Avainsana: maatalous

Julkaistu

Uusi tilapuoti Hartolaan

Samuli Simula
HARTOLA

Kalkkisista tuttu Pihamaan puoti löytyy nyt myös Hartolasta, osoitteesta Uusi-Ruskealantie 9. 

Uutta tilamyymälää lähtee vetämään nuori pariskunta, Juho Pihamaa ja Eevi Westman. On todella tärkeää, että uutta sukupolvea saadaan mukaan yrittäjiksi.

Mistä idea Hartolan puotiin syntyi?

  • Vaarin serkku piti tätä tilaa aiemmin. Kun tila tuli myyntiin, niin hetki siinä pohdittiin ja todettiin Eevin kanssa, että käydään nyt ainakin katsomassa. Tutustumisen jälkeen päätettiin jättää tarjous, ja meillehän tila sitten lopulta tuli. Käytännössä tämä on samaa perheyritystä kuin isäni Jannen pyörittämä Pihamaan tila Kalkkisissa, kertoo Juho Pihamaa.

Tila sijaitsee reilun kilometrin päässä Hartolan keskustasta pohjoiseen ja vain sadan metrin päässä Nelostieltä. Ainoa pieni ongelma on, että pohjoisesta päin tulevalle liikenteelle ei risteysalueella ole erillistä kääntyvien kaistaa.

  • Sijainti on kyllä hyvä. Mikäli tila olisi ollut etäällä Nelostiestä, ei kauppoja olisi tehty. Ajan kanssa nähdään, miten asiakkaat löytävät meidät ja miten toimintamme kehittyy, toteaa Juho.

Asikkalan Kalkkisissa sijaitseva Pihamaan viini-, puutarha-, ja maalaispuoti kahviloineen on ollut pitkään kesäsesongin suosittu retkikohde. Tilan tuoreet marjat ja vihannekset ynnä muut löytyvät nyt tuoreina myös Hartolan puodista. 

Pihamaan tuotteet ja kesän herkku, mansikka, houkuttelevat ja kysyntää on ollut heti. Mansikan paras sesonki on ovella.

  • Me avattiin puoti todella nopealla aikataululla, eli tällä hetkellä mennään päivä kerrallaan -mentaliteetilla. Avajaiset olivat juhannusviikolla ja puoti alkaa pikkuhiljaa olemaan valmis. Täytyy kiittää ja todeta, että hartolalaiset ja vapaa-ajan asukkaat ovat ottaneet meidät aivan ihanasti vastaan, toteaa Eevi Westman hymyillen.

Myymälästä löytyvät tietenkin Pihamaan limonadit, oluet, siiderit, viinit ja sahti. Valikoima kuuluvat toistaiseksi alle 8 % alkoholia sisältävät juomat.

  • Kaupat tilasta tehtiin vain kaksi kuukautta sitten, eli aika vauhdilla tässä on toimittu. Tulevaisuuden tavoitteena olisi saada siirrettyä nyt Heinolassa sijaitseva Panimo & Viinitila tänne, Juho paljastaa.

Tunnelma tilalla ja myymälässä on todella lämminhenkinen. Yrittäjäpariskunta on lähtenyt mukaan suurella sydämellä. Toiminta tilalla tulee aivan varmasti kehittymään tulevaisuudessa. Tilalta saa ostettua myös polttopuita, ja löytyypä sieltä myös oma sora-auto kuljettajineen.

Kuvassa: Vierailun aikana asiakkaita kävi tasaiseen tahtiin.

Julkaistu

Rakastan tehdä töitä lehmien kanssa

Samuli Simula
SYSMÄ

Suositun ”Lomittajat” TV-sarjan myötä maatalouslomitus on tullut nyt paremmin koko kansan tietoisuuteen. Yksi sarjan päähenkilöistä on sysmäläinen Outi Leppänen. 

  • Paluu Sysmään oli kyllä sattumusten summa. Mieheni kanssa meille tuli sellainen olo, että vois kokeilla jotain uutta. Laitettiin Orivedellä talo myyntiin. Ajateltiin, että siinä vuosi tai kaks vierähtää nykymarkkinoilla, mutta parissa viikossa talo myytiin. Oltiin hetki ihmeissään, että mikä on seuraava siirto, muistelee Outi.

Kumppani Mikko halusi LVI- Aroalholle töihin ja Outi Lahteen opiskelemaan, niin vahvistui ajatus paluusta Sysmään. 

Lomittajan työ on todella vaativaa ja vastuullista. Työpäivän pituuteen vaikuttaa, että joutuu kulkemaan työmatkan kahdesti päivässä. Aamuvuoron jälkeen on useiden tuntien tauko ja palataan samalle tilalle iltavuoroon. Kahdeksan tunnin työpäivän suorittamiseen voi helposti kulua jopa neljätoista tuntia. Tämän lisäksi lomittaja on usein jatkuvassa valmiustilassa. Mikäli tilan robotti havaitsee ongelmia se soittaa hälytyksen suoraan lomittajan kännykkään, jos näin on sovittu. Silloin mennään paikalle, oli kello mitä vain.

Suomi on edelläkävijä ja ainoa maa, jossa tämänkaltainen lomituspalvelu on käytössä. 

  • Aito rakkaus lehmiä kohtaan on varmaan jokaisella lomittajalla päällimmäinen syy olla alalla. Minulle on myös tärkeää, että turvataan kotimainen laadukas ruokatuotanto. Nykyinen maailmantilanne pistää vakavasti ajattelemaan, kuinka tärkeää on säilyttää kotimainen ruokatuotanto jo ihan huoltovarmuuden turvaamiseksi. On meidän kaikkien etu, että maatalousyrittäjät jaksaa, pohtii Outi.

Lomituspalvelut turvaa maatalousyrittäjille 26 lomapäivää vuodessa. Harvoin tulee ajateltua, että nämä ovatkin sitten ainoat vapaapäivät sillä työviikko on seitsemänpäiväinen.

Outi lomittaa tällä hetkellä osapäiväisesti. Hän opiskelee liiketaloutta Lahden ammattikorkeakoulussa. 

  • Tulevaisuudessa tarkoitukseni on yhdistää korkeakouluopinnot ja lomituksen tuoman kokemus ja kehittää jotain uutta maatalouden hyväksi. Nuorten saaminen alalle olisi elintärkeää, miettii Outi.

Onko TV-ohjelma vaikuttanut arkeesi?

  • Ei hirveästi. Olen muutenkin tottunut opettamaan ja puhumaan työstäni avoimesti. Olen saanut runsaasti suoraan positiivista palautetta ihmisiltä ohjelmasta, lopettaa Outi.
Julkaistu

Maatalousyritys Sysmän vuoden yrittäjäksi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän vuoden yrittäjäksi on valittu maatalousyritys Pirttikallio Oy. Yrityksen isäntäpari Antti Saarisen ja Jaana Kekkosen yritystoimintaan kuuluu valitun yrityksen lisäksi myös Välimäen tila (Maitorinki Oy) Nuoramoisissa, mutta Pirttikallio Oy on Sysmän Yrittäjät ry:n jäsenyritys.

Antti Saarinen ja Jaana Kekkonen aloittivat Välimäen -maitotilan isäntäparina Antin isän jälkeen vuonna 1996. Tilalla oli tuolloin parsinavetta, mihin mahtui 15 lehmää. Tilan toiminnot laajenivat vauhdilla: ensimmäinen pihattonavetta rakennettiin v. 1999 ja sitä suurennettiin jatko-osalla parin vuoden kuluttua. Vuonna 2003 tilalle rakennettiin lämpökeskus ja v. 2007 oli ensimmäisen robottinavetan rakentamisen vuoro 60 -70:lle lypsävälle.

Vuonna 2016 yrittäjät tehtivät suuren harppauksen toiminnassaan.
– Olimme perustaneet edellisenä vuonna osakeyhtiön ja ostimme Jukka ja Sirpa Heinoselta Pirttikallion tilan Ravioskorvesta. Uusi, kahden robottipisteen navetta valmistui sinne maaliskuussa tänä keväänä.

Tilojen tuotanto käsittää maidontuotannon lisäksi viljan viljelyä sekä lihakarjan kasvattamista, myös metsätalous on merkittävässä asemassa. Molemmillä tiloilla on n. 150 lehmää, joten lypsävien kokonaismäärä pyörii 300:n seutuvilla. Työntekijöitä on yrittäjien itsensä lisäksi kolme ulkopuolista työntekijää.

Yrityksen tulevaisuus näyttää turvatulta, sillä kolmesta lapsesta (poika ja kaksi tyttöä) kaksi on kouluttautumassa alalle.
– Tulevaisuus näyttää muutoinkin positiiviselta tuotantopanoksien hinnan nousuista huolimatta. Ruokaa kannattaa tuottaa, kyllä ihmiset syövät jatkossakin mielellään kotimaista ruokaa. Tuotannon volyymin on vain oltava riittävän suuri.

Byrokratia syö Antti Saarisen mukaan liian suuren osan yrittäjien työajasta.
– Teitpä mitä tahansa, sitä pitää selitellä monilla eri lomakkeilla. Liekö kaikki edes tarpeellisia.

Kesän työt alkavat olla pikkuhiljaa pulkassa, puolensataa hehtaaria on vielä puimatta. Sitten alkaa lietteen levitykset ja kaivurityöt ja talvella on paljon kalustoon liittyviä kunnostus- ja huoltotöitä.

Lomia ei yrittäjäpariskunta paljoa ehdi pitämään. Yksi viikko kesämökillä kesällä ja viikko-pari talvella etelän auringossa. Muulloin aika on jatkuvaa valmiinaoloa, 24 tuntia vuorokaudessa.
– Työtä ei tässä ammatissa saa pelätä.
Valinta vuoden yrittäjäksi oli molemmille suuri yllätys. Erityisen ilahtuneita Saarinen ja Kekkonen ovat siitä, että tunnustus annettiin Sysmässä ensimmäisen kerran alkutuotannolle.

Kuvassa: Antti Saarinen ja Jaana Kekkonen ilahtuivat valinnasta Sysmän vuoden yrittäjiksi.

Julkaistu

Hiehon ja lehmän ero

Sysmän Yhtenäiskoulun neljäsluokkalaiset tietävät nyt tarkalleen hiehon ja lehmän eron, sillä Roos-Lantun emäntä-isäntä Maija Sinisalo sen heille seikkaperäisesti selosti; hiehosta tulee lehmä ensimmäisen poikimisen jälkeen.

Koululaisten vierailu hiehoja kasvattavan Maija Sinisalon tilalle sisältyy YL:n (ympäristö ja luonnontieto) oppijaksoon.

–Me käymme syksyn mittaan läpi mm. maatalouteen liittyviä asioita. Eri viljalajit on jo opeteltu ja nyt on vuorossa tuotantoeläimet. Ajallaan tulevat vuoroon mm. siat ja kanat, lampaat ja jopa porot, kertoo luokan opettaja Hannu Outinen.

Maija Sinisalo kertoi koululaisille hoitamansa karjan tarinan. Vasikat tulevan Maijan hoteisiin puolivuotiaina ja lähtevät siemennettyinä poikimaan lähistöstöllä sijaitsevaan Kivelän navettaan ja aloittavat siellä ”lehmän työt” elikkä maidontuotannon. Uteliaina lapset kuuntelivat myös selostusta hiehojen elintavoista, monimutkaisesta ruoansulatuksesta lähtien.

Eero Sippola tuli muiden mukana tutkimaan Maijan hiehoja. Hänelle koko reissu oli tuttua juttua, sillä kotitilalla kasvatetaan lihakarjaa.  Tottuneesti hän selosti toimittajalle, että kotona on alkamassa myös poikimiskausi. Eero piti mukavana asiana päästä välillä koulusta pienille retkille ja kehui samassa yhteydessä uutta koulua. Varsinkin välituntiolosuhteet ovat hänen mukaansa paljon entistä mielenkiintoisemmat. Karjankasvattajan ammattia tulevaisuudessa hän sanoi vielä harkitsevansa.

Maija Sinisalo kertoi ”hieho-oppitunnin” välissä tehneensä jo tilan syksyn puinnit. Kaikki meni hyvin ja sato oli runsas. Parissa päivässä puitu vilja menee rehuksi naapurikylän sonnitilalle.

Yksitoistapäisen nelosluokan oppilasryhmän retken valvojina ja vetäjinä toimivat luokan opettaja Hannu Outinen ja luokka-avustaja Satu Kalliosaari.  KP