Päijänteen vedenpinta alhaalla

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Veden pinta Päijänteellä on nyt koko tunnetun mittaushistorian alimmalla tasolla ja sen palautuminen kesäksi normaalitasolle on epätodennäköistä, koska vähälumisen talven jäljiltä ei sulamisvesiä ole tiedossa. Lisäksi pitkän ajan sääennuste lupaa kuivaa ja vähäsateista alkukesää.
Kaikella tällä on moninaisia vaikutuksia ihmisten arkielämään. Todennäköisesti sähköntuotantoa joudutaan vähentämään voimakkaasti Kymijoen voimaloissa pienentämällä Kalkkisten kanavan juoksutusta, ja tämä heijastuu välittömästi kotimaiseen teollisuuteen, joka ei saa riittävästi tarvitsemaansa energiaa.
Kauppa- ja teollisuusministeriössä valmistellaankin kiireellä pakkokeinoja, joilla määritellään ne teollisuuden alat, jotka ovat etuasemassa sähkönsaannin suhteen. Ministeriössä suunnitellaan mm. leipomoille rajoituksia sähköuunien käytölle, jotta vientiteollisuuden konepajat voisivat toimia täydellä teholla. Pitseriat ja hampurilaisbaarit  suurina sähkönkuluttajina joutuvat sulkemaan ovensa 1.5. – 30.9. väliseksi ajaksi ja niiden henkilökunta pakkolomautetaan.
Yksityisten kansalaisten toimille tulee myös rajoituksia. Kaikenlainen turha vedenotto Päijänteestä tullaan kieltämään määräajaksi. Yli 1 m3 kylpytynnyreiden käyttö kielletään, samoin veden käyttö pihanurmikoiden kasteluun. Sadettimille asetetaan 4 kk:n mittainen myyntikielto toukokuun alusta.
Lisäksi mökkiläisiltä kielletään rantasaunojen käyttö, koska siihen liittyy vedenkulutuksen lisäksi loukkaantumisen vaara. Kun saunomisen yhteydessä hypitään laitureilta veteen,  jonka syvyys ei vastaakaan totuttua, uskotaan rankavammojen ja muiden lievempien loukaantumisten lisääntyvän voimakkaasti.
Alhaisen vedenpinnan pelätään myös vaikeuttavan tai jopa estävän sisävesilaivojen liikennöinnin Päijänteellä tulevana kesänä. Ainakin suurimmat alukset, joiden syväys on 1,9m tai enemmän tullevat jäämään kotisatamiinsa ensi purjehduskaudella. Sen sijaan kantosiipialuksille veden mataluus ei aiheuta suuriakaan ongelmia. Niille tullaan erikseen luotaamaan riittävän syvä ”kiitotie”, jolla ne saavat lentokoneiden tavoin kerättyä riittävän nopeuden noustakseen liukuun kantosiipien varaan. Trafi (ent. Merenkulkulaitos) myöntää kantosiipialuksille poikkeusolojen vuoksi väliaikaisen vapautuksen kaikista mahdollisesti reitin varrelle sattuvista nopeusrajoituksista, koska, jos alukset niitä noudattaisivat, niin pohjakosketusten vaara lisääntyisi.
Laivuri Jorma Sainio KulkeeVettenHalki-varustamosta on vielä toiveikas tulevan risteilykauden suhteen. Hänen aluksensa suurin syväys on 1,5 m ja se riittänee turvalliseen liikennöintiin, mutta varmuuden vuoksi risteilynopeus tullaan pudottamaan 5 solmuun (n. 9 km/t), ja tämä tietysti vaikuttaa aikatauluihin.
Talven jälkeinen laivan ensimmäinen testiajo suoritetaan lauantaina 1.4. klo 14.00, ja Sainio lupaa ilmaisen risteilyn kaikille sysmäläisille, jotka tulevat rantaan kahden vedellä täytetyn ämpärin kanssa ja kaatavat niiden sisällön Majutveteen veden pinnan kohottamiseksi, jotta laiva saadaan ajettua irti laiturista. Lopuksi Sainio vielä huomauttaa, että veden täytyy olla puhdasta, eli lika- ja jätevesi ei kelpaa.