Avainsana: vapaa-ajanasukkaat

Julkaistu

Kuka sinä olet?

Emma Toiskallio
SYSMÄ, HARTOLA

Suomenmaa -verkkolehdessä julkaistu artikkeli Hans Collianderin uutuuskirjasta nosti esiin ajatuksen, että maaseudulle muuttava jää helposti ulkopuoliseksi. Aihe herätti myös Hartolan puskaradiossa vilkasta keskustelua, jota lukiessani jäin pohtimaan omaa muuttajan historiaani.

Olen muuttanut elämäni aikana useita kertoja. Eräällä pienellä paikkakunnalla perustin alle parikymppisenä yrityksen. Ensimmäisten kysymysten joukossa oli:

  • Kenen tyttöjä sitä ollaan?

Vastasin muuttaneeni muualta. Seuraava kysymys kuului:

  • Tiedätkö, kauanko menee olla paikallinen?

Arvasin, että siihen menisi kauan. Veikkasin kahtakymmentä vuotta.

Vastaus kuului:

  • Kolme sukupolvea.

Ehkei keskustelua ollut tarkoitettu pahantahtoiseksi, mutta se jäi mieleen. Sain heti alkuun ymmärtää, ettei paikallisuus riippunut siitä, mitä tekisin, vaan siitä, mistä olin tullut.

Yritystoiminnassani sillä oli merkitystä. Koska en puhunut paikallista murretta, jouduin opettelemaan sitä voidakseni tavoittaa tärkeimmän asiakasryhmäni. Vasta sen jälkeen kynnys madaltui.

Siksi olen vuosien varrella kiinnostuneena kuunnellut myös muiden muualta muuttaneiden kokemuksia. Jotkut ovat kertoneet pohtineensa jopa pois muuttamista, koska eivät ole löytäneet paikkaansa yhteisössä. Toisilla taas on täysin päinvastaisia kokemuksia.
Niin myös minulla.

Sysmään muuttaessani kukaan ei kysynyt, kenen tyttö olen. Sen sijaan minulta kysyttiin

  • Kuka sinä olet?

ja pian sen jälkeen

  • Ai osaat sellaista – tulisitko mukaan tähän?

Ero tuntuu suurelta.

Totta kai muuttajallakin on vastuunsa. Uuteen yhteisöön ei voi tulla odottaen kaiken muuttuvan omien tottumusten mukaiseksi. On tutustuttava ihmisiin, osallistuttava ja annettava aikaa. Mutta yhtä tärkeää on, millaisen viestin yhteisö antaa tulijalle. Nähdäänkö hänet ennen kaikkea ulkopuolisena vai mahdollisena naapurina, tekijänä, yrittäjänä, vapaaehtoisena tai ystävänä.

Sekä Sysmä että Hartola tarvitsevat uusia asukkaita, yrittäjiä ja osaajia. Siksi kysymys ei ole vain yksittäisten ihmisten tunteista, vaan myös kuntien tulevaisuudesta. Ehkä tärkein asia, jonka voimme uudelle tulijalle sanoa, ei ole kysyä, mistä hän tulee, vaan mitä hän haluaa tuoda mukanaan. Jos ihminen kokee olevansa tervetullut ja pääsee mukaan tekemään, hänestä voi tulla osa yhteisöä paljon nopeammin kuin kolmessa sukupolvessa.

Kuvassa: Kolme sukupolvea vai yksi tervetulotoivotus? Mikä edes tekee ihmisestä paikallisen?

Julkaistu

Sysmän Vapaa-ajan Asukkaat ry kokoontui livenä

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmään perustettiin toukokuussa 2021 oma yhdistys vapaa-ajan asukkaille. Yhdistyksen tarkoituksena on sen verkkosivujen mukaan mm. valvoa jäsentensä oikeudellisia, taloudellisia ym. etuja, parantaa vapaa-ajan asumisen viihtyvyyttä, vaikuttaa elinympäristön laatuun ja edistää ja kehittää luonnon-, ympäristön ja kulttuuriarvojen suojelua.

Viime lauantaina yhdistys kokoontui toista kertaa livenä. Muuten se on pitänyt teams-kokouksia ja -palavereita. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Timo Seppänen. Hän kertoi yhdistyksen saaneen alkunsa, kun sen perustamista ehdotettiin hänelle. Hartolassa vastaava yhdistys on toiminut toistakymmentä vuotta. Kokoontumisen aluksi Seppänen kiitteli aktiivista hallitusta.

Lauantaina kokoonnuttiin Lintan Kammarilla. Kokoontuminen oli vapaamuotoinen ja tarkoitus oli vain tutustua sekä kuulostella ja keskustella asioista, jotka esille tulevat.

Ja esille tulikin monenlaista. Koolla oltiin lähes kaksi tuntia ja keskustelu oli vilkasta. Osallistujien esittelykierros toi esille myönteisenä asiana koetun yhteishengen ja naapuriavun. Useammalla suulla puhuttiin Sysmä-hengestä. Huoliakin nousi esille.

Ensimmäisenä huolenaiheena nousi esille jäteasiat. Kunnanvaltuutettuna toimiva Timo Seppänen informoi osallistujia tilanteesta. Hän mainitsi, että Salpakierrosta irtautuminen on ollut hankalaa ja aikaa vievää. Toiminta siirtyy nyt kunnan omaksi toiminnaksi. Seppänen kertoi, että aluekeräyspisteet tulevat vähenemään nykyisestä 13:sta. Osallistujat kaipailivat kunnalta enemmän tiedotusta asioiden etenemisestä. Seppänen korosti, että kunnan nettisivuilta tietoa löytyy jo nyt jonkin verran.

Järvien tila herätti myös keskustelua. Kaisloittuneiden rantojen niitto (esim. Sulkaanlahti) ja kaislojen hävitys nousi keskusteluun. Rapalan vapaa-ajan asukas Erkki Virolainen kehotti aktiivisuuteen osakaskuntia kohtaan, koska yksityinen henkilö ei voi anoa kunnostusavustuksia.
Muita esille tulleita asioita olivat tietoliikenneyhteydet. Niiden toimivuuden tärkeyttä korostettiin etätyöskentelyn vuoksi. Myös lähes olematon joukkoliikenne mainittiin.

Kehittämisideana tuli esille luontopolku keskustan alueelle mallina Hartolan Ekonpolku. Aukioloajoista puhuttaessa toivottiin erikoisliikkeiden pidempää aukioloaikaa viikonloppuisin.

Kuvassa: Vapaa-ajan asukkaiden yhdistyksen hallituksen jäsenet Timo Seppänen, Paula Virolainen ja Jaana Leppäkorpi.