut apupoikana kaikki vuodet. Hänellä oli aamulla herätys jo neljältä.

– Lumityöt piti tehdä, että ehdittiin varmasti ajoissa myyjäisiin.

Kuvassa: Kahvi maistuu ostosten lomassa.


Kakut ovat taas käyneet kaupaksi. Kuvassa Aili Hakokivi.

Julkaistu

Marjaranta & Ahvenlahti Hartolan kirkossa

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Jore Marjaranta ja Olli Ahvenlahti ovat yhdessä tehneet jouluisen konserttikokonaisuuden. Joulun tuoksu -joulukonserteissa he esittävät tunnelmallisia ja koskettavia joululauluja. Tämän talven kiertueen he aloittivat 28.11. Hartolan kirkossa. Ahvenlahti on tuttu virtuoosi monista konserteista Hartolassa ja Leningrad Cowboysin tunnetuksi tekemälle Jore

Marjarannallekin paikkakunta on tuttu muun muassa kesäisistä joogaohjauksista.

Kirkon keskikäytävän penkit täyttyivät lähes ääriään myöten. Pro Hartolan Jouko Paananen toivotti vieraat virittäytymään joulun tunnelmaan. Samalla hän kiitti Kotikahvilaa lipunmyynnistä sekä seurakuntaa tilan antamisesta.

Marraskuun ilta oli pimeä mutta esiintyjät toivoivat joulun valon kirkastavan harmaudessa. Flyygelin ääreen istahti lähes kaikkien tuntema kotimaisen musiikkiviihteen grand old man Olli Ahvenlahti. Kirkon etuosassa olleiden kosketinsoittimien lisäksi hän käväisi kahteen otteeseen urkuparvella soittamassa urkuja. Näissä tutuissa joululauluissa yleisökin sai osallistua.

Tenori Jore Marjaranta avasi konsertin ”Nyt riemuiten tänne” joululaululla. Marjaranta käytti niin alkuperäiskieltä latinaa kuin suomennostakin.

Avausnumeron jälkeen Marjaranta esitteli lyhyesti kiertuetta.

-Tämä on minun ja Ollin kahdeksan joulukonsertin kiertueen ensimmäinen keikka. Kiva olla Hartolassa, tänne on paljon yhteyksiä, Olli on kesähartolalainen.

Marjaranta mainitsi myös Opiston kesäiset joogaleirit todeten, että joku leiriltä tuttukin yleisössä näkyi.

Seuraavat esitykset ”Joulun Kellot” sekä ”Varpunen jouluaamuna” toivat hienosti esille Marjarannan kauniin tenoriäänen. Ja ovathan ne myös niitä kaikkein rakastetuimpia joululauluja suomalaisille.

Niiden jälkeen Ahvenlahti muisteli lapsuuden joulujen tiivistä tunnelmaa. Hän kertoi olevansa helsinkiläinen jo monessa polvessa ja lapsuuden jouluista on jäänyt mieleen esimerkiksi jo toimintansa lopettanut Winterin lelukauppa.

Kaikkein tutuimmista joululauluista kuultiin myös esimerkiksi ”Arkihuolesi kaikki heitä”, ”En etsi valtaa loistoa” sekä uudempi, jo klassikko ”Sydämeeni joulun teen”.

Maailman ehkä tunnetuimmassa joululaulussa ”White Christmas” Ahvenlahti sooloili mukavan jatsahtavasti. Tuttujen laulujen lisäksi kuultiin myös pari Marjarannan omaa, ei niin tunnettua joululaulua.

Kuvassa: Marjaranta & Ahvenlahti vetivät kirkkoon runsaasti väkeä.