Kaivattu pysähdys kevään kynnyksellä

Emma Toiskallio
SYSMÄ/HARTOLA

Kevätauringon kurkistaessa pilvien takaa ja ensimmäisten leskenlehtien ilmestyessä tienpenkalle moni meistä huokaisee helpotuksesta: pitkä talvi on viimein takana. Pääsiäinen on monille suomalaisille ensimmäinen todellinen kevään juhla – ei vain kalenterissa, vaan myös sydämessä.

Pääsiäisessä on jotakin lempeän hidasta, eikä se vaadi suuria suunnitelmia tai kalliita matkoja. Sen ydin löytyy usein pienistä asioista: yhdessä koristelluista munista, pajunkissoista maljakossa tai rauhallisesta aamiaisesta ilman kiirettä. Monessa perheessä pääsiäinen on tilaisuus olla yhdessä, ulkoilla ja valmistautua kevääseen.

Kiersimme torstaina kuulostelemassa, millaisilla fiiliksillä kohti pyhäpäiviä oltiin menossa ja millaisia suunnitelmia ihmisillä oli. Aloitimme kierroksen Hartolasta, päädyimme lopuksi Sysmään ja tällaisen vastaussaaliin saimme!

  • Kevät on ihana! Ihan vaan pihaa siivoillaan ja nautitaan ulkoilusta.
  • Poikkeuksellisesti olemme kotona. Tämä on ensimmäinen kerta pitkiin aikoihin, sillä yleensä vietämme tämän ajan vuodesta ulkomailla.
  • Mämmiä ja pääsiäisherkkuja aion kotosalla herkutella. Ehkä tapaan kavereita.
  • Töitä ja töitä, suklaata, jos kukaan ehtii kauppaan.
    Tapaamamme pieni neiti sen sijan vietti jo vanhempainvapaata lomaa mummilassa. Se oli hänestä mukavaa, sillä hän aikoi itse päättää mitä tekee.
  • Pizzaa, suklaata ja kalaa, hän uumoili tulevaa ruokalistaa.

Kaikki eivät olleet yhtä valoisalla mielellä.

  • Töitä, mikä ei ole erityisen hauskaa. Pidin viimeksi lomaa vuonna 2011.
  • En vietä pääsiäistä, joten tämä ei eroa arjesta.

Pääsääntöisesti mieliala oli kuitenkin korkealla.

  • Voi! Minulla on tiedossa polttopuutalkoot ja rivitalon avajaiset. Tapaan sukulaisia ja paistamme lettuja ja makkaraa. Odotan tätä innolla.
  • Aion piilottaa lapsille satakunta suklaamunaa etsittäväksi. Nämä ovat niitä hetkiä, joita on ihana yhdessä muistella myöhemmin.

Pääsiäinen lienee toimivan jonkinlaisena rajapyykkinä. Jätämme taakse talven väsymyksen ja katsomme kohti uutta kasvua. Gallupvastaukset muistuttavat, ettei kevään juhla vaadi suuria tekoja – joskus yksi ulkoiluhetki, askartelu lasten kanssa tai hetki hiljaisuudessa riittää.

Enää on kivenheitto Vappuun, eikä äitienpäiväkään ole kaukana. Palmusunnuntaina toimittajalle virvottiin oksalla, jota koristi serpentiini. Mikä mainio oivallus yhdistää teemoja. Onhan kevät on todellista juhlanaikaa.

Liikunnan iloa, kädentaitoja, puutarhaunelmia

Helena Mäkinen
HARTOLA



Itä-Hämeen Opistolla 12.-13.4. järjestetyn kansalaisopiston kevätnäyttelyn tapahtumapaikkana oli tällä kertaa Opiston liikuntasali. Anni-Sirkku Askola-Piispasen lavis-tuntien tuloksena nähtiin kansainvälisen senioritanssin rytmikkäitä ja taitoa vaativia pyörähtelyjä mm. Pojovalsen, Punainen Unikko, Tango ja EViva Espanja. Välillä tanssijat hakivat stetsonit päähänsä ja nähtiin rivitanssia ja viimeiseen Maria Merenque-tanssiin pyydettiin yleisö mukaan.

Seinillä oli silmän ilona taidetta, jota oli maalattu Marjo Akkasen Luovuus liikkeelle –taidepajassa ja Piirustus- ja maalausryhmässä.

Nyplättyjä pitsejä ja pellavaliinoja oli syntynyt Outi Junnilan opastuksella Sysmässä, ompelutöitä oli Hartolasta ja Pertunmaalta Katri Loposen käsityöryhmistä.

Kukkakerhon kasvattamia taimia, herneenversoja, samettiruusuja ja pääsiäisasetelmia oli ihailtavina monien upeiden valokuvien ohella erillisessä puutarhamajassa.

Posliininmaalausta esitteli Tiina Saarinen. Hän maalasi mukiin sormikukkia ja kertoi, että Sysmän ryhmässä olisi tilaa maalareille. Nykyisin posliininmaalauksessa käytettävät öljyt ovat ihan tuoksuttomia, toisin kuin takavuosina. Materiaalit ovat vesiliukoisia, eli tuhrut voi pyyhkäistä pois ja aloittaa alusta. Työskentely on muuttunut helpommaksi. Värit saadaan poltossa pysyviksi.

Esillä oli myös värikkäitä villapuseroita ja taidokkaita ikoneita. Ja mitähän kaikkea jäi huomaamatta?

Kuvassa: Arvo Eskolan (97 v.) tuohi- ja visatöistä pieni näyte Outi Junnilan pellavaliinojen päällä.

Inga Huillan ilmeikäs teos.
Kukkapiirin taimet voi kohta istuttaa puutarhaan.

Särkkärit jaksaa aina vaan

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmäläiskokoonpano Särkilahden Sähkösaha ja Mylly Oy:n tarina alkaa jo kaukaa noin 40 vuoden takaa. Yhteistyö Kuurina Teatterin kanssa on Särkkäreiden mukaan taannut bändin toiminnan jatkumisen. Tulevana kesänä he ovat mukana Kuurinan musiikkinäytelmässä, joka perustuu Leevi and the Leavingsin lauluihin.

Musiikkinäytelmän ohjaaja Jukka ”Pukke” Alanko on myös Särkkäreiden syntymisen taustalla. Hän kertoo, että bändi on saanut alkunsa kaveriporukan halusta musisoida yhdessä.
– Ihan alussa ystäväni Timo ”Limppi” Virolaisen kanssa ryhdyttiin duona esiintymään, esimerkiksi häihin pientä ohjelmanumeroa. Pikku hiljaa tuli touhuun muut pojat mukaan, Alanko kertoo.

Bändin nimi on laina Särkilahden suunnalla aikoinaan toimineesta sahasta.
– Nimi keksittiin, kun Särkilahden ja sähkösahan kulmillakin pyörittiin.

Nykymiehistöön kuuluvat Alangon lisäksi Eino Aaltonen, Urho Papinniemi ja Tuomo Tarkkanen. Urho Papinniemi kertoo, että häneen otettiin yhteyttä joskus 90-luvun puolivälin paikkeilla ja sillä tiellä ollaan edelleen.
– Ensimmäiset keikat minulla oli jotkut syntymäpäiväjuhlat, ja kun Johannes Virolainen kävi vihkimässä Hyvien ihmisten torin, muistelee Urho Papinniemi.

Synttärikeikkojen ja muiden vastaavien ohella isompi juttu bändille oli Badding-musikaali vuonna 1999.
– Eikka ja Tuomo olivat olleet Kuurinassa jo aiemmin soittelemassa, mutta musikaalissa tultiin sitten ryminällä mukaan Kuurinaan, naurahtaa Alanko.

Bändi on tehnyt myös lasten musiikkia, esimerkiksi Rokkia, räppiä ja räiskäleitä musiikkiteatteria. Se oli ajankohtaista, kun omat lapset olivat pieniä.

Viime aikoina bändiä ovat eniten työllistäneet Kuurina Teatterin musikaalit.
– Muuten meillä saattaa olla joku 4-5 keikkaa vuodessa, toteaa Urho.

Pukke nauraa, että nykyisin ne ovat enemmänkin lastenkonserttien sijaan esiintymisiä senioriväelle, kuten viime kesänä VPK:n lavalla.
– Mutta lapsista eläkeläisiin, kaikkea tarjotaan. Yleisönpalvelijoita ollaan.

Merkittävä jakso bändillä oli Anniina Siltasen mukanaolo viulistina muutaman vuoden ajan.
– Anniina toi ryhtiä ja ammattimaisempaa suhtautumista lisää meihin poikiin, Pukke kehuu.

Tulevan kesän Leavings-musiikkinäytelmässä Gösta Sundqvistin laulujen hahmot seikkailevat mukana. Heinäkuussa siis Teatteritalolla katsomaan ja kuulemaan Kuurina Teatteria.

Ilolan Vanha kartanoalue karavaanareille

Samuli Simula
SYSMÄ

Sysmän kunta ja Matkaparkki Oy aloittavat yhteistyön. Vanhan Ilolan kartanon alueella maisemointi on jo käynnissä ja tontille on merkitty 11 matkailuautopaikkaa. Matkaparkki on operaattori, joka välittää ja vuokraa paikkoja komissiota vastaan.
– Me ollaan matkaparkkien välittäjä. Meidän kautta hoidetaan maksu-, varausliikenne ja asiakaspalvelu. Yrittäjä eli tässä tapauksessa Sysmän kunta hoitaa alueen kunnossapidon ja siivouksen. Paikka toimii itsepalvelu-periaatteella, matkaparkkiyrittäjä Elias Poukkula.

Saako teiltä apua 24/7 ongelmatilanteissa?
– Meillä on chat ja asiakaspalvelunumero käytössä. Yleisin ongelma on, ettei asiakas löydä alueelle. Mikäli vessanpönttö menee tukkoon keskellä yötä niin harvoinpa niitä keskellä yötä avataan, pohtii Elias.
– Kunta tekee muutenkin jo hoitavaa ylläpitoa alueella alueen venesataman vuoksi. Saunarakennus kunnostetaan, mutta miten se tulee palvelemaan asiakkaita ei ole vielä päätetty. Vuokrattaville paikoille vedetään valovirtasähköpistokkeet. Tarkoitus on, että Ilolan alue herätettäisiin henkiin ja useampi ihminen pysähtyisi Sysmässä, kertoo kunnan tekninen johtaja Timo Lauri.

Viime kesänä Suopellon satama-alueelle tuli jäähileautomaatti. Tänä kesällä paikalle tulee kokeiluun pakettiautomaatti ja hybridiauton vuokraus. Toinen auto tulee keskustaan lii- kuntakeskuksen parkkipaikalle.
– Ilolan alueen kehittämisestä vastaa elinvoimakoordinaattori Tarja Kirmula. Alueen kehittämiseen on varattu jo kahden vuoden ajan 20 000 euroa, kertoo Timo.

Tarja on lomalla. En tavoittanut häntä.

Pääsääntöisesti matkaparkin saama palaute on positiivista. Netin negatiiviset kommentit koskevat yöllistä metelöintiä, vandalismia ja voroja. Kokonaan valvomaton toiminta tuo alueelle omat riskinsä.

Parkit ovat yleensä ohiajoväylien läheisyydessä. Ilolan Vanhan kartanon alue Päijänteen ranta-alue on kaunis. Se houkuttelee varmasti vieraita pidempiaikaiseen majoittumiseen.
– Olen vähän yllätetty. Olisin kyllä toivonut avointa kilpailutusta ja ylipäätään avoimuutta jo asian suunnitteluvaiheessa, ihmettelee Mia Tommola Camping Sysmän yrittäjä.

Kunnan edustajat ovat olleet yhdessä Sysmän yrittäjien kanssa useissa tilaisuuksissa ja suunnitelleet Sysmän matkailua ja palveluita.

Tulevaisuusajattelu, mitä se on?

Emma Toiskallio
SYSMÄ, HARTOLA

Kuvitellaan, että sinulla on viisivuotias lapsi. Katselet hänen temmellystään kotipihalla ja yllättäen oivallat, kuinka kymmenen vuotta on oikeastaan aika lyhyt ajanjakso. Tuolloin samainen piltti viettää jo rippijuhlia ja pihamaalle kokoontuu sekalainen joukko sukulaisia ja ystäviä. Tänään pihasi on kuitenkin vielä rakennustöiden jäljiltä tylsä ja harmaa, ja muistuttaa näyteikkunaa uuden asuinalueen keskellä. Haaveilet varjostavista puista, näkymää rajaavista aidoista ja pehmeästä pihanurmesta. Juhlateltoista ja kauniista puheista.

Päiväuniaikaan kirjaat paperin vasempaan laitaan nykyhetken ja oikeaan juhla-ajankohdan. Ääripäiden väliin tulee laatikot jokaiselle kasvukaudelle. Puut vaativat aikaa eniten, joten ne on istutettava ensimmäisenä. Toisaalta rahaa pihatöihin ensimmäisinä vuosina ei ole vielä paljoa. Kirjaat ylös tarvittavia asioita, kuten maa-aineksia, ja huomioit myös uhkia, jotka saattavat tarvita korjausliikkeitä. Kasvukausilaatikko – laatikolta pääset juhlavuoteen, eli skenaarioosi. Kauniiseen puutarhaan, jossa järjestää tärkeä päivä.

Tässä on kuvaus henkilökohtaisesta tulevaisuusajattelusta, mutta samaa rakennetta voidaan hyödyntää yhteiskunnallisiin ja jopa globaaleihin kysymyksiin. On kuitenkin muistettava, että skenaario on skenaario, eikä se aina pidä paikkaansa. Entä jos lapsi ilmoittaakin, ettei aio osallistua koko rippikouluun? Skenaario on siis ikään kuin luonnos odotettavissa olevasta tapahtumakulusta.

Miksi sitten luoda skenaarioita ja aikajanaa? Toki se voi olla suuntaa antava muistio, jonka myötä oivallat viiden vuoden kuluttua olevan angervojen hankinta-aika. Tulevaisuusajattelun idea piilee edellä kuvatuissa kasvulaatikoissa, joiden tulisi antaa versoa vapaasti. Argumentit, kuten rahan tai pörriäisten puute, eivät saa olla este ideoinnille. Päinvastoin syntyy kysymys: entä jos?

Entä jos koko kortteli sitoutuisi olemaan puutarha-alue kymmenen vuoden kuluttua?

Entä jos meillä olisi puutarhayhdistys?

Entä jos yhdistys saisi tukea sadeveden keräysjärjestelmälle, joka automatisoisi alueen kastelutarpeen?

Alkuperäisen skenaarion pääkysymys voi olla varsin arkipäiväinen. Pohtimalla välivaiheen kasvulaatikoita on kuitenkin mahdollisuus päätyä entistä merkittävämpiin kysymyksiin ja oivalluksiin – jopa sellaisiin, jotka antavat elämälle tyystin uuden suunnan.

Kunhan malttaa antaa ajattelulle vapauden versoa.

Kuvassa: Myös Sysmän lukio on huomioinut tulevaisuustaitojen tärkeyden ja opettaa niitä uudella Päijänne-linjalla.