Kuukausi: syyskuu 2022

Julkaistu

Markkinamuisteloita

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Hartolan markkinat näyttää säilyttävän suosionsa vuodesta toiseen. Pari koronan aiheuttamaa välivuotta ja jälleen oli Hartola täynnä markkinavieraita ja markkinatunnelmaa. Myyjien määrä on jonkin verran vähentynyt, mutta kokonaisyleisömäärän kerrotaan edelleen olevan noin 30000 henkeä.

Ehkä salaisuus on juuri se, että markkinat eivät ole muuttuneet suuresti. Vaikka oheisohjelmaakin on ja myytävät tuotteet vuosikymmenten kuluessa muuttuvat jonkin verran, on markkinat juuri sitä, mitä nimi kertoo.

Jo yli sata vuotta sitten vakiintui syyskuun ensimmäinen lauantai markkinoiden ajankohdaksi. Ensimmäisiä virallisia ja luvallisia markkinoita vietettiin vuonna 1937. Jos aikaisemmin paikalla olikin suurin osa paikallisista ja naapurikuntien asukkaista, niin nykyään tilalle on tullut vapaa-ajanasukkaita sekä vieraita kaukaakin. Eihän vastaavanlaista yksipäiväistä suurtapahtumaa muualla Suomessa ole.

Lapsuudessa markkinat oli odotettu juttu. Aiemmin kuin missään suuressa kaupungissa, ihmisvilinää ja tungosta tuli nähtyä juuri Hartolan markkinoilla. Olihan se ihmeellistä. Tietenkin alle 10-vuotias joutui pitämään tiukasti vanhemman tai sisaren kädestä, ettei kadonnut ihmispaljouteen.

Tuolta ajalta ovat elävässä muistissa markkinoiden äänet, tuoksut ja maut. Tuostakin vielä vitoseen, huusi helppoheikiksi nimitetty kauppias ja lappoi kassiin rukkasia, papereita tai karamellejä. Ilmeisesti se karkkikassikin on kotiin joskus tullut, koska muistikuvat kertovat kovista ja mauttomista karkeista. Mutta olihan ne markkinoilta.

Äänekkäiden helppoheikkien ympärille oli kerääntynyt laaja rinki miesvoittoista yleisöä. Puhetta tuli ja kauppa kävi. Muistan, että joskus joku ringissä kokeili omia verbaalisia lahjojaan helppoheikki-kauppiaan kanssa, mutta totesi hyvin pian jäävänsä toiseksi. Joku totesi, että Rukkas-Antin kanssa ei kannata suuta soittaa. Pieni markkinavieras ihmetteli, kun Antti tunki seteleitä lakkinsa sisään. Eihän rahaa noin voi säilyttää, kävi mielessä.

Muistissa olevat hajut tulivat harvoin saaduista hattaroista, markkinarinkeleistä ja grillimakkarasta. Tivolit ja muut, hieman salaperäiseltä vaikuttaneet teltat äänineen kiinnostivat tietenkin. Ja surmanajo – kerrottiin, että siellä ajetaan jonkun padan seinämillä.

Ei ollut enää surmanajoa eikä naisia sahattu kahtia. Markkinarinkeliäkään ei löytynyt. Mutta johan oli markkinat!

Kuva: Arkistokuva vuodelta 2014.

Julkaistu

Rainer Koskipalo – Hartolan vuoden 2022 yrittäjä

Mika Sankari
HARTOLA

-Valinta pääsi yllättämään minut, ARK-rakenteen yrittäjänä toimiva Rainer Koskipalo kertoo.

Palkitseminen valkeni hänelle, kun viimevuotinen Hartolan vuoden yrittäjä eli Jani Suomi oli pyytänyt häntä apuun hallilleen ja Koskipalon tehdessä lähtöä ovella tuli vastaan Hartolan Yrittäjien tuore puheenjohtaja Päivi Koskela näyttävän kukkakimpun kanssa.

Pienyrittäjä Koskipalolla on nyt yksi vakituinen työntekijä listoillaan, mutta parhaimmillaan ARK-rakenne on työllistänyt kymmenen työntekijää. Kohteet ovat loma-asuntoja ja omakotitaloja. Hartolan lisäksi töitä on riittänyt myös mm. Sysmässä, Heinolassa ja Lahdessa.

-70 % asiakkaista on vapaa-ajan asukkaita, mutta kunnallekin olen suorittanut rivitaloremontteja. Parhaimmillaankin on käynnissä pari projektia järvien rannalla ja lisää on jo sovittuna.

Isä Viljo Koskipalo oli etevä rakennusurakoitsija. Rainer oli veljensä kanssa Torniossa kesällä 1972 isän yrityksen kerrostalotyömaalla apuhommissa.

-Sieltä ura rakennusalalla alkoi 50 vuotta sitten, vuoden yrittäjä muistelee.

Vanhin veli toimi urakoitsijana Helsingissä.

-Silloin oli selkeämpi ero rakentamisessa maaseudun ja kaupunkien välillä. Näin oli esimerkiksi laaduntarkkailun suhteen. Työmaat olivat kaupungissa monipuolisempia. Nykyään eroa ei sillä tavalla ole, sillä osaaminen ja tieto kulkee silmänräpäyksessä verkossa. Televisio-ohjelmat esittelevät laadukasta rakentamista ja se näkyy kysynnässä, palkittu yrittäjä kertoo.

Tarkkuus on siirtynyt verenperintönä isältä pojalle. Näin ollen töitä tehdessä motto kuuluu: Tehdään hyvin tai ei tehdä ollenkaan!

-Silloin ei tarvitse korjailla jälkikäteen ja tulee edullisemmaksi, Koskipalo perustelee.

Töiden ja työtavan oma valinta on merkittävä etu yrittäjänä toimiessa, valtaosan työurastaan yrittäjänä tehnyt Koskipalo kehuu.
Hänen mielestään työmaan kokonaisuuden hahmottaa tällä tavalla paremmin.

Stressaava vaihe oli toisaalta esimerkiksi loma-asuntomessut vuonna 2004, jolloin kireät aikataulut imivät mehuja tehokkaasti ja oli paljon henkilökuntaa, josta tuli huolehtia.

-Tällöin laihduin 12 kiloa, Rainer Koskipalo muistelee.

Hartolassa yritystoiminnalle on hänen mielessään hyvät puitteet rakennusalalla.
-Täällä on monta hyvää tekijää.

Järjestötoiminta saa häneltä kiitosta.
-Hartolan Yrittäjillä on hyvää toimintaa. Yrittäjäjärjestön kautta saa arvokkaita kontakteja muidenkin alojen yrittäjiin.
Namikan varapuheenjohtajana toimiva mies osallistuisi seuratoimintaan ehtiessään enemmänkin. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat myös jääkiekko sunnuntai-iltaisin Heinolassa, ulkojäillä pelaaminen, kävely ja kalastus.

-Veljien kanssa käymme vuosittain lohensoudussa Torniojoella.

Julkaistu

Maatalousyritys Sysmän vuoden yrittäjäksi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän vuoden yrittäjäksi on valittu maatalousyritys Pirttikallio Oy. Yrityksen isäntäpari Antti Saarisen ja Jaana Kekkosen yritystoimintaan kuuluu valitun yrityksen lisäksi myös Välimäen tila (Maitorinki Oy) Nuoramoisissa, mutta Pirttikallio Oy on Sysmän Yrittäjät ry:n jäsenyritys.

Antti Saarinen ja Jaana Kekkonen aloittivat Välimäen -maitotilan isäntäparina Antin isän jälkeen vuonna 1996. Tilalla oli tuolloin parsinavetta, mihin mahtui 15 lehmää. Tilan toiminnot laajenivat vauhdilla: ensimmäinen pihattonavetta rakennettiin v. 1999 ja sitä suurennettiin jatko-osalla parin vuoden kuluttua. Vuonna 2003 tilalle rakennettiin lämpökeskus ja v. 2007 oli ensimmäisen robottinavetan rakentamisen vuoro 60 -70:lle lypsävälle.

Vuonna 2016 yrittäjät tehtivät suuren harppauksen toiminnassaan.
– Olimme perustaneet edellisenä vuonna osakeyhtiön ja ostimme Jukka ja Sirpa Heinoselta Pirttikallion tilan Ravioskorvesta. Uusi, kahden robottipisteen navetta valmistui sinne maaliskuussa tänä keväänä.

Tilojen tuotanto käsittää maidontuotannon lisäksi viljan viljelyä sekä lihakarjan kasvattamista, myös metsätalous on merkittävässä asemassa. Molemmillä tiloilla on n. 150 lehmää, joten lypsävien kokonaismäärä pyörii 300:n seutuvilla. Työntekijöitä on yrittäjien itsensä lisäksi kolme ulkopuolista työntekijää.

Yrityksen tulevaisuus näyttää turvatulta, sillä kolmesta lapsesta (poika ja kaksi tyttöä) kaksi on kouluttautumassa alalle.
– Tulevaisuus näyttää muutoinkin positiiviselta tuotantopanoksien hinnan nousuista huolimatta. Ruokaa kannattaa tuottaa, kyllä ihmiset syövät jatkossakin mielellään kotimaista ruokaa. Tuotannon volyymin on vain oltava riittävän suuri.

Byrokratia syö Antti Saarisen mukaan liian suuren osan yrittäjien työajasta.
– Teitpä mitä tahansa, sitä pitää selitellä monilla eri lomakkeilla. Liekö kaikki edes tarpeellisia.

Kesän työt alkavat olla pikkuhiljaa pulkassa, puolensataa hehtaaria on vielä puimatta. Sitten alkaa lietteen levitykset ja kaivurityöt ja talvella on paljon kalustoon liittyviä kunnostus- ja huoltotöitä.

Lomia ei yrittäjäpariskunta paljoa ehdi pitämään. Yksi viikko kesämökillä kesällä ja viikko-pari talvella etelän auringossa. Muulloin aika on jatkuvaa valmiinaoloa, 24 tuntia vuorokaudessa.
– Työtä ei tässä ammatissa saa pelätä.
Valinta vuoden yrittäjäksi oli molemmille suuri yllätys. Erityisen ilahtuneita Saarinen ja Kekkonen ovat siitä, että tunnustus annettiin Sysmässä ensimmäisen kerran alkutuotannolle.

Kuvassa: Antti Saarinen ja Jaana Kekkonen ilahtuivat valinnasta Sysmän vuoden yrittäjiksi.

Julkaistu

Saarenmaata halki ja poikki

Kyösti Piippo
SYSMÄ/KURESAARI

Kuukausi sitten tutustuimme isolla porukalla Viron Hiiumaalle, nyt oli vuorossa toinen Viron iso saari, Saarenmaa. Halkaisimme sen kahtia etelä-pohjoissuunnassa ja paljon mielenkiintoista jäi haaviin. Saarenmaalle mennään mantereelta Hiiunmaan tapaan lautalla. Matka satamasta pääkaupunki Kuresaareen näyttää jo paljon saaren luonnosta. Paljon vihreää, lehtipuita, viljavia peltoja, paljon katajia ja hyvin hoidettuja omakotitalojen pihapiirejä.

Saarenmaa on arvokkaan menneisyyden ja perinteiden saari. Sen synnystä ja muinaisista ajoista on kirjoitettu jännittäviä legendoja. Nyt Saarenmaalla on elinvoimainen maataloussektori ja se on edelläkävijä vihreän energian käyttöönotossa. Suuria aurinkokennoilla peitettyjä peltoaukioita näkee siellä tuhkatiheään ja rantojen tuntumassa pyörivät tuulivoimalat. Silmiinpistävää on yleinen siisteys ihan joka puolella.

Saarenmaalla on rikas kulttuuriperintö. Kesällä siellä järjestetään useita omia perinnemusiikkifestareita, mutta myös maailmanluokan oopperoita, jatsia, kamari- ja klassisen musiikin konsertteja.

Tiedätkö, että jos otetaan huomioon koko Eurooppa Azoreista Frans Joosefin maahan ja Kreetasta Islantiin, niin Euroopan keskipiste sijaitsee Saarenmaalla, Monnusten kylässä.

Pääkaupungin tunnetuin kohde on eittämättä Kuresaaren linna. Sen rakennutti Saarenmaan piispa Heinrich III turva- ja elostelupaikakseen v. 1390.

Ajoimme saaren halki Kuresaaresta Leisiin. Vähän ennen Leisiä sijaitsee Anglan tuulimyllymäki, eikä sitä paikkaa voi sivuuttaa. Vanhalla tuulimyllymäellä on viisi tuulimyllyä, joista vielä yksi jauhaa jauhoja tuulivoimalla. Ympäristöön on sijoitettu vanhoja työkoneita ja siellä opetetaan vanhoja käsityötaitoja. Tämä paikka kannattaa ehdottomasti kokea Saarenmaan vierailulla.
Kiersimme saaren Leisistä Kihelkonnan kautta takaisin Kuresaareen ja matkalla kirjasimme muistojen kirjaan useita mielenkiintoisia näkymiä. Vielä paluumatkalla satamaan ehdimme tsekata Kaalin meteoriittikraaterin, mutta monta kohdetta jäi odottamaan seuraavaa kertaa.

Julkaistu

Mitä virkaa torikameralla?

Mika Sankari
SYSMÄ

Lähilehden lukija halusi tietää tarkemmin Hyvien ihmisten torille asennetun Torilive-kameran käytöstä. Säilyykö yksityisyyden suoja? Sysmän kunnan tekninen johtaja Waltteri Martelin vastasi kysymyksiin.

MS: -Torikameran rekisteriselosteessa kerrotaan, että ensisijaisesti kameravalvonnan tavoite on rikosten ja ilkivallan ennalta estäminen. Kuinka valvonta on vaikuttanut asiaan?

WM: -Tallentava torilivekamera on mielestäni toiminut siinä mielessä rikoksia ja ilkivaltaa ennaltaehkäisevästi, että torialue on saanut olla vandalismilta suhteellisen rauhassa koko kesäkauden. Yksittäisiä pieniä tapauksia on ollut, mutta torikahvilan tai torin toimintaa se ei ole häirinnyt.
-Torikahvilaa ehostettiin kauden alkaessa. Se oli ennen remonttia aika karmean näköinen. Sitä oli rikottu ja sotkettu aikaisempina vuosina. Pintoja ehostettiin ja maalattiin, sisään asennettiin keittiövälineitä ja eteen tehtiin terassia. Halusimme välttää aikaisempien vuosien sotkemiset ja näyttää siltä, että kameralla olisi ollut tähän vaikutusta.

MS: -Rekisterin tietoja säilytetään tarpeelliseksi todettu aika. Mitkä tekijät tähän vaikuttavat?

WM: -Kameratallenteet ovat nähtävillä vain erillisen sovelluksen avulla. Niihin pääsen siis käytännössä käsiksi vain minä. Tiedot säilyvät noin viikon verran, kun uusi tallenne korvaa kaikista vanhimman.

MS: -Miksi torikameran nettikanavana on tilattava Youtube-kanava?

WM: -Tallenteisiin ei pääse kanavaa tilaamallakaan käsiksi. Tilaaminen ei siis tuo varsinaisesti lisäarvoa, kun tallenne pyörii koko ajan eikä sinne luoda muuta sisältöä. Joku on silti kanavan tilannut – ehkä huumorimielessä?

https://www.youtube.com/watch?v=2d1g5ua1gTg