Suvisoitto liikkeelle torilta ja Pinxistä

Lauri Hildén
SYSMÄ

Peräti 39. kerran historiansa aikana järjestetty Sysmän Suvisoitto –festivaali alkoi lauantaina 28.6. monipuolisen kattauksen voimin. Ensitahdit lyötiin keskellä kylää torilavalla kello 12, ja iltapäivällä oli vuorossa kaksiosainen konsertti Suopellon ytimessä Suvi-Pinxissä.

Torilla järjestetty avaustapahtuma alkoi Sinfonia Lahden huilisti Enna Puhakan soittamalla katkelmalla Claude Debussyn sävelmästä “Syrinx”. Musiikkituokion jälkeen puheenvuoron sai festivaalin taiteellinen johtaja Laura Hynninen, joka esitteli seuraavan viikon aikana kuultavia toinen toistaan kiinnostavampia konsertteja ja taiteilijoita. Hynnisen taustalla nähtiin tämän puhuessa myös festivaalin tanssijat Olga Ainali ja Janette Husso, jotka tekevät jokaiseen konserttiin miimiset johdannot teatterin ja tanssin keinoin.

Lavalle nousivat myös Suvisoiton tuore toiminnanjohtaja Terhi Luukkonen, jolle alkanut festivaali on ensimmäinen kyseisessä vastuuroolissa, sekä kesätuottaja Nanne Immonen. Kaksikon vastuulla on suuri osa festivaalin juoksevista asioista, ja heidän mukaansa lista hoidettavista asioista pyöriikin päässä heti aamulla heräämisen jälkeen, ellei jo keskellä yötä unissakin.

Iltapäivällä kello 16 Suvisoitto pyörähti käyntiin toden teolla, kun Suvi-Pinxin taidehallissa kuultiin “Sävelketjukirje” -teos. Kyseessä on Oulunsalo Soi- ja Rauma Festivo –tapahtumien kanssa yhteistyössä toteutettava kokonaisuus, jossa kunkin festivaalin kotiseutusäveltäjä tekee teoksen, joka “keskustelee” muiden festivaalien teosten kanssa.

Suvisoiton kotiseutusäveltäjä on sysmäläislähtöinen harmonikkataiteilija Verna Kylmänen, jonka teosta luonnehdittiin kunnianosoitukseksi sysmäläiselle luonnolle. Harpisti Laura Hynnisen ja tanssija Auri Aholan kanssa esitetty teos sai runsaslukuiselta yleisöltä raikuvat aplodit.

15 minuuttia kestäneen sävelketjukirjeen jälkeen yleisön tie vei Suvi-Pinxin ravintolaan, jossa tarjolla oli “Soivat makupalat” -konsertti. Vieraille tarjottiin runsas ja maistuva cocktailpalamenu ja aistikas musiikkielämys, jossa soittivat Laura Hynninen, Enna Puhakka ja alttoviulisti Hanna Hohti. Konsertti oli niin ikään lyhyt, siinä kuultiin kokonaisuudessaan Debussyn “Syrinx” sekä “Sonaatti huilulle, alttoviululle ja harpulle”, mutta toisaalta kaksi lyhyttä ja intensiivistä esitystä loivat Suvi-Pinxin iltapäivästä erittäin toimivan kokonaisuuden.

Kuvassa: Suvisoitto avattiin keskipäivällä toritapahtuman merkeissä. Lavalla Nanne Immonen (vas), Terhi Luukkonen ja Laura Hynninen, taustalla tanssijat Janette Husso ja Olga Ainali.

Suvi-Pinxissä yleisö pääsi musiikin ohella maistamaan myös erilaisia cocktailpaloja.
Suvi-Pinxin taidehallissa kuultiin Suvisoiton oma sävelketjukirje, jonka esittivät tanssija Auri Ahola (vas), Verna Kylmänen ja Laura Hynninen. Kuva Sysmän Suvisoitto.
Festivaalin tanssijat Janette Husso (vas) ja Olga Ainali luomassa konserttitunnelmaa omalla johdannollaan. Kuva Sysmän Suvisoitto.

Taidetta Sysmän maaseudulta

Nikkaroisissa asuva taide – ja käsityöyrittäjä Tarja Lampinen kertoo luonnon ja perinnemaisemien toimivan inspiraationa maalauksille. Vuonna -97 perustetun yrityksen toimintaa olikin luontevaa jatkaa, kun Lampinen vuonna 2005 muutti takaisin lapsuudenmaisemiinsa – paikkaan, joka on pullollaan inspiraation aiheita. – Ja muutenkin, täällä on hyvä elää, Lampinen toteaa.

Lampisen tauluissa kuvataan maisemien lisäksi rakennuksia, eläimiä ja lapsia. Maalaustekniikan hän kertoo hioutuneen vuosien varrella. Taulut maalataan akryyli-, spray– ja kohomaaleilla, jotta pinnasta tulee elävä. Työ käsitellään lopuksi fiksatiivilla, joka varmistaa pinnan säilymisen hyvänä.

– Toisinaan saatan testata tauluja ulkona auringossa pidempiäkin aikoja. Taulun pinnan on oltava kestävä, sillä en halua värien haalistuvan. Maalauksen tulee kestää vuodesta toiseen.

Taidesuunnakseen Lampinen päättelee realistisuuden naivismin keinoin.

– Maalaan aiheet elävästä elämästä, joten ne ovat todellisia. Ilmaisutyyliini on sen sijaan hieman naivistinen (lapsekas, vilpitön -Wikipedia). Haluan luoda töistäni mielenmaailman ja muistojen kaltaisia, johon tyyli sopii hyvin.

Lampisen taidetta ostaville asiakkaille ei ole keski-ikää, sillä siihen on helppo samaistua. Eräs asiakasryhmä on kuitenkin isovanhemmat, jotka ostavat töitä lapsenlapsilleen.

– Se on tapa näyttää jälkipolville, millaista elämä oli vaikkapa mummon lapsuudessa. Taulu on arvokas lahja, joka kestää aikaa ja muistuttaa antajastaan silloinkin, kun tätä ei enää ole.

Esimerkiksi Tarja Lampisen taidetta –Facebook sivut ovat helppo väylä tutustua töihin, mutta pääsääntöisesti tauluja myydään näyttelyistä. Lampisen teokset ovat olleet ahkerasti esillä ympäri Suomen. Tällä hetkellä näyttelyitä on Heinolassa (Mennyt aika mielessäin 30.11 asti, Kädentaitajien elämyspuoti) ja Kouvolassa (Alla ihanan taivaan 31.12 asti, Kymen paviljonki). Ilman näyttelyitä taideyrittäminen ei onnistuisi.

–Taitelijayrittäjyydessä on omat haasteensa, mutta saan kuitenkin elää omannäköistäni elämää ja tehdä työtä, josta aidosti nautin, Lampinen summaa.