Peltimies ei pelkää katolla oloa

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Peltiseppä joutuu nuohoojan ohella työskentelemään paljon katolla, vaarallisia töitä molemmat. Peltialan ammattilainen sysmäläinen Markku Sinisalo sanoo pudonneensa vain kerran katolta ja sekin lento päättyi pehmeästi risukasaan.

– Pieni ravistelu ja uudelleen katolle!

Markku Sinisalo kouluttautui peltisepäksi ammattikoulussa Peräseinäjoella v. 2005 ja ja sai heti ammattiaan vastaavan työpaikan Seinäjoelta. Rakennushommiakin siunaantui välillä, kunnes veljeltä tuli vinkki työpaikasta Hartolaan. Peltisepän hommia löytyi Peltisepänliike Seppo Koskiselta ja työvuosia siellä kertyi kymmenkunta.

Oman yrityksen perustaminen alkoi kiinnostaa Markkua ja hän aloitti yrittäjänä v. 2015.

– Koskisen Seppo työllisti minua jatkossakin ja lisäksi pystyin katselemaan töitä myös muualta.

Savupiippujen pellitykset, katot ja ikkunalistat, siinä ovat ne peltisepän tärkeimmät työkohteet. Pelti on säilyttänyt kestävyytensä ansiosta hyvin asemansa materiaalina em. töissä ja sen vahvuus on yleensä 0,5 – 0,6 mm. Saumaus vaatiin kovia käsivoimia ja vahvempi pelti eritoten.

Salon Peltikate toimittaa peltiä Koskiselle ja sieltä Markku ostaa omiin töihinsä tarvittavan peltimateriaalin. Tosin monasti asiakas on itse hankkinut pellit valmiiksi työkohteeseen.

Uudisrakentamista ei seudulla paljoa ole, mutta vanhat katot vuotaa ja piiput kaipaavat pellitystä. Markku tähdentää, että vuodot ja muut remontit olisi syytä tilata ajoissa ennen kesän vesisateita.

Talvi on luonnollisesti hiljaista aikaa peltisepälle ja Markku Sinisalo pistääkin yrityksen jäähylle pakkaskuukausien ajaksi.

– Teen erilaisia rakennushommia verokortilla.

Peltisepän ammatin niksit oppii parhaiten käytännössä, työ tekijäänsä neuvoo.

– Isä antoi pienelle pojalle puukon ja kirveen käteen ja siitä alkaen niiden käyttö on tullut tutuksi. Sormeen saattoi tosin tulla haava, mutta siitä se oppi kasvoi.

Palvelutalo rakentuu

Viime tiistaina (20.10.) Sysmässä saavutettiin yksi merkkipaalu, kun kunta solmi maakaupat uuden palvelutalon tontista. Kunta myi Uusi-Heikkilässä sijaitsevan tontin Sysmän Rankoon Palvelukoti –yhtiölle 140 000 euron kauppahinnalla.

Kaupan myötä varmistui lopullisesti, että Sysmään rakennetaan 60-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Yksikön rakennuttaa ja omistaa Avain-yhtiöt. Maakauppa tehtiin 12 000 neliön tontista.

–Kohdetta ulkopuolelta katselevalle näyttää varmasti siltä, että työ on vasta alussa. Mutta meidän näkökulmastamme suurin työ on jo tehty, koska byrokratia on hoidettu, totesi Avain-yhtiöiden toimitusjohtaja Perttu Liukku seisoessaan Uusi-Heikkilän purkutyömaalla.

Siellä kaivinkone moukaroi entistä b-mielisairaalaa maan tasalle. Näkymä betonikasoineen ja eri suuntiin törröttävine harjateräksineen on vielä rujo. Pian alkaa kuitenkin uusi aika: urakkakilpailu on parhaillaan käynnissä ja sen odotetaan ratkeavan marraskuun lopussa.

Palvelutalon rakentaminen pääsee vauhtiin keväällä. Tavoitteena on saada valmista vuoteen 2017 mennessä. Palvelutalon valmistumisen myötä kunta voi panna pisteen kolmen vuoden prosessille, joka alkoi vuonna 2012 Aluehallintoviraston (Avi) valvontapäätöksestä. Avi määräsi tuolloin, että Sysmän täytyy päästä eroon vanhanaikaiseksi katsotusta laitoshoidosta.

–Rakennamme koteja, emme laitospaikkoja. Palvelutaloon tulee huoneiden lisäksi yhteisiä oleskelutiloja, kertoo Perttu Liukku.

Asukkailla on mahdollisuus ulkoilla terassilla ja suojaisalla sisäpihalla.

Sysmän kunnan rooli palvelutalon valmistuttua on talon välivuokraus. Kunta välivuokraa palvelutalon Avain-yhtiöiltä. Asukkaiden vuokranantaja on siis kunta eikä Avain-yhtiö.

Välivuokrauksen etuna on se, että vuokrien arvonlisäveron voi vähentää verotuksessa. Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen mukaan tällä on suora vaikutus asuntojen vuokratasoon.

Palvelutalon kokonaiskustannusarvio on seitsemän miljoonaa euroa. Ara tukee rakentamista kymmenellä prosentilla. Uusi-Heikkilän b-mielisairaalan purkaminen maksaa noin 100 000 euroa.    AO-O