Tulevaisuuden suunnittelua pahimman varalle

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi valtuuttaa valitsemansa henkilön tai henkilöt huolehtimaan asioistaan sen varalta, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan heikkenemisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan itse asioitaan.

OTM Tarja Rautsiala (Lakipalvelut Tarja Rautsiala) selvitti Sysmässä järjestetyssä tilaisuudessa kaiken oleellisen tiedon edunvalvontavaltuutuksesta, sen laatimisesta ja sisällöstä. Asia koettiin tärkeäksi, sillä Asuntovalkaman toimitila täyttyi viimeistä tuolia myöten asiasta kiinnostuneista.

– Tällaisen oikeudellisen ennakoinnin keinoja ovat esimerkiksi testamentti, edunvalvontavaltuutus, hoitotahto ja hoivatahto.

Lisäksi valtakirjassa voi valtuuttaa hoitamaan taloudellisia ja omaisuutta koskevia asioita ja sellaisia henkilöä koskevia asioita, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä.

Rautsiala luetteli koko joukon edunvalvontavaltuutuksen sisältöön liittyviä yksityiskohtia. Valtuutuksen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen.

Valtakirja sisältää tiukat muotovaatimukset, joiden noudattamatta jättäminen voi johtaa valtakirjan pätemättömyyteen. Valtuuttaja allekirjoittaa edunvalvontavaltakirjan kahden esteettömän todistajan samanaikaisesti läsnä ollessa.

Edunvalvontavaltuutuksen on täytettävä vähimmäissisältö, mikä sisältää valtuuttajan ja valtuutetun tiedot ja asiat, joissa valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Lisäksi siitä pitää ilmetä määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan (mm. sairaus, henkisen toiminnan häiriintyminen, heikentynyt terveydentila ym. vastaavat syyt). Lisäksi kahden henkilön todistuslausuma. Valtuutettu voi hakea Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) valtuutuksen vahvistamista. Valtuutetun tulee laatia omaisuusluettelo DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta.

Edunvalvontavaltuutus kannattaa teettää asiantuntijalla. Sysmässä ja Hartolassa se on nykyään aika vaikeaa, sillä paikkakunnan pankkien lakiasioiden saatavuus on heikentynyt huomattavasti. Tarja Rautsiala on aloittelemassa yhteistyötä Asuntovalkaman kanssa, sillä yrityksellä on toimistot sekä Heinolassa että Sysmässä.

– Ajan mielelläni Sysmään, jos minulle on kolmen asiakkaan ajanvaraus.

Yhden edunvalvontavaltuutuksen laatiminen maksaa n. 250 euroa.

Kuvassa: Tarja Rautsiala suunnittelee yhteistyötä Raili Valkaman kanssa.

“Sysmä saa painua unholaan”

Mika Sankari
SYSMÄ

Sysmän kunnan talouspäällikkönä viime vuonna toiminut Sari Koittola irtisanoutui tehtävästään vuoden lopussa. Syyt eivät olleet ihan tavanomaisia.

-Asian muuttuminen poliisiasiaksi oli myös mahdollista. Paikallisilla toimijoilla on talot ja velat, vai mikä saa vaikenemaan. Pitää uskaltaa sanoa! Päätinkin tehdä työsuojeluilmoituksen valtuuston puheenjohtaja Veikko Kotolahdesta, jottei siellä saisi mellastaa miten hyvänsä, Jyväskylän Tilapalvelun talous- ja hallintopäälliköksi siirtynyt Koittola aloittaa.

Työ talouspäällikkönä muuttui kivireen vetämiseksi suunnilleen keväästä alkaen.

-Kotolahden kanssa yhteistyö osoittautui aina vaan hankalammaksi. Hän ilmeisesti kuvittelee olevansa “kunnan kuningas, joka voi sanoa mitä vaan ja se on nieltävä”, Koittola pohtii.

Hän korostaa yhteistyön sujuneen koko ajan hyvin muiden johtoryhmäläisten, kuten kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen, kanssa.

-En ikinä odottanut joutuvani työssäni näin paljon kosketuksiin politiikanteon kanssa. Keskustan ryhmä kampanjoi saadakseen kunnanjohtajan pois virastaan, ja minä toimin siinä välissä lyömäaseena, Koittola pohdiskelee toimijoiden motiiveja.

Kunnassa työsuojelupäällikkönä elokuussa aloittanut Waltteri Martelin vetosikin jo aiemmin toukokuussa johtoryhmän puolesta työrauha palauttamiseksi ja ylimääräisen härdellin vähentämiseksi.

-Näkemäni Kotolahden lähettämät viestit työsuojelupäällikölle olisivat helposti “iltapäivälehtikamaa”. Oliko taustalla jotain uhkailua, koska asian hoitaminen jäi sittemmin sikseen, Koittola vihjaa.

Osa keskustan ryhmästä oli Kotolahden tukena ja Koittolan mukaan hänen kimpussaan kohtuuttomine vaatimuksineen.

-Oliko entinen talouspäällikkö minua helpommin heidän ohjailtavissaan, sekin tässä taustalla varmaan vaikutti, Sari Koittola mietiskelee.

Eikä siinä vielä kaikki.

-Nurkkakuntaisuus vaivaa ja riitelyä on ilmassa koko ajan. Kaikilla on kytköksiä joka suuntaan mm. sukulaisuussuhteiden takia, joten ulkopuolisen voi olla vaikeaa tulla tähän tilanteeseen. Turhaa oli vääntää esimerkiksi lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvistin palkankorotuksesta, hänellähän on alaisia enemmän kuin kellään muulla Sysmässä eli vastuu on ihan toista luokkaa, mutta toisaalta joillekin viranhaltijoille palkankorotus tuntuu lohkeavan toisia helpommin, hän puuskahtaa.

Asiantuntemusta puuttuu hänen mukaansa jopa ihan perusasioista.

-Kuitenkin, esimerkiksi maakunnan tasolla kunnan taloustilanne on kaikesta huolimatta erinomaisen hyvä. Aiheuttaako se sitten sitä, että jonninjoutavuuksiin kiinnitetään huomiota ja niistä riidellään. Sellainen kannattaa lopettaa, ei enää eletä pimeällä keskiajalla. Sysmä saa painua osaltani unholaan. Oli kyllä pitkällä työurallani melkoisen opettavainen vuosi, entinen talouspäällikkö huokaa.

Veikko Kotolahti vastaa

-Onhan tämä minulle ja meille kaikille melkoinen kokemus. Kun kaikkien puolueiden taholta kyseltiin tarkempien talouslukujen perään, katsoin asialliseksi koota ne yhteen ja kysyä keskitetysti. Kun emme vastauksia kysymyksiimme saaneet ja teimme kyselyn yhä uudelleen, se tulkittiinkin hyökkäykseksi. Kuitenkin kaikilla valtuutetuilla on oikeus saada päätösten pohjaksi kaikki se tieto, jota ei ole luokiteltu salaiseksi. On melkoisen ennenkuulumatonta, että valtuutettujen lakiin perustuvaa tiedonsaantia rajoitetaan ja tiedon kysyjää kohtaan hyökätään hyvin epätavallisin keinoin. Poikkeuksellista oli myös tilintarkastajan usealle eri valtuutetulle antama tieto siitä, että hän oli huolissaan kunnan talouden hoidosta. Olen erittäin tyytyväinen, että asiaa tutkimaan perustettiin työryhmä, jonka kautta totuus selvinnee.

Lähilehti pyysi kirjallista kommenttia myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Lilli Karolalta, mutta ei saanut sitä maanantai-iltaan mennessä. Waltteri Martelin kertoi vastineessaan toimineensa työsuojelupäällikkönä elokuun alusta alkaen.

Meelian TREENIPÄIVÄ Sysmässä

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Jonna Niemisen Meelia ja Sanni Nybergin Tahto Works järjestivät loppiaispäivänä Päijänne-Areenalla usean eri harjoitustunnin TREENIPÄIVÄN. Yhteistyökumppani Suvituuli sponsoroi osallistujille välipalapussit. Päivä alkoi kehonkoostumusmittauksilla. Yrittäjät olivat tyytyväisiä osallistujamäärään, sillä mukaan oli ilmoittautunut 23 innokasta treenaajaa.

Treenit aloittanut Sanni Nybergin kehonkoostumusmittaus tehtiin kaikille osallistujille. Harjoitussessio koostui viidestä tunnista, joista jokainen sai valita mieleisensä tuntiyhdistelmän. Valittavana oli kiertoharjoitus, HIIT-treeni, kahvakuula, RVP (reisi-vatsa-pakara) sekä TREENIPÄIVÄN päättänyt liikkuvuus /kehonhuolto-osuus.

Meelian Jonna Nieminen on toiminut yrittäjänä pää- tai sivutoimisesti vuodesta 2007 asti niin liikunnan kuin taloushallinnonkin alalla. Hän kertoo Meelian verkkosivuilla, että Meelia syntyi halusta auttaa ihmisiä kokonaisvaltaisemmin. Kolmen lapsen äiti kertoo, että Meelia on hänen ”neljäs lapsensa” ja hän toivoo yrityksensä heijastavan toiminnassaan hänen omia arvojaan.

Jonna Nieminen on suuntautunut ratkaisukeskeiseen valmentamiseen.

-Taustalla minulla on hyvinvointi-, kuntosali ja PT- (personal trainer) valmennuskoulutus. Harvoin kuitenkaan yksin liikunta- ja ravitsemussuunnittelu auttaa. Vuonna 2020 kävin Life Coach -koulutuksen. Ratkaisukeskeistä valmennusta voidaan hyödyntää lähes millä tahansa elämän osa-alueella. Se auttaa asiakasta selkiyttämään ajattelutapaansa ja etenemään kohti haluttua päämäärää.

-Teen yksilövalmennusta PT:nä sekä ryhmävalmennusta mm. työpaikoilla. Ohjaan myös Kansalaisopistolla, Sysmän Sisussa sekä Voimistelijoissa. Personal trainer -valmennus toteutetaan asiakkaan toiveen mukaan joko etänä tai normaaleina lähitapaamisina. Uutena palveluna asiakkaille on puhelimeen ladattava treenisovellus, Jonna Nieminen toteaa.

Loppiaisen TREENIPÄIVÄ oli Meelian ensimmäinen tämäntyyppinen, mutta suunnitelmissa on jatkoa. Palaute oli hyvää.

-Päivän päätteeksi keräsimme osallistujilta palautteet, jotta tiedämme missä onnistuimme ja mitä kehitettävää on tulevaisuudessa. Palautteiden perusteella päivämme oli erittäin onnistunut niin järjestelyjen kuin sisällön puolesta. Toive uudesta TREENIPÄIVÄSTÄ nousi vahvasti esiin. Olemme itsekin erittäin tyytyväisiä päivään, Jonna Nieminen iloitsee.

Kuvassa: Iloiset treenaajat ryhmäkuvassa. Kuva Jonna Nieminen

Jokiranta viilenee – kuinka käy käyttäjille?

Mika Sankari
HARTOLA

Jokirannan kerrotaan siirtyvän käytön suhteen säästöliekille tänä vuonna. Pari kysymystä aiheesta Hartolan vs. tekniselle johtajalle Niina Varjolle.

Mitä tapahtuu Jokirannan rakennuksen lämmittämisen suhteen?

-Lämmittäminen ei lopu, kiinteistöteknisistä syistä pidämme siellä kuitenkin peruslämmön yllä.

Mihin Jokirannassa kokoontuneet yhdistykset voivat siirtyä jatkossa?

-Jokirantaa ovat käyttäneet mm. talviuimarit, eläkeyhdistykset, Hartolan 4H sekä muutamat yhdistykset muutaman tunnin ajan viikoittain. Talviuimarit voivat edelleen jatkaa Jokirannassa harrastuksensa parissa. Pukuhuonetila on käytettävissä omalla avaimella, tosin lämpötila lasketaan jatkossa noin +12 asteeseen. Koska Jokirannan sähkökulut ovat talvikaudella todella kovat ja käyttöaste on alhainen, kuten edellä olevasta määrästä voidaan todeta, esitimme käyttäjille mahdollisuutta vaihtaa aktiviteettipaikkaa talvikaudelle. Näin ollen bocciaa pelaavat eläkeyhdistykset siirtyvät koululle ja 4H-kerho pitää jatkossa tapaamisensa kunnantalolla. Olen ainakin saamastani sähköpostiviestinnästä saanut sen käsityksen, että yhdistykset ovat ymmärtäneet hyvin perusteet paikan vaihdokselle ja taisipa joku heistä todeta, että on hienoa olla mukana säästötalkoissa. Eli perusteet ovat relevantit ja ymmärrettävät.

Millaisia tuloksia odotatte säästötoimien tuottavan?

-Jos talvi jatkuu säiden puolesta tällaisena ja saamme sähkölaskun puolitettua, säästö on tulevaltakin kevättalvelta useita tuhansia euroja. Seuraamme talviuimareiden pukeutumistilan osalta palautetta ja tarvittaessa teemme korjaavia toimenpiteitä talven kuluessa. Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen siihen, että käyttäjät ovat ymmärtäneet, miksi muutoksia ja säästöjä tehdään. Meillä kunnassa on kuitenkin halu palvella ja osoittaa myös mahdollisuus aktiviteettien harrastamiseen jatkossakin, vaikka ympäristö muuttuisikin. Yhessä tehen siis!