Ensikertaa Sysmässä

Emma Toiskallio
SYSMÄ

Pirre ja Jouni Heleniuksen kesään kuuluu karavaanimatkailu. Reissuihin lähdetään kotoa Janakkalasta, tavoitteena tietenkin nähdä kaunista, kesäistä Suomea. Tänä vuonna erääksi pysähdyspaikaksi valikoitui Sysmä, josta kummallakaan ei ollut aikuisiällä karttunutta henkilökohtaista kokemusta. Sukulaiset ja ystävät olivat kuitenkin jo vuosia kertoneet tarinoita kaikin puolin täydellisestä kesäkunnasta. Kuinka lopulta kävi, vastasiko Sysmä suuriksi kasvaneisiin odotuksiin?

– Odotukset oli todella kasvaneet niin luonnon, vesistöjen, kuin tekemisenkin suhteen. Viihdyimmekin lopulta hyvin ja saimme nauttia auringosta. Hiljaisuus yllätti, mutta se johtui ehkä siitä, että elokuu oli ennättänyt alkaa. Emme olleet myöskään ajatelleet joutuvamme käymään keskusteluja englanniksi, mutta lähes kaikki vaununaapurimme olivatkin ulkomailta, naurahtaa Pirre, jolle onneksi monikielisyys ei tuota ongelmia.

Vaunuelämää viettäessään pariskunta pakkaa mukaan polkupyörät. Näin tehtiin tälläkin kertaa ja polkien tuli tutuksi mm. Pulkkilanharju. Nähtävyytenä koettiin myös Sysmän kirkko, joka opastuksineen teki suuren vaikutuksen.
Entä tuliko vastaan yllätyksiä?

– Siihen nähden, kuinka sujuvaa kaikki oli ja palvelu todella ystävällistä, oli yllättävää, kuinka huonosti löysimme Sysmästä tietoa etukäteen. Etsimme laajasti eri nettisivuilta ja muista verkkolähteistä, mutta pahimmillaan tiedot olivat 15 vuotta vanhoja. Kuinka ihmeessä nämä ulkomaalaiset matkailijat sitten olivat päätyneet valitsemaan juuri Sysmän kohteekseen, Pirre ja Jouni tuumivat.

Sveitsiläinen telttanaapuri oli vastannut ihmettelyyn kertomalla tulleensa paikalle ensimmäisen kerran jo vuotta aiemmin. Helsingissä oli tutkittu mahdollisia järvenrantakohteita kohtuullisen matkan päässä, ja näin Sysmä oli löytynyt. Hieman vahingossa toki. Pirren ja Jounin terveiset ovatkin, että paikallismarkkinointia on kehitettävä kaikilta osin.

– Ei riitä, että tieto on jonkun Facebook -sivulla. Ne eivät tavoita uusia matkailijoita.

Alun perin paripäiväiseksi pysähdykseksi tarkoitettu visiitti venyi neljään päivään.

– Viihdyimme ja nautimme aidosti, ja ehdottomasti suosittelemme kuntaa myös muille lomakohdetta pohtiville. Oma tavoitteemme on nähdä ja kokea Suomi kokonaisvaltaisesti. Voi siis olla, ettemme enää palaa, mutta Sysmä tulee jäämään muistoihin positiivisena ja aurinkoisena, kaksikko summaa.

Kuvassa: Matkailuvaunun kanssa on Suomi tullut jo monilta osin tutuksi. Tänä kesänä Pirre ja Jouni tutustuivat myös Sysmään. Kuva Pirren ja Jounin albumista.

Matkailuillassa useita puheenvuoroja

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Viime viikon keskiviikkona järjestettiin Kuninkaanportissa Hartolan kunnan, Yrittäjien ja Lahti Regionin (Visit Lahti) yhteistyönä matkailuilta paikallisille matkailutoimijoille. Lahti Region Oy:n toimitusjohtaja Raija Forsman ja seudullisen matkailuyhtiön edustajat alustivat tilaisuuden kertomalla ajankohtaisia kuulumisia matkailumarkkinoilta.

Parasta antia illassa oli lopun keskusteluosuus, missä positiivisen suoralla tavalla tuotiin esiin yrittäjien omia ajatuksia – myös kriittisin äänenpainoin. Tilaisuus päättyi kuitenkin hyvässä hengessä molemminpuolisen ymmärryksen vallitessa.

Visit Lahti twiittasikin tilaisuuden jälkeen, että puhetta riitti golfista, Purnusta, koiraystävällisistä matkailupalveluista, pyöräilystä – ja sahdista tottakai! Eteenpäin mennään yhdessä ja asiakasta kuunnellen.

Avauksessaan kunnanjohtaja Jarkko Seppälä korosti, että matkailu oli tärkeässä osassa Hartolan uuden kuntastrategian laadinnassa. Seppälä toi esiin vahvuuksia ja mainitsi puutteena majoitustilojen vähäisyyden Linna-hotellin sulkemisen jälkeen. Asia tuli esille myöhemminkin, kun Visit Lahden Anu Kärkkäinen esitteli kokous- ja kongressimatkailun näkymiä alueella.

Alueen matkailun näkymiä Visit Lahden edustajat pitivät positiivisina. Pääkaupunkiseutu on lähellä ja kansainväliset matkailijat haluavat jo nähdä muutakin Suomea kuin vain Lapin. Markkinointia kohdistetaan luonnosta, aktiivisesta elämästä, urheilusta ja paikalliselämyksistä kiinnostuneelle kohderyhmälle. Erikseen nousi esiin mm. nosteessa oleva pyörämatkailu. Hartolan-Sysmän alueella onkin valmistunut Vellamo retkipyöräilyreitti Hartolan Ladun ja Sysmän Sisun yhdessä toteuttamana Leader-hankkeena.

Keskusteluosuudessa tuli esille Hartolan hyvät oheispalvelut, kuten golf ja Purnu. Mutta Hartola Golfin Tera Heinonen totesi, että ”keskusyksikkö” puuttuu ajatellen vaikkapa kokousmatkailua. Sopiva paikka niille puuttuu eikä majoitustiloja ole paljon. Kritiikkiä esitettiin Visit Lahden pitkästä kansainvälisen matkailun esittelystä. Sen mahdollisuudet tulevaisuudessa silti tunnistettiin.

Hartolan Yrittäjien Päivi Koskela näki tärkeänä Lahti Regionin lupaaman check-listan matkailuyrittäjille. Hän korosti alueellista verkostoitumista sekä mainitsi yritysryhmän todenneen Sysmän ja Hartolan ”salassa rakkaiksi”.
Ehkä kylätappelujen aika on ohi.

Ahvenanmaalla – melkein kuin ulkomailla

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Ahvenanmaa on monille oudoksi jäänyt pala Suomea. Tai sitten ”vierailu” on jäänyt 15 minuutin pysähdykseen Maarianhaminan satamassa ruotsinlaivan kannella. Korona-aika, varsinkin viime kesä, herätti luontokohteiden ohella kiinnostuksen myös Ahvenanmaata kohtaan. Useat välttelivät vielä ulkomaille matkustamista. Visit Åland -sivuston mukaan heinäkuussa 2021 suomalaisia matkailijoita yöpyi Ahvenanmaalla lähes 50 000, kun heinäkuussa 2019 lukema oli 23 500.

Tänä kesänä tilanne on normalisoitunut, kun suomalaiset ovat jälleen suunnanneet tuttuihin Euroopan ja Välimeren lomakohteisiin. Ahvenanmaan majoituksiin oli tarjolla muutakin kuin eioota, joten elokuun puolivälissä oli sopiva tilaisuus käydä autoillen katsastamassa saarta.

Ahvenanmaan noin vuorokauden visiitillä ehti hyvin nähdä Maarianhaminan idyllistä pikkukaupunkia. Lisäksi teimme autolla kierroksen saaren pohjoisosiin Getan kuntaan.

Ahvenanmaan päätiet on numeroitu numeroin 1-4 ja suuntasimme pääsaaren keskiosien Godbyn taajaman kautta tietä numero neljä pohjoiseen.

Matkalla pistäydyimme Kastelholman linnassa. Linna on yllättävän iso ja restauroitu hyvään kuntoon. Siihen voi tutustua vapaasti tai opastetulla kierroksella.

Talot pihoineen ovat hyvin hoidettuja, ja tammea, saarnia yms. kasvavat metsät antavat vaikutelman Virosta tai Etelä-Ruotsista. Suomen omenantuotannosta valtaosa tulee Ahvenanmaalta ja tien neljä varrella on suuria omenaviljelyksiä. Ahvenanmaalla omenaa viljellään noin 300 hehtaarilla.

Geta-vuori on Ahvenanmaan tunnetuimpia näköalapaikkoja. Pohjoinen Ahvenanmaa ei ole suinkaan laakeaa vaan kallioista maastoa ja useampi vuori kohoaa yli 100 metriä merenpinnan yläpuolelle. Vuorella on pieni näkötorni ja maisemat merelliseen ympäristöön ovat huikeat. Yksi Suomen hienoimpia näkymiä!

Maarianhaminassa kaupunkialue on helposti käveltävissä, etäisyydet ovat lyhyet. Kannattaa ehdottomasti käydä Merikorttelissa. Kohuttu Venäjän konsulaatti rauta-aitojen takana vaikutti autiolta.

Suomea ei saarella paljon kuule. Majoituspaikoissa asiakasta palveltiin heti hyvällä suomen kielellä. Muissa liikkeissä henkilökunta ryhtyi yleensä puhumaan englantia havaittuaan asiakkaiden suomenkielisyyden. Mantereelta tulijoiden ruotsin taitamiseen ei kai luoteta.

Kuvassa: Kastelholman linna on hyvin säilynyt keskiaikainen linna.

Geta-vuoren kallioilta on huikeat näköalat koko Ahvenanmaalle.