Avainsana: yhdistykset

Julkaistu

Paikallisjournalismin tulevaisuus on turvattava

Paikallislehtien itsenäisten kustantajien yhteinen kannanotto

Lähilehti on tässä ja nyt. Lähilehteä kannattaa lukea, koska Lähilehti tiedottaa, kirjoittaa asioista ja ilmiöistä, haastattelee henkilöitä, kysyy kunnan päättäjiltä, mitä muut eivät kysele, raportoi tapahtumista ja kertoo monista, monista muista asioista, mutta kuinka kauan?
Itsenäisten lehtien, kuten Lähilehdenkin kannanotossa on karua kieltä paikallislehtien kurimuksesta, mutta se ei ole millään tapaa liioiteltua, vaan se on totisinta totta.
Kun kunnat, yritykset ja yhdistykset ilmoittavat Lähilehdessä, on se kaikkien sysmäläisten, hartolalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden etu. Lähilehti on olemassa ja sitä on syytä käyttää aktiivisesti. Ei kannata odottaa siihen saakka, että älähdetään vasta sitten, kun Lähilehti lakkaa ilmestymästä.

Marttiina Lallukka, päätoimittaja, Lähilehti

Paikallislehdet ovat suomalaisen lähidemokratian ja arjen tiedonvälityksen kivijalka. Jokaisen kunnan alueella tarvitaan riippumaton media, joka seuraa päätöksentekoa, valvoo vallankäyttöä sekä uutisoi paikalliset asiat ja kertoo paikallisyhteisön tarinat. Viime vuosien kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa paikallislehtien toimintaedellytykset ovat heikentyneet nopeasti – erityisesti jakelukustannuksien rajujen korotusten vuoksi.

Postin hinnoittelun muutokset ovat nostaneet jakelun kustannuksia kohtuuttomasti. Korotukset ovat olleet moninkertaisia yleiseen kustannuskehitykseen verrattuna, ja ne ovat kohdistuneet erityisen raskaasti 1-2 kertaa viikossa ilmestyviin paikallislehtiin. Vaikka paikallismedioilla on toimivia digitaalisia jakelukanavia, painetun lehden jakelu on edelleen tärkeä ja tavoittavuutta merkittävästi täydentävä kanava. Digitaalinen jakelu ei siis poista tarvetta kohtuuhintaiselle fyysiselle jakelulle.
Ehdotamme, että valtio perustaa uuden määräaikaisen jakelutuen tai muuttaa nykyisiä tukimuotoja niin, että se huomioi paremmin paikallislehdet.

  • Tuki kompensoisi Postin viime vuosien kohtuuttomat hinnankorotukset, jotka ovat heikentäneet erityisesti harvaan asuttujen alueiden lehtien toimintaedellytyksiä.
  • Tuki olisi määräaikainen, ja sen aikana tulee varmistaa pysyvä ratkaisu kohtuuhintaisen ja -ehtoisen 1-2 kertaa viikossa tapahtuvan jakelun turvaamiseksi kaikkialla Suomessa.
    Pysyvänä ratkaisuna esitämme kohdennetun mediatukijärjestelmän perustamisen paikallisjournalismille.
    Ehdotamme pysyvää, kohdennettua mediatukea, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokaisen kunnan alueella päätöksentekoa seuraa vähintään yksi riippumaton paikallismedia.
  • Kaikilla alueilla ei ole enää kaupallisia edellytyksiä paikallismedian toiminnalle. Väestön keskittyminen, mainostulojen siirtyminen globaaleille alustoille ja jakelukustannusten nousu ovat murentaneet paikallisen uutistoiminnan taloudellista pohjaa.
  • Ilman tukea Suomeen syntyy uutiserämaita, alueita, joilla ei ole lainkaan journalistista seurantaa.
  • Paikallisjournalismi on osa demokratian infrastruktuuria. Ilman sitä päätöksenteko etääntyy asukkaista, avoimuus heikkenee ja kuntien elinvoima kärsii.
  • Kohdennettu tuki on esimerkiksi muissa pohjoismaissa käytetty ja toimivaksi todettu ratkaisu. Useissa Euroopan maissa on jo käytössä paikallismediaa vahvistavia tukimalleja, jotka turvaavat alueellisen uutisoinnin jatkuvuuden.

Lisätiedot
Jukka Huikko, toimitusjohtaja (Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy), päätoimittaja (Ylä-Satakunta)
029 1706 681
jukka.huikko@ylasatakunta.fi

ALLEKIRJOITTAJAT

Jussi Äärynen, toimitusjohtaja-päätoimittaja Ilmajoki-lehti Oy (Ilmajoki-lehti)
Tuomo Seppänen, päätoimittaja-toimitusjohtaja Kustannus Oy Puolangan DTP (Puolanka-lehti)
Johannes Ujainen, toimitusjohtaja-päätoimittaja Kurikka-lehti Oy (Kurikka-lehti)
Pohjankyrön Media Oy (Pohjankyrö, Kyrönmaa, Tejuka) Jalasjärvi Oy (JP Kunnallissanomat)
Tuomas Koivuniemi Kauhajoen Kunnallislehti Oy (Kauhajoki-lehti)
Sanna Makkonen, toimitusjohtaja Ruoveden Sanomalehti Oy (Ruovesi-lehti / Teisko-Aitolahti-lehti)
Hanna Kankaanpää, päätoimittaja Kotiseudun Sanomat
Juha Aro, päätoimittaja, toimitusjohtaja Punkalaitumen Sanomat Oy (Punkalaitumen Sanomat)
Marttiina Lallukka, toimitusjohtaja/päätoimittaja Sysmän Sanomat Oy (Lähilehti)
Veli-Pekka Kelloniemi, päätoimittaja Iitinseutu
Sari Sirkkiä, päätoimittaja-toiminnanjohtaja Juuka-seura ry (Vaarojen Sanomat)
Marko Torni, toimitusjohtaja-päätoimittaja Keski-Karjalan Paikallislehti Oy (Koti-Karjala)
Marko Nikkanen, päätoimittaja-toimitusjohtaja Joutsan Seutu Oy (Joutsan Seutu)
Pasi Salo, toimitusjohtaja-päätoimittaja Urjalan Sanomat Oy (Urjalan Sanomat)
Heikki Koskinen Padasjoen Sanomat Oy (Padasjoen Sanomat)
Kuhmoisten Sanomat Oy (Kuhmoisten Sanomat)
Jaana Tanner Padasjoen Sanomat
Matti Kuoppala, päätoimittaja Pohjanmaan Viitosmedia Oy (SeutuMajakka)
Mari Tuohiniemi, päätoimittaja-toimitusjohtaja Kangasalan Sanomat Oy (Kangasalan Sanomat)
Susanna Landor, päätoimittaja, toimitusjohtaja ÅU Media Ab (Åbo Underrättelser ja Pargas Kungörelser/Paraisten Kuulutukset)
Elina Jyrinki, päätoimittaja-toimitusjohtaja Tervareitti Oy (Tervareitti)
Anna Hakama, päätoimittaja Pitäjäsanomat Oy (Orimattilan Sanomat)
Pekka Keväjärvi, päätoimittaja-toimitusjohtaja Paikallislehti Rantapohja
Tiina Judén, päätoimittaja Puumala-lehti
Katri Linnikko, päätoimittaja-toimitusjohtaja Präntti Oy (UutisOiva)
Milla Sirén, toimitusjohtaja Pirmediat Oy
Timo Kuukasjärvi. toimitusjohtaja Turun Seutu Oy (Turun Tienoo)
Jarno Keskinen, toimitusjohtaja Pyhäjärviseudun Paikallislehti Oy (Alasatakunta)
Pauliina Vilenius, päätoimittaja Lauttakylä-lehti
Juha Saastamoinen, toimitusjohtaja Kiuruvesi Lehti oy (Kiuruvesi)
Jari Kallio, päätoimittaja Sulkava-lehti
Tapio Romppainen, päätoimittaja Kotiseutulehti Sieviläinen
Jukka Huikko, toimitusjohtaja-päätoimittaja Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy (Ylä-Satakunta)

Kuvassa: Paikallisjournalismi on osa demokratian infrastruktuuria. Ilman sitä päätöksenteko etääntyy asukkaista, avoimuus heikkenee ja kuntien elinvoima kärsii. Sekä toive, että tilaisit paikallisen Lähilehden.

Julkaistu

Säästöpankin talo käyttöön

Samuli Simula
SYSMÄ

Itte-säätiö arvostaa kuntalaisten vahvaa panosta yhdistystoiminnassa.

  • Säätiön 10-juhlavuoden kunniaksi haluttiin tehdä jotain aivan uutta ja poikkeavaa. Itte-säätiö on vuokrannut Sysmän Säästökulmasta entisen Säästöpankin yläkerran tilat. Meillä on alustavasti kahden vuoden sopimus kiinteistöyhtiön kanssa. Säätiö ei itse näin isoja tiloja tietenkään tarvitse vaan meillä on ajatus, että tilat tulevat yleishyödyllisten yhdistysten käyttöön kokous- ja kokoontumistiloina, kertoo säätiön pj. Hannu Sireni.

Tilassa on kolme ns. kokoustilaa, suuri avara aula ja muutama pieni huone.

  • Suuri kokoustila tulee mukaan kunnan varausjärjestelmään ja samaa menetelmää pohditaan suuren aulatilan kohdalla. Yhdistykset, jotka haluavat tiloja käyttää, tekevät sopimuksen meidän kanssamme. Toiminta tukee ja edistää kunnan elinvoimaa. Yhdistystoiminnan tukeminen kuuluu keskeisesti Itte-säätiön tehtäviin, kertoo Hannu.

Alakerran keittiö on käytettävissä. Yläkertaan tulee mm. kahvinkeittopiste. Suureen kokoustilaan hankitaan kattava AV-välineistö. Yhdistykset tarvitsevat kipeästi myös säilytys- ja varastotiloja.

  • Seuraavana kartoitamme tilojen käyttötarpeet suoraa yhdistysten kanssa. Kunta tiedottaa yhdistyksiä, miten asiaa viedään eteenpäin. Toiminnan on tarkoitus alkaa helmikuussa, kun kalustus on saatu kuntoon. Kolme kokoustilaa ja aulasali ovat käytettävissä ilmaiseksi. Vakituiseen käyttöön varattavista pienistä huonetiloista otetaan nimellinen vuokra, kertoo Hannu.

Tilat ovat kaikkien sysmäläisten yhdistysten käytössä.

  • Sysmässä on runsaasti monipuolista, aktiivista ja vahvaa yhdistystoimintaa. Valtaosa toiminnasta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tilan tarjoaminen yhdistyksille on kunnianosoitus tällaiselle toiminnalle. Tilat ovat keskeisellä paikalla ja toivottavasti saadaan uusia jäseniä yhdistystoimintaan mukaan, pohtii Hannu.

Säätiön hallitus on perustamisesta asti ollut sama. Toiminta on johdonmukaista.

  • Me ei syödä säätiön pääomaa, vaan sijoitusten tuotot ja mahdollistavat avustustoiminnan. Välillä on hakijoiden joukossa ollut niin suuria hankkeita, että on jouduttu nostamaan kädet pystyyn. Myönnämme pieniä avustuksia ja kunnan Nuori työ -projekti on suurin avustuksen saaja 5000 eurolla, lopettaa Hannu.

Hienoa, että yksi Sysmän keskeinen rakennus saa lisää käyttöä.

Kuvassa: Keskeisellä paikalla sijaitseva Säästöpankin rakennus tulee yhdistysten käyttöön.

Julkaistu

Yhdistysilta – keskiössä kestävyys

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan yhdistysillassa 11.4. oli teemana kestävyys. Hyvinvointikoordinaattori Johanna Huttunen kertoi keskustelun pohjaksi teemaan liittyvistä asioista.

  • Hartolan strategiana on, että kuntamme tunnetaan ympäristöstään huolta pitävänä luontomatkailukohteena. Ilmastosuunnitelma on tekeillä ja kevään aikana kokoontuneen asukasraadin edellisessä tapaamisessa nousi esiin yhdistysten rooli – mitä jo tehdään ja miten yhdistykset voisivat edistää kestävää tulevaisuutta. Ympäristöviikko on 20.5.-5.6. ja siihen voisi saada jotain kestävyysaiheista ohjelmaa.

Asukasraadissa nousivat pääosaan ravitsemukseen liittyvät kysymykset. Kylien tapahtumissa on aikaisemmin ollut esillä perinteiseen ruokakulttuuriin ja satokausiajatteluun liittyviä asioita, joita voisi elvyttää. Kasvisten ja juuresten lisääminen ruokavaliossa vaatii taitoja, joita voisi opettaa kursseilla. Paikallinen REKO sai kehuja ja siitä pitäisi tiedottaa enemmän. Paikallisruokakursseihin saattaisi saada Leader-tukea. Avoimet maatilat –päivä ja vastaavat tapahtumat saivat kannatusta.

  • Myös kouluruokaa käsiteltiin. Nykyisin ruokapalvelusopimuksessa ei vaadita, että ainekset olisivat kotimaisia. Sopimus kilpailutetaan tulevana syksynä, jolloin tätä asiaa selvitetään. Kausiajattelu toimii kouluruokailussa ja koululaisten oma ruokaraati osallistuu kehitystyöhön.
    Tuotteistaminen voisi toimia ruokamatkailussa ja markkinoinnissa. Erilaiset leirit ja kurssit saattaisivat herättää kiinnostusta ja edistää kestävää ruokakulttuuria.
  • Nuorten kalastusleiri on ollut tosi suosittu. Planetaarinen ruokavalio on hyväksi sekä meidän terveydellemme että kestävälle kehitykselle.

Huttunen avasi keskustelun aiheesta. Paikalla oli seitsemän eri yhdistyksiä edustavaa henkilöä ja luultavasti jokaisella oli jäsenyyksiä useissa hartolalaisissa yhdistyksissä.
Päijät-Hämeen ympäristöviikon ohjelmaksi 4H:n toiminnanjohtaja Sari Mohr-Pölkki lupasi, että kesän avajaisiin (25.5.) järjestö organisoi taimien vaihtotapahtuman. Silmukka ry käynnistää samana päivänä kesän kirppisrallit.

Huttunen lupasi olla yhteydessä kouluun, että siellä huomioitaisiin ympäristöviikon julistekilpailu, johon osallistumisen takaraja on 22.4.

Hartolan Ladun Jussi Tiitinen kertoi 6-luokkalaisten pyöräilyretkestä Hotilan grillikatokselle. Retki toimii varaslähtönä Vellamon retkipyöräilyreitin arvonnalle. Reitillä 9.5.-26.9. pyöräilleiden kesken arvotaan Urheilu Valosen lahjoittama pyörä. Latu on myös esittänyt pyöräparkkia 4-tien Jari-Pekan bussipysäkille.

Ideoita löytyi urheiluvälineiden vuokrauksesta somettajien palkkaamiseen. Syksyn Kestävän kehityksen viikolle (23.-29.9.) voisi jo alkaa myös kehittää ohjelmaa.

Kuvassa: Vellamon retkipyöräilyreitti on pituudeltaan 71 km ja kulkee Hartolan ja Sysmän maalaismaisemissa asfaltti- ja hiekkateillä. Reitin varrella pääsee ihailemaan idyllisiä Tainionvirran ja Päijänteen maisemia.