Diakoniatyön maksukorttikampanja

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ/HARTOLA

Tainionvirran seurakunnan diakoniatyö on mukana tarjoamassa aineellista apua akuuttiin hätään vähävaraisille. ”Yhdessä tehden -tukea, tekoja ja hyvinvointia” -hanke tarjoaa maksukortteja taloudelliseen ahdinkoon joutuneille. Ensisijaisesti kortteja annetaan työttömille tai työelämän ulkopuolella oleville.

Em. hanketta koordinoi Kirkkopalvelut ry ja hanke on osa Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) osin rahoittamaa kokonaisuutta. Siinä luovutetaan 1.9.2023-31.8.2025 välisenä aikana vähävaraisille ihmisille akuuttina apuna seurakuntien kautta yhteensä 75 000 maksukorttia. Kortteja jakaa myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Siun Sote.

Toiminnan lähtökohtana on avuntarvitsijan henkilökohtainen kohtaaminen ja avuntarpeen kartoittaminen sekä palveluiden piiriin ohjaaminen. Tässä yhteydessä on mahdollista tarjota 40 euron arvoinen maksukortti, jolla voi hankkia elintarvikkeita ja muita perustuotteita kortin myöntäneestä kaupasta. Kortti on henkilö-/perhekohtainen eikä sitä voi käyttää veikkaus-, alkoholi- tai tupakkatuotteiden ostamiseen.

-Kortit jaetaan Kirkkopalveluiden määritelmän pohjalta. Niissä on mainittu akuutti hätä. Sitä ei kuitenkaan selvitetä sen enempää. Ihmiset ovat tässä tavallaan nimettöminä. Toisaalta tiedämme aika hyvin nämä avuntarvitsijat. Lähtökohta on, että ne, ketkä apua tarvitsevat, tulevat sitä hakemaan. Ja ne ketkä eivät tarvitse, eivät hae, diakoni Satu Saari toteaa.

Maksukortteja on mahdollista saada henkilökohtaiseen tapaamiseen varatuilla ajoilla diakoniatyöntekijöiden vastaanotolla tai sovituilla kotikäynneillä. Sysmässä päivystysaika on tiistaisin klo 9-11 Olavin Toimintakeskuksessa ja Hartolassa torstaisin klo 9.30-11.30 seurakuntatalolla. Maksukortteja voi kysyä diakoniatyöntekijöiltä myös diakoniaruokailujen yhteydessä, jolloin voi sopia tapaamisajan.

Kortteja on rajallinen määrä. Diakoni Satu Saaren mukaan tällä hetkellä jaossa olevat kortit on käytettävä kuluvan tammikuun aikana, jonka jälkeen käyttämättömät kortit nollautuvat. Uusista korteista tullaan tiedottamaan myöhemmin.

-Tämä jakso päättyy tammikuun lopussa. Jatkoa on myös tulossa, toivon mukaan helmikuun aikana tulemme saamaan uudet kortit.

I Love Sysmä

Samuli Simula
SYSMÄ
 
Suvivirren viimeinen sävelen kaiku kantaa vaimeasti Keravan yhteiskoulun käytävällä. Samaan aikaan pikku Marko istuu jo linja-autossa. Hän rypistää todistusta kädessään. Matka isoisän luokse Kurjen tilalle on alkanut. Kesäloma, maaseutu ja elämä, vihdoinkin.
 
Kymmeniä vuosia myöhemmin Facebook Puskaradio Sysmä. Markon ilmoitus:
 

  • Onhan Maitobaari auki? Hyppäsin Keravalla taksiin ja olen jo matkalla Sysmään. Tulkaa kaikki paikalle. Tarjoan eka kierroksen.
     
    – Toivottavasti hieman kovaääninen ja huomiota herättävä tyylini ei loukkaa ketään. Hyvin usein tulee mainittua, että olen sysmäläinen. Sisimmässä sitä olenkin, vaikka Kerava on virallinen kotipaikkani. Lapsuuden Keravalla minua haukuttiin maalaiseksi, mutta olin vain ylpeä siitä. 
     
    – Viisi vuotiaasta asti sain luvan kulkea yksin bussilla Kurjen tilalle. Osallistuin siellä navetta-, sikala- ja heinätöihin. Sain vastuullisia töitä ja vastapainoksi rajut leikit kylän lasten kanssa. Luonto, maaseutu ja aito elämä kasvoi minuun sisälle. Kehityin terveessä ympäristössä. Keravalla olisin varmaan maleksinut ostarilla.
     
  • Vartuin ja 2002 kokeilin siipiäni Kuhmoisissa K-kauppiaana. Silloinkin suuntasin vapaa-aikana Sysmään. Kesällä veneellä ja talvella moottorikelkalla. Kesäisen Päijänteen loisto avautui ja veneily tuli tutuksi. Palasin kuitenkin takaisin Keravalle, koska Kuhmoisiin en koskaan kotiutunut.
     
    Viime kesä oli elämäni paras. Vietin runsaasti aikaa Sysmässä vuosien varrella läheiseksi tullut yhteisö ympärilläni. Vapaa-ajan asunto minulta vielä puuttuu, mutta Mia Tommolan
    Camping tarjoaa parhaan majapaikan. Puhun paljon Sysmästä tuttaville. Viime kesänä moni heistä halusi kokea tämän ihmeen ja matkusti Sysmään. Kaikki ihastuivat. Kammiovuori on myös pakollinen vierailukohde.
     
    Marko haluaisi olla joskus tulevaisuudessa osa Sysmän kehitystä. Hän haluaa muistuttaa kaikkia:
     
  • Käyttäkää oman kylän palveluita, niin elinvoima ja raha säilyy omassa kylässä. Itse haen marjat, sienet ja kalat Sysmän torilta aina kun mahdollista. Minulla on tapana kulkea vähän takki auki. Ottakaa minut vastaan sopivasti huumorilla ja aitona ihmisenä. 
     
    Ensi kesänä Marko aikoo viettää kaiken vapaa-ajan Sysmässä. Oma vene tulee laituriin ja Päijänne kutsuu.

Kuvassa: – Kesä on aivan kohta ovella, muistuttaa Marko Oksanen humoristiseen tyyliinsä tammikuussa.

Tietoa Omaolo-palvelusta

Heli Oksanen 
SYSMÄ/HARTOLA

Minna Tuuri toimii Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Tietohallinnossa Digitiimissä ICT asiantuntijana ja Omaolo tuotevastaavana. Hän kertoo meille tarkemmin Omaolo-palvelusta. 

  • Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointikanava, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Se tukee oma- ja itsehoitoa sekä auttaa tarvittaessa yhteyden saamisessa oman sote-keskuksen ammattilaisiin.
    Omaolo on otettu Päijät-Hämeessä vaiheistetusti käyttöön 2019 alkaen. Sysmäläisten käyttöön se avattiin hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa 2023.

Oirearvion täyttämällä saa kätevästi arvion hoidon tarpeesta ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden.

  • Käytössä ovat seuraavat oirearviot: alaselkäkipu tai -vamma, hampaiden tai suun alueen oire tai vamma, hengitystietulehdus, korvan kipu tai tukkoisuus, kurkkukipu tai nieluoire, närästys, olkapään kipu, jäykkyys tai vamma, peräaukon seudun oire, polven oire tai vamma, päänsärky, ripuli, seksitautiepäily, silmän rähmiminen, vetistys tai punotus, virtsatietulehdus sekä yskä. Uusina valikoimaan on tulossa punkinpureman ja eturauhasen oirearvio. 
    Voi täyttää myös yleisen oirekyselyn. 

Omaolon sähköinen terveystarkastus auttaa arvioimaan elintapoja ja henkistä hyvinvointia. Se antaa kattavan raportin terveydentilasta ja näet, miten henkinen hyvinvointisi ja elintavat vaikuttavat riskiin sairastua elintapasairauksiin. Terveystarkastuksen pohjalta annetut palautteet perustuvat viimeisimpään tutkimusnäyttöön kuten Käypä hoito-suosituksiin. Kyselyn täyttäminen vie aikaa 10-15 minuuttia. Jos terveystarkastuksessa todetaan kohonnut sairastumisriski, avautuu ajanvarausmahdollisuus asiantuntija hoitajalle jatkoselvittelyä varten. 

Sosiaalipalvelutarpeen arvioilla voi kartoittaa, millaista tukea tai apua sosiaalipalveluista voi löytyä. Käytössä on arvio henkilökohtaisesta avusta, arvio liikkumisesta kodin ulkopuolella sekä arvio omaishoitotilanteesta. Arvion tulokset auttavat arvioimaan oikeutta kyseiseen tukeen, ja kannattaako tukea hakea. Lisäksi näet alueesi toimintaohjeet ja yhteystiedot, jotka auttavat eteenpäin asian kanssa. Yhden arvion täyttäminen vie aikaa 2-4 minuuttia.

Hyvinvointivalmennukset kannustavat terveyttä tukeviin elämäntapamuutoksiin.

Lokakuun puolivälissä otettiin käyttöön hyvinvointialuetasoinen sähköisen terveystarkastuksen toimintamalli. Mikäli herää kysymyksiä terveyteen liittyen, voi täyttää sähköisen terveystarkastuslomakkeen, ja lähettää tuloksen ammattilaisen arvioitavaksi. Jos sairastumisriski on kohonnut, avautuu ajanvarausmahdollisuus asiantuntijahoitajalle. Tarvittaessa voidaan myös ohjata laboratoriokokeisiin. Mikäli todetaan hoitoa vaativa sairaus, ohjataan oman sote-keskuksen hoitajalle/lääkärille.

Seuraava kehitysaskel sysmäläisten ja hartolalaisten Omaolo-palvelussa on olkapää-, selkä- ja polven oirearvioiden tiettyihin tuloksiin kytkettävä ajanvarausmahdollisuus fysioterapeutin vastaanotolle. Näin voi oirearvion täytettyään jatkaa samassa palvelussa suoraan ajanvaraukseen. Ajanvaraus avataan 1.2.24. 
Käytössä on myös ammattilaislähtöisenä palveluna lasten ja nuorten suun määräaikaistarkastuksen esitietolomake. 

  • Omaolo-palvelua kehitetään kansallisesti DigiFinlandin johdolla ja olen meidän alueelta mukana tässä kehityksessä. On todella kätevää, kun ei tarvitse omalta kotisohvalta lähteä mihinkään, varsinkin jos liikkuminen on hankalaa, vaan sähköinen asiointikanava on käytettävissä joko tietokoneella tai älypuhelimella osoitteessa www.omaolo.fi . Palvelu on helppokäyttöinen, ei vaadi minkään erillisen sovelluksen asentamista ja on käytettävissä 24/7.

Kuvassa: Minna Tuuri on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Omaolo tuotevastaava. Kuva Tanja Reili.

Helmi Säästöpankin Sysmän kiinteistö on myyty

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Helmi Säästöpankki Oy:n Sysmän kiinteistö on ollut kaupan jo jonkin aikaa. Pari viikkoa sitten ostaja löytyi ja kiinteistön uusi omistaja on Oulun ACDC Oy.

  • Kauppakirjat on allekirjoitettu. Pankki luopuu turhista kiinteistöistä, sillä niiden ylläpito ei ole peruspankkitoimintaa, vahvistaa Helmi Säästöpankin toimitusjohtaja Henry Udd.

Pankkikiinteistön uuden omistajayhtiön toimitusjohtaja Ari Piik on kotoisin Asikkalasta ja hän perustelee kiinteistökauppaa kohteen läheisyydellä ja sen kohtuullisella hinnalla.

Oulun ACDC Oy harjoittaa kiinteistösijoitustoimintaa ja samaa toimintaa Piik jatkaa myös Sysmän pankkikiinteistön suhteen. Useimmat kiinteistössä sijaitsevat yritykset ( mm. Urheilu Valonen, Sysmän Taksi, ent. apteekin tilat, Hiusstudio Fiilis, Kampaamo Tarja ja Pirjo ja hieroja Reetta Ukkonen) toimivat omissa tiloissaan eivätkä ole olleet vuokrasuhteessa kiinteistön omistajaan.

Ari Piik sanoi ottavansa lähipäivinä yhteyttä kiinteistönvälittäjään vuokralaisten löytymiseksi kiinteistöön.

  • Yhden rakennusliikkeen kanssa on jo käyty neuvotteluja tilojen vuokraamiseksi.

Kuvassa: Entisen Sysmän Säästöpankin kiinteistön omistaa nyt Oulun ACDC Oy.

Nelostien toimenpidesuunnitelmaa esiteltiin Hartolassa

Kyösti Piippo
HARTOLA

Nelostie on Suomen merkittävin väylä pohjois-etelä -suunnassa ja liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden takaamiseksi sille ollaan laatimassa uusia kehittämishankkeita. Uudenmaan ja Hämeen ELY -keskusten ja suunnitelmaa laativan A -insinöörien edustajat esittelivät tien ensimmäisiä suunnittelmia Hartolassa viime perjantaina. Runsas joukko asiasta kiinnostuneita kuntalaisia saapui paikalle, sillä koskeehan esisuunnitelma ensisijaisesti väliä Lusi – Oravakivensalmi.

– Tavoitteena on parantaa henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuutta, parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, sekä vähentää liikenteen päästöjä, kiteytti ELYn edustaja Anna Elf.
Suunnitellun tieosuuden liikennemäärä on keskimäärin 6000-7000 autoa vuorokaudessa (kesällä suurempi) ja hankkeen kustannusarvio on 300 milj. euroa. Elfin mukaan näin suuri hanke etenee vaiheittain, tavoitetila toteutuu pitkällä aikajänteellä.

A-insinöörien konsultti Piritta Laitakari esitteli uteliaalle yleisölle joitakin suunnitelman tavoitteita.

– Suunnitelmissa on rakentaa jatkuva ohituskaistatie, missä ohituskaistat voivat sijaita kohdakkain tai perättäin. Koko jaksolle rakennetaan kattava rinnakkaistieverkko, mikä mahdollistaa varareittijärjestelmän ja erottaa hitaan liikenteen valtatieliikenteestä.

Koko matkalle tulisi ainakin kuusi eritasoliittymää: Pääsinniemi, Onkiniemi, Nuoramoinen, Koitti, Hartolan keskusta ja Ruskeala. Liittymistä syntyikin tilaisuudessa vilkasta keskustelua ja Laitakarin mukaan niiden tarkka sijainti täsmentyy jatkossa.

Rinnakkaistiet jatkuvat Oravakivensalmeen saakka, joko nelostien länsi- tai itäpuolella.

Hartolan eteläosassa sijaitsevat Pohjolan ja Ahveslammen kohdat eivät sisälly suunnitelmaan, koska siellä harkitaan tien parantamisvaihtoehtoja uudelle linjaukselle.

Keskustelun aikana yleisöstä kuultiin toive, että myös hankkeen negatiiviset vaikutukset otetaan julkaistavaksi suunnittelmaan. Yhdessä puheenvuorossa toivottiin koko tieosuudelle nelikaistatietä keskikaiteella varustettuna. Koitti-Murakan liittymää toivottiin lähemmäksi Tainionvirtaa ja rinnakkaisteiden linjaukset toivottiin tehtäväksi peltojen laidoille.

Tilaisuuden lopuksi tutkittiin pöydille levitettyjä karttoja ja suunnittelijat saivat tarkempia toivomuksia jatkokäsittelyyn.

Toimenpidesuunnitelma valmistuu keväällä 2024.

Kuvassa: Nelostien uudet suunnitelmat kiinnostivat hartolalaisia.