Retkeillen Lapissa

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Viime torstaina Hartolan Yhtenäiskoululla kuultiin mielenkiintoisia kertomuksia Lapin päiväretkikohteista. Luontokuvaaja ja tietokirjailija Harri Ahonen Tampereelta kertoi kirjansa

Lapin retkeilyreitit pohjalta lukuisista retkikohteista ympäri Lappia. Ahonen on kirjoittanut useita vaellusoppaita, joita on käännetty myös saksaksi.

Ahosen kiinnostus retkeilyyn ja vaellukseen on lähtöisin Pohjois-Norjasta.

-Olen kotoisin Tampereen länsilähiöstä, eikä retkeilykokemuksia lapsuudesta juuri ole. Olen kuitenkin hiihtänyt kilpaa. Yli 20 vuotta sitten olin Norjan Tromssassa vaihto-oppilaana. Siellähän ainakin joka toinen retkeilee ja hienot kohteet ovat lähellä. Siitä se alkoi.

Pohjois-Norja ja Skandinavia laajemminkin ovat tulleet Ahoselle sen jälkeen tutuiksi. Kokemukset sieltä hän on kirjoittanut vaellusoppaiksi. Lapin kohteista kertovan kirjan lisäksi hän on kirjoittanut Pyhän Olavin retkeilyreitit -oppaan. Reitti kulkee halki Etelä-Suomen Savonlinnasta maan lounaisosiin poiketen myös Hartolaan ja Sysmään.

Uusin kirja Lapin retkeilyreitit keskittyy päiväretkikohteisiin, joissa normaalikuntoinen retkeilijä voi piipahtaa yhden päivän aikana. Se esittelee 225 retkikohdetta Ranuan, Posion ja Meri-Lapin kohteista aina pohjoisimman Suomen Nuorgamiin ja Kilpisjärvelle saakka.

-Lapissa kiersin kohteita alkukesällä noin kuukauden ajan. Pahimman hyttysajan pidin taukoa, mutta noin heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun vietin siellä. Reitit kävin läpi vähintään kerran. Päiväretkikirjan tekemiseen menee kaikkiaan noin kaksi vuotta. Olen ajatellut, että teen vielä kaksi kirjaa ja sitten lopetan retkeilykirjojen tekemisen, Ahonen mietti.
Hartolassa Ahonen kertoi niin tunnetuista kuin tuntemattomammista Lapin helmistä. Hän ei kirjoissaan kerro pelkästään luontokohteista, vaikka ne tärkeässä roolissa ovatkin.

-Minulla on aina tapana ottaa myös kulttuurihistoriallinen ulottuvuus mukaan, jos reitti vain sen mahdollistaa.

Tunnetuimmista kohteista Pallastunturin aluetta ei voi Ahosen mukaan ohittaa. Myös kaukaista Utsjokea saamelaiskulttuureineen ja Norjan rajoineen hän pitää hyvin viehättävänä paikkana.

Vähemmän tunnetuista kohteista Ahonen hehkutti muun muassa Nuvvus-Dalvadas -reittiä Utsjoella, Pielpajärven erämaakirkkoa Inarissa, jonne pääsee ainoastaan kävellen sekä Pöyrisjärven erämaa-aluetta Enontekiöllä.

Kuvassa: Harri Ahonen kertoi Lappi-tarinoita Hartolan Yhtenäiskoululla.

Nuvvus-Dalvadas -reitin maisemia. Kuva Harri Ahonen.

Taikuuden tiistai innostaa lapsia

Samuli Simula
SYSMÄ

Taikuri Karille kaksitoista vuotinen ura on opettanut, että elämän taika asuu erityisesti lapsissa. Vapaan spontaani, vaativa ja armottoman rehellinen yleisö.

  • Onko olemassa esiintyjälle palkitsevampaa katsomoa, kuin naurusta kiemurteleva lapsijoukko, Kari pohtii. 

Taikuuden tiistain päiväkodissa mahdollistaa Sysmän kunta ja Lastenkulttuurikeskus Efekti. Sysmän Yhteiskoulun vastaava apulaisjohtaja Mari Salminen:

  • Kuluvalle vuodelle me saimme yhteensä neljä esitystä kouluun ja päiväkotiin Efektin kautta. Mari painottaa taikurin esityksestä.

Karilla pääosassa ei ole pelkkä taikuus, vaan tämä on samalla päiväkotilaisten ystävällisyyden oppitunti.

Efektin kautta Kari on periksi antamatta hakenut keikkoja kuusi vuotta. – Viimein tärppäsi ja pieni kiertue on nyt alussa, taikuri toteaa tyytyväisenä.

  • Lähetän päiväkoteihin jälkeenpäin materiaalia, jonka avulla esityksen oppeja voidaan vielä käydä lasten kanssa jälkikäteen läpi ja muistella mitä se taikuri sanoi. Kiusaamisesta esityksessä ei puhuta sanallakaan, vaikka se on vahvasti mukana käsikirjoituksessa, avaa Kari.

Kari on piilottanut opetukset lorun muodossa taikashow sisään.

  • Opi tuntemaan muut ja leikitään yhdessä leikki uus. Leiki sääntöjen mukaan ja mieltä ei pahoita kukaan. Jos leikkiä tahtoo, niin kaikki mukaan mahtuu. 

Itse esitys on menestys. Tarinoiden monipuolisuus tempaisee mukaan niin lapset, kuin aikuisetkin. Sali räjähtää riemusta, kun Väinö-pupu loikkaa hatusta esiin. Käsinukke herää oikeasti eloon Karin taikasormissa. Väinö on ihanan ilkikurinen hahmo. Pupu popsii salaa aina yhden taikaliinan, kun taikuri Karin huomio kääntyy Väinöstä yleisöön. Lapsille tämä on jo liiankin hauskaa ja he eivätkä malta enää istua paikoillaan. Tottakai Väinö palauttaa taikurin liinat. Eihän Väinö niitä oikeasti syönyt vaikka hetken jo luulin niin käyneen. 

Esityksen lopussa taikuri vielä kyselee lapsilta:

  • Mikä on hyvä valinta. Onko hyvä valita se, että jättää roskia ulos?
  • Ei, huutaa yleisö.
  • Onko hyvä valinta, että kerää roskia?
  • Joo, lapset yhteen ääneen.

Helppoa fiksuille lapsille.

  • Onko hyvä valinta se, että syö paljon hedelmiä ja kasviksia joka päivä vai se, että syö jäätelöä joka päivä?
  • Jäätelöä, jäätelöä!

Lasten riemu täyttää salin. Ihan kaikkeen ei edes taikuri pysty.

Tomas sanoi Stop väkivallalle

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Tomas Jouhilampi hiljensi Sysmän Yhteiskoulun oppilaat esiintymisellään viime viikolla. Hän on henkilökohtaisesti kokenut pahimmat mahdolliset seuraukset väkivallan uhrina ja kertoi tarinansa avoimesti ja rehellisesti.

Tomaksella oli raju lapsuus. Koti oli riitaisa ja isäpuoli oli ankara kasvattaja, väkivalta oli miltei jokapäiväistä. Tomas aloitti päihteiden käytön, koska isäpuolen mukaan hän teki kaikki väärin.

– Olin jo eskarissa epäsosiaalinen ja alaluokilla olin jo väkivaltainen muita oppilaita kohtaan. Hain joka päivä aihetta tappeluihin.

Tomas siirrettiin esityiskouluun, mutta häiriökäyttäytyminen jatkui, eikä koulu kiinnostunut pätkääkään. Päihteet tulivat mukaan kuvaan jo 4. luokalla, eikä muutto toiselle paikkakunnalle helpottanut tilannetta.

– Kuudennella luokalla dokasin jo joka päivä ja häiritsin luokkaa koko ajan. Äitikin sai tarpeekseen ja potki minut pois kotoa.

Vuonna 2012 Tomaksen ystävät pitivät kotibileet ja sinne tuli vierasta porukkaa. Juhla päättyi kovaan tappeluun ja Tomas lyötiin lattiaan ja kaatuessaan hän löi päänsä oksaleikkuriin. Hänet toimitettiin monen mutkan kautta sairalaan, missä Tomaksella todettiin massiivinen aivoverenvuoto. Hän oli koomassa kuukauden päivät ja ”vihannekseksi” jääminen oli lähellä. Pikkuhiljaa hän osasi muodostaa muutamia sanoja ja vuoden kuluttua tapauksesta hän otti ensimmäiset askeleet.

Tomaksen paha olo sai hänen kirjoittamaan TikTok -sivustolle aiheesta ”Sano Stop väkivallalle” hiukan tekstiä ja vastaanotto oli netissä hyvä.

– Luulin, ettei väkivalta kiinnosta nuoria, mutta yht´äkkiä minulla oli 50 000 seuraajaa.

Tomas kiertää nyt kouluja puhumassa oppilaille väkivallan mielettömyydestä. Hänen mukaansa väkivalta on muuttunut entistä raaemmaksi kun mukaan ovat tulleet myös aseet.

– Ei tässä ole mitään järkeä. Jokaisen pitää tietää, että yksi lyönti voi tappaa. Henkinen väkivalta voi myös jättää monelle kiusatulle elinikäiset vammat.

Tomas Jouhilampi sanoo pyytäneensä kiusaamiltaan henkilöitä anteeksi, eikä halua enää nähdä eikä kuulla nuorten tekemistä väkivallanteoista.

– Harkitkaa ystäväseuranne, älkää jääkö toimettomiksi vaan harrastakaa vaikkapa urheilua ja ilmoittakaa opettajille ja vanhemmillenne kaikista väkivaltaan ja kiusaamiseen liittyvistä tapauksista.

Vierailun mahdollistivat: Sysmän Lions Club, Sysmän Rotary Club, Sysmän vanhempainyhdistys, Sysmän Yhteiskoulu/Lukio, MLL:n Sysmän yhdistys, SPR:n Sysmän osasto, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö ja Sysmän kunnan Nuorisotoimi.

Kuvassa: Tomas Jouhilampi ja hänen Sysmä -vierailuaan järjestänyt Kia Alanne.

Sysmäläislukiolaisia Italian matkalla

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Muutama sysmäläislukiolainen ja kaksi opettajaa sekä huoltaja vierailivat Italiassa 13.-19.9. Vierailu liittyi Guidonian koululla järjestettyyn Mamma Roma -elokuvafestivaaliin. Guidoni sijaitsee suur-Rooman alueella.

Yhteys Italiaan syntynyi Yhteiskoulun rehtori Simo Sinervon henkilökohtaisten kontaktien kautta. Ne ovat peruja hänen edellisestä työpaikastaan Ruovedeltä.
-Guidoniassa on rehtori, joka on ollut elokuvahistorian professori. Hän päätti perustaa kouluun elokuvafestivaalit. Meillä sattui olemaan rehtori Ciccottin kanssa yhteinen tuttu ja niinpä sain soiton häneltä noin viisi vuotta sitten. Mukana on kumppaneita useista Euroopan maista, nyt siellä oli meidän lisäksi ainakin liettualaisia, saksalaisia, ranskalaisia ja romanialaisia vieraita, Sinervo kertoo.

-Päivisin tutustuimme Rooman alueen nähtävyyksiin ja iltaisin katsoimme elokuvia. Meillä oli mukana sysmäläislähtöisen Teemu Nikin leffa Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia. Liettualaisten kanssa matka saattoi myös poikia uutta yhteistä projektia.

-Olennainen juttu tässä oli, että nuoret pääsivät asumaan italialaisperheisiin ja kohtaamaan muita opiskelijoita. Mahdollisuus voi olla ainutlaatuinen nähdä italialaista elämää ja kulttuuria ruohonjuuritasolta, kehuu Sinervo.

Amanda Luts ja Minttu Vainikka olivat opiskelijoista mukana Italiassa. He kuulivat mahdollisesta Italian matkasta viime keväänä, mutta asiat varmistuivat vasta elokuussa koulun alkaessa. Matkaan oli otettava oma lyhytelokuva, jonka valmisti Amanda. Jokainen sysmäläisistä asui eri perheessä, jossa oli myös oma nuori. Amandan ja Mintun host-perheet olivat varsin erilaisia. Molemmat vaikuttivat tyytyväisiltä kokemukseensa.

-Olihan se alussa kulttuurishokki, mutta hienoa oli päästä näkemään. Talo oli tosi iso ja siellä asui iso suku samassa. Talon yläkerrassa oli tavallaan omia asuntoja. Päivät kulkivat niin, että aamulla kun herättiin, lähdettiin mopoautolla koululle, sieltä nähtävyyksille, sitten kotiin syömään ja illalla elokuvia katsomaan. Ystävystyin perheen kanssa ja olen menossa ensi kesänä uudelleen, kertoo Minttu Vainikka.

Amanda Lutsin host-perhe oli pieni. Siihen kuului vain yksinhuoltajaäiti ja 14-vuotias poika.

-Ja parasta oli tietenkin Rooman lämmin sää, tuumivat Amanda ja Minttu lopuksi.

Kuvassa: Sysmäläislukiolaiset Roomassa, vasemmalta Lumi Renvall, Amanda Luts, Minttu Vainikka ja Olga Peltola. Kuva Lea Luts.

Vierailijoita Vechtasta jälleen Sysmässä

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän lukiossa on jo vuodesta 2001 tehty yhteistyötä saksalaisen Vechtan koulun kanssa. Syksyisin on joukko vechtalaisopiskelijoita ja pari opettajaa ollut viikon Sysmässä ja sysmäläisten vastavierailu on tehty keväällä. Korona-aika keskeytti yhteistyön, mutta viime viikolla oli Sysmässä jälleen vechtalaisvieraita.

Nuoret olivat mukana normaalissa koulutyöskentelyssä sekä koulun liikuntapäivässä. He kävivät retkellä Päijätsalossa ja risteilyllä Päijänteellä. Heillä oli myös Lahti-päivä, johon sisältyi mm. visuaalisten taiteiden museo Malvassa vierailu.

Nuoret sekä heidän opettajansa asuivat sysmäläisperheissä. Yksi saksalaisnuoria majoittaneista oli Anu ja Oskari Peltolan nelihenkinen perhe.

-Meillä majoittui kaksi iloista ja reipasta saksalaista 16-vuotiasta tyttöä, Frida ja Nane. He olivat odottaneet Sysmän vaihtoviikkoa todella paljon, sillä tämä oli heidän ensimmäinen ulkomaanmatkansa, kertoi Anu Peltola.

Ohjelmaa on ollut paljon ja viikko on mennyt nopeasti.

-Viikko on sujunut hyvin ja ihan hirmu nopeasti. Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Nuoret ovat olleet reippaita, avoimia ja erittäin kiinnostuneita Suomesta,

Sysmästä ja meidän perheestä sekä siitä mitä täällä teemme ja miten elämme. Olemme jutelleet paljon siitä, millä tavalla heidän arkensa eroaa meidän arjesta ja mitä siinä on yhteistä. Juttelut ovat olleet hyvin antoisia. Nuoret ovat viettäneet paljon aikaa myös yhdessä, kokoontuen erilaisissa porukoissa eri isäntäperheiden luona, ja tämä on ollut myös mukava juttu.

-Meillä on asunut joitain vuosia sitten Rotareiden vaihto-oppilas neljä kuukautta, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun olemme mukana tällaisessa kouluvaihdossa.

-Mielestäni tämä on aivan mahtava, ainutkertainen mahdollisuus ja kokemus meille kaikille. Tietysti ensisijaisesti näille nuorille, vaihtoon osallistuville saksalaisille ja suomalaisille nuorille, jotka pääsevät tämän vaihdon kautta näkemään maailmaa ja tutustumaan toiseen kulttuuriin, koulu- ja arkielämään. Koulun kautta järjestetty vaihto on myös hyvin turvallinen tapa lähteä reissuun ja saada kokemuksia, Anu Peltola painotti.

-Onneksi keväällä tulee sysmäläisten vastavierailu Vechtaan.

Myös sysmäläisnuorten mielestä viikko oli hauska ja heistä oli mukava tutustua saksalaisnuoriin.

Kuvassa: Saksalaiset ja sysmäläiset yhteiskuvassa Päijätsalon huipulla (kuva: Lars Bathke).