Tomas sanoi Stop väkivallalle

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Tomas Jouhilampi hiljensi Sysmän Yhteiskoulun oppilaat esiintymisellään viime viikolla. Hän on henkilökohtaisesti kokenut pahimmat mahdolliset seuraukset väkivallan uhrina ja kertoi tarinansa avoimesti ja rehellisesti.

Tomaksella oli raju lapsuus. Koti oli riitaisa ja isäpuoli oli ankara kasvattaja, väkivalta oli miltei jokapäiväistä. Tomas aloitti päihteiden käytön, koska isäpuolen mukaan hän teki kaikki väärin.

– Olin jo eskarissa epäsosiaalinen ja alaluokilla olin jo väkivaltainen muita oppilaita kohtaan. Hain joka päivä aihetta tappeluihin.

Tomas siirrettiin esityiskouluun, mutta häiriökäyttäytyminen jatkui, eikä koulu kiinnostunut pätkääkään. Päihteet tulivat mukaan kuvaan jo 4. luokalla, eikä muutto toiselle paikkakunnalle helpottanut tilannetta.

– Kuudennella luokalla dokasin jo joka päivä ja häiritsin luokkaa koko ajan. Äitikin sai tarpeekseen ja potki minut pois kotoa.

Vuonna 2012 Tomaksen ystävät pitivät kotibileet ja sinne tuli vierasta porukkaa. Juhla päättyi kovaan tappeluun ja Tomas lyötiin lattiaan ja kaatuessaan hän löi päänsä oksaleikkuriin. Hänet toimitettiin monen mutkan kautta sairalaan, missä Tomaksella todettiin massiivinen aivoverenvuoto. Hän oli koomassa kuukauden päivät ja ”vihannekseksi” jääminen oli lähellä. Pikkuhiljaa hän osasi muodostaa muutamia sanoja ja vuoden kuluttua tapauksesta hän otti ensimmäiset askeleet.

Tomaksen paha olo sai hänen kirjoittamaan TikTok -sivustolle aiheesta ”Sano Stop väkivallalle” hiukan tekstiä ja vastaanotto oli netissä hyvä.

– Luulin, ettei väkivalta kiinnosta nuoria, mutta yht´äkkiä minulla oli 50 000 seuraajaa.

Tomas kiertää nyt kouluja puhumassa oppilaille väkivallan mielettömyydestä. Hänen mukaansa väkivalta on muuttunut entistä raaemmaksi kun mukaan ovat tulleet myös aseet.

– Ei tässä ole mitään järkeä. Jokaisen pitää tietää, että yksi lyönti voi tappaa. Henkinen väkivalta voi myös jättää monelle kiusatulle elinikäiset vammat.

Tomas Jouhilampi sanoo pyytäneensä kiusaamiltaan henkilöitä anteeksi, eikä halua enää nähdä eikä kuulla nuorten tekemistä väkivallanteoista.

– Harkitkaa ystäväseuranne, älkää jääkö toimettomiksi vaan harrastakaa vaikkapa urheilua ja ilmoittakaa opettajille ja vanhemmillenne kaikista väkivaltaan ja kiusaamiseen liittyvistä tapauksista.

Vierailun mahdollistivat: Sysmän Lions Club, Sysmän Rotary Club, Sysmän vanhempainyhdistys, Sysmän Yhteiskoulu/Lukio, MLL:n Sysmän yhdistys, SPR:n Sysmän osasto, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö ja Sysmän kunnan Nuorisotoimi.

Kuvassa: Tomas Jouhilampi ja hänen Sysmä -vierailuaan järjestänyt Kia Alanne.

Erinomaista lukiokokemusta rikkaampana

Mika Sankari
HARTOLA

Kevään ohella syksy on erinomaista aikaa ylioppilaskirjoituksille, joten Itä-Hämeen opistossa kuusi ylioppilasta sai painaa valkolakin päähänsä vastikään.

Yhdelle heistä eli Helsingissä syntyneelle Annika Hyvöselle Hartola on tullut tutuksi jo nelivuotiaasta lähtien.

-Mökkielämää on tullut vietettyä täällä paljon, hän kertoo.

Sittemmin lukio-opinnot Kaikulanmäellä toivat hänet asumaan Hartolaan.

Nyt tuore ylioppilas keskittyy työntekoon, kenties muutamankin “välivuoden” ajaksi, sillä pitkän opiskeluputken jälkeen on aika hengähtää opiskeluilta.

-Ei tule juuri nyt mieleen mitään jatkosuunnitelmia hakujen suhteen.

Hyvönen ehti aiemmin opiskella myös ravintolakokiksi.

Hartolaa hän pitää kokemansa perusteella erinomaisena opiskelupaikkana.

-Pienessä yhteisössä on eri fiilis kuin kaupungissa opiskellessa. Apua saa Itä-Hämeen opiston henkilökunnalta heti, kun sille on tarvetta. Oman WhatsApp-ryhmän avulla yhteydenpito oli helppoa kanssaopiskelijoiden kesken, siten muodostui hyvä vertaisryhmä.

Kesäaikaan koulun ympäristö (golf, Aurinkoranta, Tainionvirta jne.) tarjosi paljon tekemistä ja kokemista.

-Pienenä opin uimaan Auriksessa. Muistan, että Urheilukentän uimapaikalla tuli hypittyä paljon. Kunnankirjastossa tuli käytyä opiskelujen tähden tiheään tahtiin. Hiihtoladut ovat hyvät, Hyvönen listaa Hartolan oheispalvelujen antia.

Kaikki eivät valmistuneet samaan aikaan, mutta hyvät juhlat saatiin järjestettyä syksylläkin valmistuneiden kesken.

-Hyviä ystäviä sain lukioaikana muualta Suomesta ja ulkomailtakin saakka.

Annika Hyvönen suosittelee opiskelupaikkaa muillekin.

-Ehdottomasti kannattaa hakea, kyseessä on täydellinen paikka lukio-opiskelulle. Matalan kynnyksen paikassa koko henkilökunta tulee opintojen aikana hyvin tutuksi. Opiskelijat tulevat mielipiteineen hyvin kuulluksi, ja kuten todettua, vapaa-ajalle riittää monenlaista aktiviteettia.

Kuvassa: Annika Hyvönen viime kesänä otetussa reissukuvassa.

Ella Siltanen lukiolaisten liiton puheenjohtajaksi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmäläinen Ella Siltanen on valittu Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2023. Valinta tapahtui liiton syyskokouksessa Kajaanissa muutama viikko sitten. Hän on toiminut jo aiemmin jäsenenä liittohallituksessa. Ella kirjoitti ylioppilaaksi joulukuussa 2021 Lahden Yhteiskoulun lukion yhteiskunta- ja talouslinjalta.

Ella päätyi lukiolaisten liiton toimintaan, kun liitto teki lukioon kouluvierailun, missä esiteltiin sen toimintaa. Hän osallistui liittokokoukseen ja sieltä innostuneena haki Hämeen piirihallitukseen.

– Toimin vuoden 2019 Hämeen piirin edunvalvontavastaavana ja vuoden 2021 Hämeen piirin puheenjohtajana. Tämän vuoden olen toiminut liittohallituksessa viestinnästä vastaavana hallituksen jäsenenä.

Uusi pesti alkaa vuoden vaihtuessa ja Ellan tehtäviin kuuluu Suomen lukiolaisten liiton ja kaikkien Suomen lukiolaisten edustaminen. Hän vastaa liiton johtamisesta, edunvalvonnasta ja kansainvälisestä toiminnasta. Politiikka on läsnä arjessa jatkuvasti.

– Lobbaamme lukiolaisten ajamia asioita poliitikoille ja teemme myös yhteistyötä poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa.

Ellaa motivoi tehtävään halu vaikuttaa ja hän on hakeutunut innolla erilaisiin luottamustehtäviin ja siksi hän valitsi lukiosta yhteiskunta- ja talouslinjan. Lukiolaisten liiton toiminta on antanut hänelle kokemusta vaikuttamisesta.

– Toimiminen liitossa on tuonut elämääni upeita kokemuksia, hyviä ihmissuhteita ja omat vaikuttamisen keinot.

Ella on iloinen siitä, että Sysmän koulu on saanut vihdoin omat tilat. Hänen ensimmäisiä vaikuttamisen keinojaan oli mielenosoitus koulun parakkiasioissa.

– Koen tietynlaisena ympyrän sulkeutumisena sen, että uusi koulurakennus on valmistunut. On hienoa, että Sysmässä on vahva tahto pitää oma lukio. Se on tärkeää sekä koululaisille että Sysmän kunnalle.

Ellaa kiinnostaa tulevaisuudessa joko kulttuurituotannon tai media -alan opinnot, mutta mitään hän ei ole vielä lyönnyt lukkoon.

– Katson mihin tieni vie.

Kotikahvilassa omistajanvaihdos

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Mika Salonen aloitti tammikuun 20. päivänä 2020 Hartolan Kotikahvilan yrittäjänä. Pian tuli korona ja kahvila meni kiinni maaliskuussa parin kuukauden ajaksi. Haasteita oli jatkossakin ja jälleen vuonna 2021 Salosen oli laitettava ovet säppiin huhti-toukokuun ajaksi.

Haasteista ja erittäin pitkistä työpäivistä huolimatta hän on viihtynyt työssä.

-Mukavia asiakkaita ja paras työpaikka, mikä minulla on ollut, Salonen toteaa.

Nyt on kuitenkin muutoksen aika. Mika Salonen on 11.11. viimeistä päivää töissä ja Kotikahvila jatkaa pian uusien omistajien Kirsi Hynnisen ja Susanna Mäkisen johdolla.

Mika Salonen muutti Hartolaan vuonna 2013. Ensin hän kävi Hartolasta käsin Heinolassa töissä.

-Painoalalla ehdin toimia noin 20 vuotta. Tuttavaperheellä oli talo myynnissä täällä ja hieman kuin heräteostoksena päätimme ostaa sen. Kerran olin täällä kahvilla ja kahvilan ostoa ehdotettiin minulle. Siitä se lähti. Olen ihan tyytyväinen, liikevaihto on ollut hyvä ja asiakkaita riittää. Sinänsä kaikki laskelmat on ylittyneet, mutta korona-aikana otetut velat painoi, perustelee Salonen kahvilasta luopumista.

-Uudet omistajat ovat nuoria, joilla on intoa ja taitoa. Ja heitä on kaksi.

Yksin toimivana kahvilayrittäjänä Salonen on tottunut pitkiin päiviin ja lyhyisiin yöuniin. Aivan yksin ei selviäisi ja hänellä on osan viikosta ulkopuolistakin työvoimaa.

-Kun kahvilan avaamisaika on aamulla kello kuusi, niin vakioasiakkaita tulee kahden ensimmäisen tunnin aikana parisenkymmentä. Tähän aikaan vuodesta asiakkaita käy päivän aikana 80-100. Kesä on oma lukunsa. Ja markkinapäivänä meillä kävi tuhat asiakasta, Salonen kehaisee.

Kirsi Hynninen ja Susanna Mäkinen aloittavat Kotikahvilassa 1.12. mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan.

-Tarkoitus on tehdä pientä stailausta, tehdään kahvilasta omannäköinen, Kirsi Hynninen kertoo.

-Tämä Kotikahvilan osto tuli vähän kuin puskista. Mutta siitä asti, kun on Susannan kanssa tunnettu, on kahvilan pitäminen ollut ajatuksena. Olemme molemmat olleet aiemmin Taukotuvalla töissä. Tässä on vakioasiakaskunta, joten radikaalisti emme muuta mitään, ehkä hieman enemmän leivomme itse. Tilauskakuilla on kysyntää ja olen kehittänyt ruisjuuren opiskeluaikana, joten leipää leivotaan myös, Hynninen suunnittelee.

-Toivotamme uudet ja vanhat asiakkaat tervetulleiksi taas joulukuussa!

Kuvassa: Mika Salonen on tehnyt pitkää päivää Kotikahvilassa.

Puuro maistui herkkusuille

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kaksi koronavuotta ja niistä aiheutuneet puuropäivän tauot eivät vaikuttaneet ainakaan negatiivisesti, kun Sysmän Martat kattoivat Nuotan pöydät notkolleen erilaisia puuroja syksyn sadosta viime torstaina. Nuotan sali täyttyi ja lusikat kilisivät vauhdilla ja iloisesti lautasia vasten puuronautintojen tahdissa.

Marttojen puheenjohtaja Susanna Helin katseli tyytyväisenä pitkää puurojonoa tarjoilupöydän edessä. Hän oli tyytyväinen uuteen puuropäivän paikkaan.

– Nuottaan on esteetön pääsy ja tilat ovat väljemmät kuin aiemmin Osuuspankin alakerrassa.

Puuropäivän lisäksi muutkin marttojen toiminnot ovat aktivoituneet koronan jälkeen.

– Pidämme marttailtoja maanantaisin kirjastolla joka toinen viikko ja kutsumme silloin mukaan mielenkiintoisia ihmisiä kertomaan harrastuksistaan ja työstään. Syksyn mittaan meille ovat kertoneet työstään mm. Merja Rimpioja, Korven Karitsan Nina Blomqvist ja kirjastonjohtaja Riikka Junttila. Teemme myös kesäretkiä.

Sysmän Martoissa on 23 jäsentä. Helin tähdentää, että martat eivät välttämättä ole järjestö, joka kiertää opettamassa muita mm. kotitalouteen yms. liittyviä töitä.

– Olemme enemmänkin oppijärjestö. Yksi meistä menee johonkin valtakunnalliseen tilaisuuteen ja tuo tullessaan sieltä saamansa opit meille tänne perustasolle. Kannattaa liittyä marttoihin, varsinkin nuorille meillä olisi paljon tilaa.

Eila Toivio tuli puurolle, niinkuin on aina tullut. Hän houkutteli mukaansa sisarukset Sirpa Tuomisen ja Sisko Aaltosen. Tuominen asuu nykyään kirkonkylällä, mutta on asunut ennen tätä viisikymmentä vuotta Salonsaaressa. Aaltosen kotipaikka on Valittulassa. Vaikka puuropäivillä käynti ei ole heille niinkään tuttua, niin puuron tekeminen kotioloissa on. Eila Toiviolla on aina rukiita omasta takaa ja niiden jauhaminen omalla myllyllä ja puuron valmistaminen omassa uunissa takaa hyvän lopputuloksen. Toiviolla uuni lämpenee talvisaikaan.

– Ja puuroa on haudutettava kauan. Koko yö uunin mukavassa lämmössä, silloin puuro on maukasta ja taatusti kypsää.

Joka puolelta Nuotan pöydistä kuului kehuvia kommenteja monipuolisen puuropöydän antimista. Kaikesta näki, että puuropäivää oli jo odotettu kaivaten.

Kuvassa: Marttojen puheenjohtaja Susanna Helin ja ent. puheenjohtaja Annikki Korpinen olivat tyytyväisiä puuropäivän yleisömäärään.

Eila Toivio toi Sirpa Tuomisen (vas) ja Sisko Aaltosen (oik) puurolle syntymäpäivänsä kunniaksi.