Seurakuntien liitosselvitys

Anna Onali-Ovaska
HARTOLA, SYSMÄ

Hartola ja Sysmä ovat alkaneet selvittää seurakuntaliitoksen mahdollisuutta. Molempien seurakuntien työntekijät kokoontuivat helmikuussa keskustelemaan asiasta. Mukana tilaisuudessa oli liitosselvitystä tekevä konsultti Juha Kauppinen.
-Sellainen periaatepäätös on tehty, että selvitys valmistuu tämän vuoden aikana. Jos päädytään liitokseen, se toteutuu vuoden 2019 alussa, Tampereella asuva Kauppinen kertoo puhelimitse.
Kauppisen mukaan punnittavana on nyt kaksi vaihtoehtoa: seurakuntayhteistyön kehittäminen tai liitos. Näitä vaihtoehtoja punnitaan kevään aikana erityisessä toimikunnassa, johon kuuluu kirkkoherra Jeremias Sankarin ja konsultti Juha Kauppisen lisäksi kuusi jäsentä molemmista seurakunnista.
Toimikunta tekee ehdotuksensa viimeistään syksyllä, jonka jälkeen se päätyy kirkkoneuvostojen käsittelyyn loka-marraskuussa ja kirkkovaltuustoihin joulukuussa.
Yhteistyöhön kuuluisivat yhteiset työntekijät esimerkiksi rippileireillä. Hartolan ja Sysmän seurakunnilla on jo kokemusta tämän kaltaisesta yhteistyöstä, sillä seurakunnilla on yhteinen kirkkoherra.
Yhteistyö tarkoittaisi sitä, että seurakunnat säilyisivät itsenäisinä. Juha Kauppisen mukaan itsenäisyyttä puoltavia seikkoja ovat molempien seurakuntien pitkä historia aina keskiajalta asti sekä tunnetekijät.
Parhaimmillaan yhteistyö voi sujua saumattomasti, mutta haittapuoliakin on.
-Yhteistyön tekeminen on monimutkaista ja voi olla työnjohdollisesti hankalaa. Resurssit, joita tällaisen sopimusyhteistyön hallinnointiin tarvitaan, voisi käyttää mieluummin itse työn tekemiseen, Kauppinen pohtii.
Liitosta perustellaan tyypillisesti rahallisilla säästöillä, joita arvioidaan saavutettavan esimerkiksi luopumalla ylimääräisistä kiinteistöistä tai yhdistämällä työntekijöiden virkoja. Liitosselvityksen tässä vaiheessa näihin yksityiskohtiin ei vielä ole otettu kantaa.
-Aika pieni osa rakennuksista on sellaisia, joista voidaan luopua. Jollakin aikavälillä on kuitenkin varmaan niin, että yksi leirikeskus riittää, Sankari sanoo.
Ulkopuolisen konsultin näkökulmasta liitokseen on olemassa hyvät lähtökohdat, jos sellaiseen päädytään.
-Hartolan ja Sysmän seurakunnat ovat hyvin samanlaisia, voi sanoa että ne ovat veljekset keskenään. Molemmat ovat suurin piirtein samankokoisia, taloudellisesti samanlaisessa tilanteessa ja kirkkoremontit ovat hoidossa. Usein liitoksissa toinen seurakunnista on suurempi ja toinen pienempi, ja ainakin toinen on ehkä taloudellisissa vaikeuksissa, Kauppinen sanoo.
Jos liitokseen päädytään, on aiheellista pohtia myös seurakuntien velkoja. Joutuisivatko hartolalaiset esimerkiksi vuonna 2019 toteutettavan Sysmän kirkkoremontin maksumiehiksi?
-Näin ei voi sanoa, koska Hartolalla on oman kirkkonsa remontista jäljellä noin 600 000 euron velka. Sysmän kirkkoremontin loppusummasta ei ole vielä tietoa, koska kustannusarviota ei ole tehty, mutta oletuksena on että summa on suurin piirtein samaa luokkaa kuin Hartolassa, arvioi Jeremias Sankari.
Ainut ongelma molemmissa seurakunnissa on se, että niiden jäsenmäärä on jyrkässä laskussa. Koko 2000-luvun molempien jäsenrekistereistä on hävinnyt noin 150 ihmistä vuodessa. Luvut konkretisoituvat, kun ajattelee asiaa pidemmällä perspektiivillä: kymmenessä vuodessa jäsenmäärä on vähentynyt 1500 henkeä.
Edessä on kysymys: voivatko seurakunnat säilyä itsenäisinä, jos ne pärjäävät hyvin kaikilla muilla mittareilla paitsi jäsenmäärän perusteella?